KATI-ohjelman aikana on tehty ehdotus koordinaatiomallista. Tavoitteena on jatkuvuus ja yhteistyö kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton tuessa, käytössä ja arvioinnissa hyvinvointialueilla vuosina 2023-2027.

Toimintamallin nimi
Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

KATI-ohjelman aikana on tehty ehdotus koordinaatiomallista. Tavoitteena on jatkuvuus ja yhteistyö kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton tuessa, käytössä ja arvioinnissa hyvinvointialueilla vuosina 2023-2027.

Toteutuspaikka
THL
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Heidi Anttila

Luotu

20.03.2020

Viimeksi muokattu

16.02.2023
Ratkaisun perusidea

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa mallia ikäteknologian hyödyntämisen kansalliseen koordinaatioon.

Tavoitteena on tehostaa etenkin kotona asumista tukevan hyvinvointiteknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia. Näin pyritään edistämään iäkkäiden hyvinvointia ja turvallista kotona asumista sekä kotihoidon ammattilaisten työhyvinvointia.

Ehdotus koordinaatiomalliksi on suunniteltu THL:n vetämässä Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa yhdessä sidosryhmien kanssa. Koordinaatiomallin tavoitteet ja tehtävät on määritelty Ikäohjelman periaatepäätöksessä, ja ehdotus on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Keskeiset viitekehykset ja linjaukset koordinaatiomallille ovat STM:n kansallinen hyvinvointialueiden ohjausmalli ja sote-digitalisaatio, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri ja näihin liittyvä lainsäädäntö. Koordinaation tulee tukea kotona asumisen teknologioiden ja järjestelmien liittymistä osaksi kansallista sote-tiedonhallintaa eli kokonaisarkkitehtuuria. Ikäohjelman 2030 periaatepäätöksen tehtävät Ikäteknologian kansalliselle koordinaatiolle:

  • Jakaa tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja käytänteistä sekä tuetaan niiden kehittämistä, käyttöönottoa ja seurantaa.
  • Arvioida ikäteknologiaratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä sekä kootaan tieto Digi-HTA-menetelmällä arvioiduista ratkaisuista.
  • Edistää myönteistä asennetta teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta hyvät käytännöt saadaan leviämään.
  • Ohjata alueita ja organisoida vertaisoppimista sekä edistetään verkostomaista kansallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tukemaan teknologian käyttöönottoa laajasti eri alueilla.
  • Edistää ikäteknologian toimintamallin kaupallisia ja kansainvälisiä mahdollisuuksia mm. tunnistamalla, miten julkisen sektorin kehittämiä toimintamalleja ja toteutuksia voidaan hyödyntää viennin tukena ja kansainvälisessä teknologiayhteistyössä.
  • Tukea sote-toimijoiden ja yritysten yhteistyötä teknologioiden yhteiskehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa.

Ehdotuksen mukaan

  • THL koordinoisi ikäteknologian hyödyntämistä kansallisesti ja alan toimijat, kuten oppilaitokset, järjestöt ja yritykset, edistäisivät ikäteknologian hyödyntämistä omilla toimenpiteillään.
  • Sidosryhmien omat toimenpide-ehdotukset käsittelevät muun muassa käyttäjien osallisuuden lisäämistä, vaikuttavuuden arviointia, ammattilaisten teknologiaosaamista, tuotteiden yhteiskehittämistä ja hyvinvointialueiden teknologiakoordinaatiota.

Ehdotus THL:n koordinaatiotehtäväksi

THL:n koordinaatio ylläpitää ja päivittää kestävää kotona asumista tukevan teknologian käytön (KATI)-toimintamallia ja -viitearkkitehtuuria. Niiden avulla THL tukee teknologioiden käyttöönottoa sekä hyvinvointialueiden tietojärjestelmien liittymistä kokonaisarkkitehtuuriin. THL jatkokehittää yhteiskehittämis- ja verkkopalvelu Innokylää, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää toistensa hyviä toimintamalleja entistä helpommin. Koordinaatioroolissaan THL jakaa tietoa ja tukee alueellisia toimijoita ja sidosryhmiä ikäteknologian hyödyntämiseen liittyvässä työssä ja keskinäisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Koordinaatio yhdistää ja kanavoi THL:n sisäistä ja muiden organisaatioiden asiantuntemusta. Koordinaatio tukee hyvinvointialueiden teknologiaratkaisujen vertaiskehittämistä eri työmuodoilla (esim. työpajat ja Innokylä), tuo eri toimijoita yhteen tapahtumissa ja edistää vaikuttavan teknologian käyttöä viestinnällä. 

Sidosryhmien toimenpide-ehdotukset

Sidosryhmät ehdottavat yhdeksää kansallista toimenpidettä, jotka yhdessä THL:n koordinaation kanssa kattavat Ikäohjelman periaatepäätöksessä koordinaatiomallille määritetyt tehtävät ja tavoitteet. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ikääntyvän ja vanhan ihmisen näkökulma ja osallisuus, ikäteknologiaratkaisujen tuotekehityksen, testauksen ja viennin tuki, ikäteknologiaosaamisen kehittäminen ja sote-ammattilaisten kouluttaminen, hyvinvointialueiden teknologiayksiköiden koordinaatio, puhebotin kehittäminen, hyvinvointiteknologiahakemiston jatkokehitys sekä vuosittaisen hyvinvointiteknologiatapahtuman laajentaminen. Arviointitiedon hyödyntämistä varten kehitetään kotona asumisen teknologioiden yhtenäinen arviointikokonaisuus. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kansallisen tekoälyviitearkkitehtuurin toteuttamista ja sen kytkentää sote-viitearkkitehtuuriin. 

 

Toimintaympäristö

    Poliittiset tekijät

    Ikäteknologiakoordinaatio on yksi Ikäohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen[1] toimenpiteistä vuosille 2023–2027. Tavoitteena on edistää teknologian käyttöä luontevana osana hyvinvointia ja ammattilaisten työtä, ikääntyvien teknologiataitoja, yhdenvertaisuutta teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksissa, työhyvinvointia sekä myönteisiä asenteita ja osallistumista teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toimenpide tukee myös analytiikan ja eettisen tekoälyn hyödyntämistä palveluiden kustannusvaikuttavuuden, laadun ja läpinäkyvyyden kehittämiseksi, sekä Suomen imagoa ikäteknologian mallimaana.

    [1] Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-535-1

    Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

    Koordinaatiomallin kohderyhmänä ovat:

    1. ikääntyneiden palveluissa toimivat henkilöt tulevilla hyvinvointialueilla. 
    2. suomalaiset yritykset, jotka kehittävät kotihoidon ja kotona asumisen ratkaisuja. 
    3. oppilaitokset, jotka kouluttavat kotihoidon ammattilaisia sekä kehittävät ja tutkivat hyvinvointiteknologioita (ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot).

    Asiakasymmärrystä kotihoidosta on kerrytetty seuraavasti:

    • KATI-ohjelmaa suunniteltaessa THL ja VTT selvittivät kuntien tarpeita hyödyntäen Business Model Canvasta (BMC). Kartoitus toteutettiin osallistavissa työpajoissa ja vastaajina oli kotihoidon ja digipalveluiden johtajia, esimiehiä ja ammattilaisia Helsingistä, Eksotesta, Porista, Tampereelta, Oulusta ja Kuopiosta. (ks. BMC - sidosryhmien tarpeet ja näkökulmat, 2020)
    • THL selvitti KATI-ohjelmassa mukana olevien alueiden (Eksote, Essote, Oulu, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta) ylimmän johdon, esimiesten ja kotihoidon työntekijöiden tuen tarpeita liittyen teknologioiden käyttöön kotihoidossa ja kotona asumisessa (ks. KATI-ohjelman selvitys KATI-hankkeista 29.10.2021). Samalla haastateltavia pyydettiin tarkentamaan BMC-malliin kirjattuja asioita ja niitä pidettiin edelleen paikkansapitävinä.  
    • Oulun yliopisto ja THL osana Hyvinvoinnin ja Terveyden Tekoäly ja Robotiikka Hyteairo -ohjelman Analytiikkaosaamisverkostoa ja KATI-ohjelmaa toteuttivat haastatteluita, jotka koskivat kotihoidon ja kotona käytettävien laitteiden ja sovellusten tuottamien seurantatietojen tietopohjan ja tietojen hyödyntämistä. (ks. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon ratkaisuissa, 2021)
    • VTT haastatteli yrityksiä, jotka ovat toimittaneet teknologiaratkaisuja KATI-hankkeiden alueille. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022.
    • KATI-ohjelman aikana alueelliset KATI-hankkeet ovat tuoneet esiin ymmärrystä kotihoidon asiakkaiden, läheisten ja ammattilaisten tarpeista ja kyvykkyydestä käyttää teknologiaa. Mukana olevat oppilaitokset LAB, OAMK ja Sataedu ovat nostaneet esiin monenlaisia haasteita ja ratkaisuja liittyen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen.
    Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

    Ehdotus on suunnattu poliittisille päättäjille hallitusohjelman suunnittelua varten. 

    Ikäteknologian koordinaatiomallin ja ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen vuosina 2024-2027 edellyttää rahoitusta.  Toiminnan resursointitarve vuosille 2023–2027 on yhteensä 25,3 milj. euroa. 

    • Suunnitelman toteuttaminen edellyttää THL:lle pysyvää rahoitusta, jonka vuosikustannukset ovat 800 000 euroa.
    • Sidosryhmien toimenpide-ehdotusten resursointitarve on arviolta noin 22,1 milj. euroa.