IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P3)
IPS -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. IPS-työhönvalmennusta toteutetaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella osana aikuispsykiatrian avohoitoa.
Toimintamallissa käynnistettiin IPS - sijoita ja valmenna! -työhönvalmennus Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella osana aikuispsykiatrian avohoitoa. IPS-työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Toimintamallin kehittäminen on osa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käyttöönottoon saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. THL koordinoi aluehankkeita ja toteuttaa toimintamallin arviointitutkimuksen.
Soiten alueella IPS- työhönvalmennus on avoin palvelu kaikille hyvinvointialueen mielenterveyden häiriöihin sairastuneille henkilöille, joilla on hoitokontakti aikuispsykiatrian avohoitoon tai mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluihin ja oma motivaatio työllistyä. Työhönvalmentajat tekivät tiivistä yhteistyötä koko aikuispsykiatrian kanssa. Aktiivista yhteistyötä tehtiin myös alueen työllistymistä edistävien palveluiden sekä työnantajien kanssa. Tavoitteena oli juurruttaa IPS -työhönvalmennus osaksi aikuispsykiatrian avohoitoa pysyväksi palveluksi.
Soiten alueella työhönvalmentajat olivat kiinnittyneet osaksi aikuispsykiatrian kuntoutustiimiä. Työhönvalmentajat kirjaavat samaan potilastietojärjestelmään hoitohenkilökunnan kanssa. IPS työhönvalmentajat osallistuivat säännöllisesti kuntoutustiimin palavereihin niin asiakkaiden asioissa, kuin tiimin toiminnan kehittämiseen liittyen. Psykiatrian avohoidon johto on huolehtinut omalta osaltaan työhönvalmennuksen onnistuneesta kiinnittymisestä tiimiin ja osaksi psykiatrian avohoidon palvelua. Tärkeä tekijä onnistuneessa kiinnittymisessä on työhönvalmentajien toimiston sijainti samoissa tiloissa muun aikuispsykiatrian tilojen kanssa. Tämä vaikutti palvelun onnistuneeseen juurtumiseen osaksi psykiatrian palvelua. Työntekijöiden tuttuus ja tiimin osaksi tuleminen vaikuttaa selvästi myös asiakasohjautumiseen.
Hanke alkoi Soiten alueella maaliskuussa 2023. Asiakastyö on käynnistyi ripeästi ja asiakkaita on ohjautui hyvin aikuispsykiatrian avohoidosta ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista. Ensimmäiset asiakkuudet aloitettiin huhtikuussa 2023.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukaista työhönvalmennusta kohderyhmälle ei järjestä Soiten hyvinvointialueella kukaan muu toimija. Vastaamme IPS-työhönvalmennuksella selkeään tarpeeseen. Tällä hetkellä työllistymistä edistävät palvelut ovat hajallaan eri toimijoiden vastuulla mm. työllisyyspalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja muissa kuntouttavissa palveluissa.
Alueellisesti IPS työhönvalmennuksen tiimin työtä tuki projektityöryhmä jossa oli mukana asiantuntijoita Soiten tutkimus- ja kehitystyöstä, työllisyyspalveluista, aikuispsykiatrialta, aikuissosiaalityöstä, Kelalta ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista.
Hankkeen aikana tarkoituksena oli integroida työhönvalmennus pysyväksi osaksi aikuispsykiatrian avohoitoa. Työhönvalmentajat kiinnittyivät kuntoutustyöryhmään, joka kuuluu erikoissairaanhoidon alle. Hankkeen aikana koko psykiatrian hoidossa työskentelevää henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita pidettiin ajan tasalla palvelun kehittymisestä säännöllisesti lähtevällä infokirjeellä jossa kuvattiin ajankohtaista palvelun edistymistä ja asiakastyön tuloksia.
Palvelun avulla yhä useampi mielenterveyden häiriöihin sairastunut henkilö työllistyi avoimille työmarkkinoille. Hankkeen aikana yhtenä mahdollisuutena pidettiin laajentaa työhönvalmennusta päihdepalvelujen asiakkaisiin.
Koko hankkeen ajan työhönvalmennuksen tiimi tilastoi palveluun osallistuneiden henkilöiden työllistymistä ja palveluun ohjautuneiden määrää. IPS työhönvalmennusta ohjaavat 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen kriteerien mukaista toteutumista seurasimme asiakastyön osalta viikoittain tiimin palavereissa ja kuukausittain laajemmin arvioiden asiakastyön onnistumista ja työnantajayhteistyön toteutumista. Tuloksia kirjattiin ja tilastoitiin läpi koko hankkeen. Tuloksissa pyrittiin valtakunnallisesti hyvälle tasolle verraten tuloksia aiemmin pilotoineisiin hankkeisiin ja käynnissä oleviin muiden hyvinvointialueiden IPS-työhönvalmennuksen hankkeisiin.
Tavoitteena hankkeessa oli juurruttaa toiminta pysyväksi hyvinvointialueen palveluksi.
Kohderyhmänä toimintamallissa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ovat olleet kaikki alueen mielenterveyden häiriöihin sairastuneet työikäiset, joilla on hoitokontakti aikuispsykiatrian avohoitoon tai mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluihin. Asiakkaat ohjautuivat palveluun pääasiassa psykiatrian hoitajien kautta tai mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalvelun työntekijöiden ohjaamana. Asiakas on voinut hakeutua palvelun piiriin myös itse. Hoitokontakti ja oma motivaatio työllistyä riittävät mukaan pääsemiseen. Pilotoinnin aikana kehittämiseen pyrittiin osallistamaan myös kokemusasiantuntijoita. Asiakkaista kolme kouluttautui kokemusasiantuntijaksi.
Asiakkaiden ohjautuvuus palveluun on ollut hankkeen alusta asti hyvää. Psykiatrian henkilöstö ja sosiaaliohjaajat ohjaavat asiakkaita lähes viikoittain palvelun piiriin. Asiakkaita on ohjautunut joulukuuhun 2024 mennessä palveluun 118.
Hankkeen aikana on kokoontunut kaikille IPS asiakkaille avoin vertaisryhmä. Tapaamisia on järjestetty kerran kuussa kesätaukoa lukuun ottamatta. Aiheet ryhmätapaamisten sisällöistä ovat tulleet asiakkailta ja vierailevat asiantuntijat on päätetty yhteisesti.
Työhönvalmennusta käynnistettäessä Soiten alueella kävimme tutustumassa Etelä-Pohjanmaan IPS hankkeeseen. Etelä-Pohjanmaalla IPS-työhönvalmennus hanke oli ollut onnistunut hyvin ja kokemusten jakaminen sekä onnistuneiden ratkaisujen kuuleminen hankkeen alussa auttoi välttämään osan mahdollisista sudenkuopista. Lisäksi osallistuimme valtakunnallisiin THL:n järjestämiin IPS-seminaareihin kuullen useita toimivia esimerkkejä IPS-toimintamallin käyttöönotosta.
Viikoittain kävimme keskustelua käynnissä olevien hankkeiden ja THL:n kanssa hanketelakoilla ja tiiminvetäjien palavereissa. Yhdessä kehittäminen ja kokemusten jakaminen toimintamallin käyttöönotosta valtakunnallisella tasolla on koettu merkitykselliseksi.
Soitessa IPS on osa erikoissairaanhoitoa aikuispsykiatrian avohoidossa. Hankkeen aikana toiminta on tarkoitus juurruttaa pysyväksi osaksi aikuispsykiatrian palveluita osoittaen IPS-työhönvalmennuksen hyöty asiakkaille.
IPS-työhönvalmennus tiimi Soiten hyvinvointialueella kuului aikuispsykiatrian avohoidon kuntoutustyöryhmään ja on osa erikoissairaanhoitoa. Hankeaikana toimintamalli on tarkoitus käyttöönottaa laatukriteerien mukaisesti. IPS-toimintamalli on vahvasti strukturoitu ja käyttöönoton onnistumista pystyy seurata laatukriteerien toteutumiseen perustuen. IPS toimintamallin vaikuttavuutta on tutkittu ja sen toimivuudesta on tieteellistä näyttöä niin maailmalta, kuin kotimaastakin.
Seuraamme hankkeen aikana myös asiakkaiden psykiatrisen hoidon tarvetta.
Syksyllä 2023 käynnistimme kuukausittain kokoontuvan asiakasosallisuutta edistävän vertaisryhmän toiminnan osana IPSiä. Asiakkailla on ryhmässä mahdollisuus jakaa kokemuksiaan paitsi toisten valmennettavien, myös työhönvalmentajien kanssa. Keskusteluissa syntyy usein ideoita palvelun kehittämiseksi ja työhönvalmennuksessa olevien kokemusten kuuleminen huomioidaan palvelun kehittämisen ideoinnissa ja toteutuksessa. IPS tiimimme kokoontuu säännöllisesti myös kehittämisen merkeissä kahden viikon välein tavallisen viikkotiimin lisäksi.
Asiakkailta on pyydetty kommentteja ja ajatuksia koskien heidän kokemustaan palvelusta. Asiakkaiden ajatuksia IPS palvelusta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä on jaettu hankkeen omassa somessa ja psykiatrian henkilöstölle hankkeen infokirjeissä. Kommenteista on noussut kokemus kunnioittavasta kohtaamisesta työhönvalmennuksessa sekä palvelun rajaamattoman keston sekä henkilökohtaisiin toiveisiin pohjaavan työnhaun merkitys.
IPS hankkeen loppuseminaarissa Toipumisorientaatio mielenterveys- ja päihdetyössä, meillä oli paneelikeskustelussa kokemuksiaan IPSistä kertomassa kolme asiakasta ja työnantaja. Kolme asiakkaista on käynyt myös kokemusasiantuntijakoulutuksen hankkeen aikana. Asiakkaiden ja hoitajien kommentteja päästiin kuulemaan myös loppuseminaarissa osana hankkeen tulosten esittelyä.
IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen hankekausi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 6.32023 -31.12.2024.
IPS-työhönvalmennusta pilotoitiin koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hankehakemuksen mukaan IPS työhönvalmennuksessa työskenteli tiiminvetäjä /työhönvalmentaja sekä kaksi työhönvalmentajaa. Haasteita toimintamallin käyttöönottoon on tuonut henkilöstö muutokset. Työntekijävajeen vuoksi asiakasjonoa kertyi hankkeen aikana ja sen purkaminen on ollut haasteellista resurssien vähyyden vuoksi. Kesäkuussa 2024 tiimissä oli kolme työhönvalmentajaa ja tiiminvetäjä kolmannen työhönvalmentajan aloitettua toukokuussa 2024.
TYÖSKENTELYN VAIHEET
Työhönvalmentajat ja tiiminvetäjä aloittivat työskentelyn maaliskuussa 2023 ja asiakastyötä aloiteltiin huhtikuussa. Palvelua esiteltiin ja toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti psykiatrian henkilöstöä ja yhteistyöverkostoja infokirjeiden avulla. Hankkeen yhteistyöverkostoihin kuuluvat TE- ja työllisyyspalvelut, sosiaalitoimi, Kela, alueen yrittäjät ja työantajat sekä yhdistykset.
Palvelua on toteutettu hankkeen alusta saakka laatukriteereiden mukaisesti. Työhönvalmentajien asiakasmäärä on rajattu laatukriteerien mukaisesti- työhönvalmentajilla voi olla 20 asiakasta ja tiimivetäjällä 10. Tällä pystytään takaamaan jokaiselle asiakkaalle riittävän henkilökohtainen ja tiivis palvelu työllistymisen edistämiseksi. Työhönvalmennuksessa käytimme IPS lomakkeistoa asiakastyössä. Tiiminvetäjä seurasi palvelun laatukriteerien mukaista toteutumista ja yhdessä tiimin kanssa tilastoiden asiakastyötä ja tavoitteiden asettaminen yhdessä oli säännöllistä. IPS tiimi osallistui THL:n järjestämiin IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen menetelmäkoulutuksiin, seminaareihin ja säännöllisesti järjestettyihin valtakunnallisiin yhteisiin foorumeihin. Työtä ohjaa IPS toimintamallin 8 periaatetta.
IPS-työhönvalmennus pohjautuu toipumisorientaatioon ja valmennuksessa keskitytään asiakkaan vahvuuksiin ja voimavaroihin etsien hänelle työtä joka vastaa hänen osaamistaa ja mielenkiinnon kohteitaan. Työpaikkoja etsitään avoimilta työmarkkinoilta ja työn löytyessä työhönvalmentajan tuki asiakkaalle jatkuu edelleen niin pitkään kuin asiakas kokee sen tarpeelliseksi. Työhönvalmentajan tehtäviin kuuluu myös työnantajien tukeminen asiakkaan työllistämisen yhteydessä. IPS työhönvalmennuksessa merkittävää on myös tiivis yhteistyö asiakkaan psykiatrisen hoitotahon kanssa. Tästä meillä on hyviä kokemuksia ja yhteistyöhön pohjaten asiakkaalla oli mahdollisuus saada oikeanlaista tukea sekä hoitavalta taholta että työhönvalmennuksessa.
ASIAKASOHJAUTUVUUS
Asiakkaat ohjautuivat palveluun pääsääntöisesti IPS työhönvalmennukseen aikuispsykiatrian avohoidon eri työryhmistä, mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista ja aluepoliklinikoilta. Tietoisuuden lisääntyessä IPS palvelusta hyvinvointialueella, saimme yhä enemmän yhteydenottoja myös TE-palveluista, suoraan asiakkailta itseltään sekä sosiaalipalveluista.
Asiakastyö alkoi huhtikuussa 2023 ja joulukuussa 2024 palveluun on tullut yhteensä lähetteitä 118 Yhteistyösopimuksia on kirjoitettu hankkeen aikana 73. Joulukuun lopussa 2024 asiakkaiden työllistymisprosentti Soiten aluehankkeessa on 34%. Asiakkaista työllistyi 25 hlöä ja työsuhteita solmittiin avoimille työmarkkinoille 33. Palveluun pääsyä jonottaa hankkeen päättyessä 29 hlöä. Työllistymistä edeltäviin vaiheisiin kuten työkokeiluun, opiskelemaan tai vapaaehtoistyöhön on edennyt 24 asiakasta. Asiakkaiden etenemisprosentti joulukuussa 2024 on 56%.
YHTEISTYÖVERKOSTOT
Hankkeen projektityöryhmässä oli mukana edustusta Kelalta, kuntakokeilusta, TE-palveluista, sosiaalityöstä, hankekoordinaatiosta ja mielenterveys-ja päihdepalveluista. Yhteistyötä tehtiin projektityöryhmän ulkopuolella aktiivisesti etenkin TE-palveluiden ja kuntakokeilun työntekijöiden kanssa. Terveyssosiaalityö on ollut myös tärkeässä roolissa asiakkaiden etuusasioiden hoitamisessa ja selvittelyssä.
Yhteistyö TE-palveluiden kanssa aloitettiin hankkeen ensimmäisenä keväänä ja se on jatkunut läpi koko hankeajan. Yhteistyö on ollut toimivaa ja IPS työhönvalmennus tunnetaan jo hyvin niin TE-palveluiden kuin Kuntakokeilunkin työntekijöiden keskuudessa. Asiakkaiden asiat hoituivat hyvässä yhteistyössä TE-palveluiden työntekijöiden kanssa. Erityisesti työkykykoordinaattorin kanssa tehty yhteistyö on ollut tiivistä ja hyödyttänyt huomattavasti asiakkaiden asioiden etenemistä. IPS on herättänyt TE-palveluissa paljon kiinnostusta ja vaikuttavat tulokset ovat selvästi tiedossa. Olemme käyneet kertomassa palvelusta henkilöstölle, osallistuneet työkykyverkoston seminaaripäivään kertoen IPS-toimintamallin toimivuudesta yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa ja meitä on kutsuttu mukaan Kaupungin työllisyyspalveluiden Synclusive hankkeen verkostoon. Työkykykoordinaattori on ollut myös asiantuntijavieraana vertaisryhmässä kertomassa TE-palveluista.
Hankkeen tavoitteina on mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden työllistymisen ja työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on myös mielenterveyden häiröihin liittyvän stigman vähentäminen sekä tasavertaisuuden edistäminen työelämässä. Tavoitteena oli myös lisätä ammattilaisten osaamista ja juurruttaa IPS-toimintamalli pysyväksi osaksi psykiatrian palveluita Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Henkilöstön vaihtuvuus tuotti haastetta asiakasjonon purkamisessa. Jonoa kertyi läpi koko hankkeen ja jonottamisaika on ollut koko ajan työntekijävajeen vuoksi asiakkaille kohtuuttoman pitkä. Toisaalta asiakkaiden määrä jonossa on kertonut koko ajan palvelun tarpeellisuudesta. Jatkossa on tärkeää rajoittaa asiakkaiden ohjautumista palveluun, jotta saadaan asiakasmäärää vastaamaan työntekijäresurssia. IPS-palvelussa asiakas määrittelee milloin palvelu päättyy. Tämä on meillä johtanut siihen, että asiakkuudet kestävät pitkään ja uusille asiakkaille ei voida luvata milloin he pääsevät palvelun piiriin.