IPS - Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennus HUS Psykiatriassa
IPS - Sijoita ja valmenna! on tuetun työllistämisen toimintamalli, jonka tavoitteena on mielenterveyskuntoutujan työllistyminen palkkatyöhön. Psykiatriseen hoitoon integroituna työnhakijan tukena on työhönvalmentaja, hoitotiimi ja verkosto.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
IPS - Sijoita ja valmenna! on tuetun työllistämisen toimintamalli, jonka tavoitteena on mielenterveyskuntoutujan työllistyminen palkkatyöhön. Psykiatriseen hoitoon integroituna työnhakijan tukena on työhönvalmentaja, hoitotiimi ja verkosto.
Toimintamalli lyhyesti
IPS- Sijoita ja valmenna! on vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuva tuetun työllistämisen toimintamalli, jonka tavoitteena on vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavan työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Mallin käyttöä osana psykiatrista erikoissairaanhoitoa on pilotoitu HUS:ssa vuodesta 2021 lähtien, aluksi osana HUS:n ja Uudenmaan TE-palvelujen yhteistä IPS-hanketta ja vuodesta 2023 lähtien HUS Psykiatrian toimintana. Toimintamallin mukaan IPS-työhönvalmentajat ovat osa erikoissairaanhoidon poliklinikan tai sairaalan hoitotiimiä käyttäen samoja tiloja ja asiakastietojärjestelmää kuin muukin hoitohenkilökunta. Työhönvalmentaja toimii linkkinä asiakkaan psykiatrian hoitotiimin, työnantajan ja verkostojen, kuten työllisyyspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja asumispalvelujen, välillä. Työhönvalmennuksen ja työllistymisen myötä tavoitteena on mielenterveyshäiriötä sairastavan asiakkaan parempi hyvinvointi, yhteiskunnallinen osallisuus ja taloudellinen pärjääminen.
Työhönvalmentajan työnkuvaan kuuluu mielenterveydenhäiriötä sairastavan työnhakijan tukeminen työnhaussa ja työssä sekä työnantajan auttaminen rekrytoinnissa ja työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittamisessa. Työn lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö hoitotiimin sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan verkostot, joihin kuuluu usein asumispalvelut, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, Kela, työeläkeyhtiöt ja yhteisöt, sekä varmistaa eri toimijoiden vastuut ja työnjaon työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ
Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen: psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö, työnhakijan tukeminen, työnantajayhteistyö sekä verkosto- ja yhtymäpintatyö.
1. Psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö
- Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloittamispäätöstä: Moniammatillinen keskustelu asiakkaan tavoitteista, työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tavoitteena asiakkaan tavoitteiden sanoittaminen, jolloin jokaisen ammattilaisen tuki kohdentuu tukemaan asiakkaan omia tavoitteita. Työhönvalmennuksen info, jossa työhönvalmentaja antaa asiakkaalle kattavasti tietoa työhönvalmennuksesta. Tavoitteena on, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa tiedon, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen, ryhtyykö hakemaan töitä IPS-työhönvalmentajan tuella.
- Työhönvalmennuksen aloitus ja toteutus: Moniammatilliset väliarviot työhönvalmennusprosessin alkupuolella ja määräajoin, esim. 3 kk välein, vähintään muutoskohdissa. Yhteisessä keskustelussa hoitotyöntekijän kanssa tai hoitoneuvottelussa tavoitteena on yhteinen tiedon päivitys, muutosten ennakointi (esim. muutokset voinnissa tai lääkityksessä) sekä tukipalvelujen ja hoitomuotojen tarpeen arviointi. Mukaan kutsutaan asiakkaan palveluiden kannalta kaikki keskeiset ammattilaiset.
- Työhönvalmennuksen päättäminen: Työhönvalmennus päätetään yhteisen päätöksen pohjalta seuraavin ehdoin: ”Palvelun päättäminen ei perustu aikarajoituksiin eikä siihen, ettei asiakas ole saapunut tapaamisiin. …Lakataan tekemästä aloitteita asiakkaan suuntaan, kun on saavutettu varmuus siitä, että asiakas ei enää tahdo tehdä töitä tai hän ei halua jatkaa työhönvalmennuksessa.” (IPS-laatukriteeri 25).
2. Työnhakijan tukeminen
- Ensitapaaminen ja palvelusta sopiminen: työhönvalmennuksen infon yhteydessä tiedonanto työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja vaikutuksista
- Työnhakusuunnitelman laatiminen: IPS-ammatillinen profiili, työnhakusuunnitelma, motivointi, tavoitteiden kartoitus
-
Etuusneuvonta: tiedonanto työn ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä, tarvittava yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa, esim. poliklinikan sosiaalityöntekijät, kunnan terveyssosiaalityöntekijät, KELAN etuusneuvojat, eläkevakuutusyhtiöiden asiakaspalvelijat ja edunvalvojat
-
Työnhaun ohjaaminen ja toteutus: cv, hakemuskirje, työnantajien kontaktointi, työnhaun neuvonta, tiedonanto, rohkaisu, työnhakutaitojen harjoittelu, haastatteluun valmistautuminen ja osallistuminen
- Työelämätaitojen vahvistaminen: toimintakokonaisuuksien hallinta (itsestä huolehtiminen, kotielämä, vapaa-aika, työ), taitojen vahvistaminen neuvomalla, ohjaamalla, antamalla tietoa, harjoittelemalla, palveluohjaus
- Työsuhteesta sopiminen: työn räätälöinti vastaamaan työnhakijan osaamista ja motivaatiota, työajasta, -tehtävistä ja -kestosta sopiminen, sopiminen muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista.
- Työssä tukeminen: sopimus tuesta työssä, sopiminen työnantajan ja työyhteisön tiedottamisesta, perehdytyksen tuki, neuvonta, säännölliset työpaikkakäynnit, palautekeskustelu, psyykkisen jaksamisen tuki, palaute, sparraus, työsuhteen päättymisen tuki
3. Työnantajayhteistyö
Työnantajayhteistyön vaiheita ovat:
- Työmarkkinoiden kartoitus
- Työpaikkojen etsiminen
- Työnantajiin tutustuminen
- Työehdoista neuvottelu
-
Työnantajan tukeminen
Työnantajan tuki jäsentyy alla olevan mukaisesti:
- Luottamuksen rakentaminen: työnantajan toiminnan, työntekijätarpeen ja työnmuokkausmahdollisuuksien kartoitus, tiedottaminen työnantajan mahdollisuuksista, eduista ja pyydettäessä myös rekrytoinnin tuista. Keinoina IPS-yhteydenottomalli, vierailut, yhteydenotot ja palaverit
- Työntekijän löytyminen: työnhakijan osaamisen ja motivaation yhteensovittaminen työnantajan työntekijätarpeen ja työnmuokkausmahdollisuuksien kanssa, henkilön esittely ja työhaastattelun mahdollistaminen
- Työsuhteesta sopiminen: työajasta ja tehtävistä sekä työn kestosta sopimisessa työnantajan ja työntekijän tarpeiden yhteensovittaminen, neuvottelu työn muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista
- Työnantajan neuvonta ja tuki työsuhteen aikana: tiedottaminen mahdollisuuksista, tuista, keinoista ja velvollisuuksista, palautekeskustelussa työtehtävien määrittämisen tuki, roolien ja vastuiden tunnistaminen ja selventäminen, toimintasuunnitelman laatiminen, tarvittaessa tilanteiden purku
4. Verkostotyö ja yhtymäpintatyö
Työhönvalmentaja tunnistaa asiakaskunnan verkostoja, käy esittelemässä IPS-toimintamallia myös sellaisille toimijoille, joilla ei vielä ole tietoa asiakaskunnasta tai tuetusta työllistämisestä, ja tunnistaa eri organisaatioiden työn yhtymäkohtia ja yhteistyön hyötyjä. Yhteistyötahoja ovat mm. työllisyyspalvelut, asumispalvelut, KELA, eläkevakuutusyhtiöt, sosiaalipalvelut, edunvalvonta, oppilaitokset ja yhteisöt. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaan lähiympäristössä ja yhteistapaamisissa eri organisaatioiden tiloissa. Eri toimijat tulevat tutuksi ja säännöllinen, mutkaton yhteydenpito mahdollistuu.
Verkosto- ja yhtymäpintatyön vaiheita ovat:
-
Verkoston kartoitus: IPS-Ammatillinen profiili- lomakkeen avulla kartoitetaan asiakkaan verkosto. Ammatillista profiilia tehtäessä työhönvalmentaja keskustelee asiakkaan voimavaroista ja tuen tarpeesta hoitotahon ja asiakasta tuntevien henkilöiden kanssa, esimerkiksi asumispalveluiden, omaisten tai entisen työnantajan kanssa. Lomakkeen avulla kartoitetaan sosiaalietuuksien maksajat ja yhteisöt ja tukipalvelut, joihin asiakas kuuluu.
- Verkoston tarpeen ja tavoitteiden tunnistaminen: Ammatillisen profiilin perusteella työhönvalmentaja tunnistaa asiakkaan palvelutarpeet ja tavoitteet. Työhönvalmentaja auttaa eri organisaatioiden palveluun hakeutumisessa ja sanoittaa palveluiden tavoitteita.
- Verkoston tehtävistä ja vastuista sopiminen: Työhönvalmentaja osallistuu asiakkaan verkostotapaamisiin, joissa tavoitteena on eri ammattilaisten ja organisaatioiden edustajien yhteisen tilannekuvan hahmottaminen sekä tehtävistä ja vastuusta sopiminen. Asiakkaan suostumuksella työhönvalmentaja voi olla yhteydessä asiakkaan verkostoihin vähintään elämäntilanteen muutoksissa. Koska työhönvalmentaja jalkautuu asiakkaan arkiympäristöön, yhteistyö toteutuu tyypillisesti matalalla kynnyksellä yli organisaatiorajojen.
LAADUKKAAN TYÖHÖNVALMENNUKSEN JA HYVÄN INTEGRAATION VÄHIMMÄISVAATIMUKSET:
IPS-laatukriteereiden noudattaminen: takaa palvelun hyvän laadun.
Sektorirajat ylittävä yhteistyö: Työllisyyspalveluiden ja psykiatrisen kuntoutuksen osaamisen yhdistäminen on varmistettava. Tämä yhteistyöpinta on tuloksellisuuden näkökulmasta ratkaiseva tekijä
Läsnäolo psykiatrialla ja integraatio psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen on varmistettava. Psykiatrian vähimmäisvastuu on, että työhönvalmentajat otetaan vastaan tosiasiallisina yhteistyökumppaneina ja tiiminjäseninä. IPS:n laatukriteerien mukaisen työn yhdistäminen hyvään yhteistyöhön poliklinikalla luo pohjaa tuloksekkaalle palvelulle, moniammatillisen tiimin työntekijöiden työhyvinvoinnille ja myös laajemmin toipumisorientaation toteutumiselle hoidossa ja kuntoutuksessa.
IPS-työhönvalmentajan ja hoitotiimin välisen yhteistyön yleisiä tavoitteita ovat:
- Yhteisen tilannekuvan luominen
- Työhönvalmennuksen kytkeminen kuntoutussuunnitelmaan
- Yhteisen tiedon päivitys
Hyvän, yhteistyötä tukevan viestinnän periaatteita ovat:
- Työhönvalmentajat ovat helposti tavoitettavissa ja ”näkyvillä.”
- He ovat tosiasiallisesti osa hoitotiimiä, säännöllisesti kokouksissa ja poliklinikan työskentelytiloissa läsnä. Tämä mahdollistaa sen, että herää konkreettisia tulevaisuuden ideoita ja useammille poliklinikan potilaille mahdollistetaan työllistymisen tuen saaminen yhä varhaisemmassa vaiheessa
- Jalkautuminen eri organisaatioiden tiloihin yhteisiin tapaamisiin mahdollistaa matalan kynnyksen yhteydenpidon, selkeän vastuujaon ja ajantasaisen tiedon välittymisen.
- Hoitotyöntekijöiden on kutsuttava IPS-valmentaja mukaan yksilön hoitokokouksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun työhönvalmennusta suunnitellaan
- Viestinnän on oltava helppoa ja ennakoivaa
- On varmistettava, että kaikki tietävät kehen ottaa yhteyttä. Yhteydenpidon työhönvalmentajan ja muun tiimin välillä on toteuduttava hyvin matalalla kynnyksellä
- Tiedon kulku ja kirjaaminen
- Viestittelyn ja yhteisten kokousten tärkeys korostuu etenkin muutostilanteissa.
- Yhteinen tietojärjestelmä helpottaa yhteistyötä, yhteydenpitoa ja viestintää. Kun yhteistä tietojärjestelmää ei ole, on kaikkien vastuulla varmistaa, että yhteydenpito on tiivistä ja tietoturvallista myös eri organisaatioiden välillä.
- Avoin ja läpinäkyvä viestintä on kaikkien vastuulla. Tietoa on välitettävä monipuolisesti puolin ja toisin, jotta asiakas välttyy siltä, että samaa asiaa kysytään tai työstetään moneen otteeseen eri tahoilla
IPS-palvelun oikea-aikaisuus
IPS-työhönvalmennukseen ohjautumisen kriteeri on henkilön oma halu työllistyä. Työkyky syntyy työtä tekemällä. Vasta tekeminen osoittaa, onnistuuko työnteko vai ei.
Oikea-aikaisuuden arvioinnin perustana ovat:
- kaikkien osallisten riittävä tietämys vaihtoehdoista
- henkilön itsensä motivaatio
- itsemääräämisoikeus
- mahdollisuus kokeilla työllistymistä avoimille työmarkkinoille
- riittävä tuki valmennuksen aikana
Oikea-aikaisuus määräytyy yhteistyössä, jossa osallisia ovat työtä hakeva henkilö itse ja kaikki hänen tukenaan toimivat ammattilaiset. IPS:n mahdollisuuden voi psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa ottaa puheeksi varhain, voinnista riippumatta.
IPS-TYÖHÖNVALMENTAJAN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYSPALVELUIDEN KANSSA
1. Osaamisen yhdistäminen lähellä asiakasta
IPS-työhönvalmennuksesta hyötyvä kohderyhmä tarvitsee räätälöityä tukea. Tuki tavoittaa kohderyhmän parhaiten, kun sitä tarjotaan lähellä asiakasta, integroituna niihin palveluihin, joita kohderyhmä jo käyttää. Kontakti poliklinikalle on erittäin tärkeää. Yhteistyön tavoitteena tulisi olla jatkuvuuden turvaaminen ja kohdennetun (sekä työllisyyspalveluiden että psykiatristen palveluiden) erityisosaamisen hyödyntäminen. IPS-työhönvalmentaja on toimiva tuki esim. kuntakokeilujen omavalmentajalle.
2. Selkeät sopimukset ovat yhteistyön edellytys
Yhteistyön kautta on mahdollista luoda yhteinen, jaettu käsitys vahvuuksista, ja mahdollisuuksista. Yhteinen suunnitelma mahdollistaa päällekkäisyyksien välttämisen, tarpeenmukaisen tuen tarjoamisen ja selkeän vastuunjaon.
3. Joustava, säännöllinen yhteydenpito kolmikantaneuvotteluissa
Tiedon kulkemisen haasteet on mahdollista ratkaista säännöllisellä, joustavalla yhteydenpidolla. Yhteisiä suunnitelmia on mahdollista laatia kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvottelut mahdollistavat yhteisen suunnitelman laatimisen, luottamuksen rakentamisen sekä sopimisen tietojen luovutuksesta ja vastuista.
HUS:n ja Uudenmaan TE-toimiston IPS-hanke oli yksi kolmesta THL:n IPS-aluepiloteista, joiden pohjalta tutkittiin IPS-toimintamallin implementointia, soveltuvuutta ja tuloksia Suomessa. Tulosten perusteella on todennettavissa, että IPS-työhönvalmennus koetaan yleisesti tärkeäksi, tarpeelliseksi ja soveltuvaksi toimintamalliksi niin valmennettavien, työhönvalmentajien kuin hoitotahon ja työnantajien edustajienkin näkökulmasta (Appelqvist-Schmidlechner, K & Sipilä, N. 2024 s. 109).
“IPS-työhönvalmennukseen osallistuneiden asiakkaiden hyvinvoinnin havaittiin vahvistuneen vuoden seurannassa varsin usealla psyykkisellä, sosiaalisella ja terveyteen liittyvällä ulottuvuudella: asiakkaiden itsearvioitu terveys, itsetunto, osallisuuden kokemus ja tunne sosiaalisesta arvostuksesta vahvistuivat ja psyykkinen oireilu väheni. Lisäksi valmennettavien tyytyväisyys omaan terveydentilaan, taloudelliseen tilanteeseen, itsetuntoon, kykyyn voittaa vaikeudet, päivittäiseen pärjäämiseen ja omien vahvuuksien kehittämiseen kohentuivat. Hyvinvoinnin lisääntymisen ohella tärkeää on huomata, että IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen ei havaittu tuottavan asiakkaille juurikaan harmia tai haittaa.” (Appelqvist-Schmidlechner, K & Sipilä, N. 2024 s.111)
IPS-toimintamalli on sovellettavissa eri maihin ja eri asiakasryhmille. Kansainvälisesti toimintamallia on mielenterveyskuntoutujien lisäksi hyödynnetty mm. kipupotilaiden, päihdekuntoutujien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa (Appelqvist-Schmidlechner, K & Sipilä, N. 2024 s. 18).
Hankeaikaisten (2021–2023) tulosten mukaan vaikeaa mielenterveyshäiriötä sairastavista HUS:n poliklinikoiden IPS-työhönvalmennuksen asiakkaista 47 % työllistyi ja 12 % siirtyi opintoihin. Siirtymiä työelämään toteutui myös pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Tulokset ovat rohkaisevia yhteiskunnallisesta näkökulmasta, sillä siirtymä työelämään lisää verotuloja ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Huomattavaa on, että siirtymä työelämään tarjoaa ihmiselle laajemman sosiaalisen ympäristön ja tunteen yhteiskunnallisesta osallisuudesta.
HUS:N JA TE-TOIMISTON IPS-ALUEPILOTIN PÄÄASIALLISET HAVAINNOT:
1. IPS-työhönvalmentajat ovat välttömätön resurssi, mikäli oikeasti haluamme tukea kaukana työmarkkinoita olevia ihmisiä työelämään.
- Työttöminä ja työvoiman ulkopuolella on valtavasti henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät töihin, mutta joilta nyt puuttuu oikeanlainen tuki ja mahdollisuus löytää sopiva työ.
- HUS:n ja Uudenmaan TE-palvelujen IPS-hankkeen tulokset osoittavat IPS-työhönvalmennuksen toimivan organisaatiossamme ja yhteiskunnassamme.
2. IPS-työhönvalmentajat ovat uusi linkki työelämän ja psykiatrisen kuntoutuksen välillä
- Monet työnantajat palkkaavat mielellään IPS-työhönvalmentajan tuella työllistyvän henkilön, sillä IPS-työhönvalmentaja tukee myös työnantajaa ja tuki jatkuu niin kauan kuin tarvetta on.
Kansikuva
