Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli

Yhteiskehittämisen malli luo rakenteet ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita kansallisesti.

Toimintamallia työstetään Innovaatio-ja stategiaverkoston tapaamisissa.  

Toimintaympäristö **

Soteuudistus luo edellytyksiä kehittää ja uudistaa alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Tämä merkitsee toiminnan kehittämistä hyvinvointialuetasolla ja suhteessa kansalliseen tasoon.

Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueiden sisäinen TKI-toiminta voi rakentua alueella olemassa olevien toimivien rakenteiden ja käytäntöjen pohjalta ja niitä muunnellen ja uudistaen. Lisäksi nykyään kunnissa olevien kasvupalvelujen sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympärille on rakentunut yhteistyön käytäntöjä, joita voidaan muuntaa ja hyödyntää maakunnan TKI-toimintaa kehitettäessä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarve vahvemmalle innovaatioyhteistyölle -> Sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen ja yhteiskehittämisen mahdollistaminen.

Asiakkaat: Vahvempi osallisuus palvelujen kehittämisessä. Lisää mahdollisuuksia vaikuttaa.
Ammattilaiset: Vahvemmat mahdollisuudet oman työn kehittämiseen. Mahdollisuus viedä eteenpäin kehittämistarpeita ja -ideoita sekä keksinnöllisiä aihioita.
Yritykset, Idean, ratkaisuehdotuksen tai valmiin tuotteen tai palvelun kehittäminen, kokeilu ja tarjoaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.
Tutkijoille, tutkimusryhmille, Ketterämpi TKI-projektien edistäminen yhteistyössä sote-organisaatioiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Tukea yhteistyökumppanien etsimiseen
Opiskelijoille, opetushenkilöstölle: Tutkielmien ja väitöstyön aiheiden löytäminen. Opintokokonaisuuksien toteuttamiseen liittyvä yhteistyö
Muille yhteistyökumppaneille: Yhteistyömahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita vastaavien innovaatioiden kehittämiseen

Yhteiskunnallinen näkökulma

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mallia kehitetään Innovaatio-ja strategiaverkostossa
- Ydinryhmä: edistää, vetää yhteen, valmistelee yhteiskehittämisen kansallisen mallin kehittämistä.
 Laajennettu ryhmä: verkoston tuottaminen ideoiden testaaminen käytännössä ja testauspaikkojen "haistelu".
- Kaikki verkoston jäsenet osallistuvat yhteiskehittämisen mallin työstämiseen ja mahdollisesti testaavat ja pilotoivat joitakin osa-alueita.

Kaikkien toivotaan osallistuvan asiasta viestimiseen. Tarkempaa suunnitelmaa tehdään, kun ollaan päästy alkuvaiheen jäsentelystä pidemmälle ja kun verkoston toiminta on vakiintuneempaa.

 

 

Liitteet
Kuva
Yhteiskehittämisen kansallinen malli, verkoston jäsenet 9/2021
Yhteiskehittämisen kansallinen malli, verkoston jäsenet 9/2021
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallia kehittäessä on tutustuttu mm. seuraaviin julkaisuihin 

Tarpeesta ratkaisuksi Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa,  
Kauppinen, Sami; Kesäniemi, Elina; Luojus, Satu; Peeter, Lange; Lönn, Niko; Pääkkönen, Jarmo; Hult, Tiina (2020) 
Oppaassa käsitellään yhteiskehittämistä, sen hyötyjä eri toimijoille sekä tarjotaan käytännön kehittämistyön tueksi yhteiskehittämisen prosessimalli ja työkaluja.

Innovaatioekosysteemi tarvitsee  (LUE viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä, VTT)

Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti orkesteraattorin rooli. Hyvän orkesteroinnin ansiosta kehittämistoiminnassa päästään nopeammin käyntiin. Orkesteraattori ohjailee usein alkuvaiheessa erilaisilla agendoilla liikkeellä olevia ja erilaisiin yhteistyötapoihin tottuneita toimijoita löytämään yhdessä ekosysteemille sopivat toimintatavat, säännöt ja yhteiset tavoitteet.

Jaettu ymmärrys tavoitteista ja tiekartta niihin pääsemiseksi on keskeinen keino ohjata ekosysteemin kehittymistä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.

Ekosysteemin pelisääntöjen tärkein tehtävä on tuoda esille ja sitouttaa osallistujat innovaatioekosysteemin avoimuutta tukeviin toimintamalleihin. Avoimuutta on ainakin kahdenlaista. Innovaatioekosysteemi voi olla avoin kaikille, jotka jakavat sen tavoitteet tai se voi olla suljetumpi ja innovaatioekosysteemin jäsenyydessä voi olla erilaisia tasoja - jopa käytäntöjä jolla ekosysteemiin kutsutaan mukaan. Toinen, vielä tärkeämpi, on tiedon jakamisen avoimuus. Pelisäännöissä kannattaa tavoitella mahdollisimman avointa toimintamallia, jotta ekosysteemissä saavutetaan nopeasti tuloksia.

Ratkaisun integraattori tai joissain tapauksissa muutama, ovat innovaatioekosysteemin kärpäspaperi tai hunajapurkki, joka saa muut toimijat liikkeelle. Integraattori kokoaa valmiin ratkaisun asiakkaalle. Integraattorilla on myös itsellä runsaasti tuotekehitysosaamista ja resursseja.

Ratkaisun kehittäjät voivat olla kooltaan pienempiä kuin integraattori. Kehittäjäyrityksiä voi olla useampia samassa innovaatioekosysteemissä. Niillä on omat tutkimusagendansa. Niiden tutkimus- ja kehitystyöstä merkittävä osa voi olla myös tutkimuskumppaneiden kanssa yhdessä tehtävää.

Ratkaisujen tarjoajat ovat yritysjoukko, jotka eroavat edellisistä toimijoista siinä, että ne tarjoavat pääsääntöisesti valmiita ratkaisuja ekosysteemin muille toimijoille. Niillä ei ole ekosysteemissä omaa tutkimusagendaa. Innovaatioekosysteemi tarjoaa näille yrityksille hyviä mahdollisuuksia saada asiakasreferenssejä ja verkostoitua.

Liitteet
Ideointi

Lyhyt historia Innokylän roolista yhteiskehittämisen toimintakulttuurin luomisessa

Idean synty 3.5.2018
Innokylän jatkokehittämisen ja konseprtoinnin ”Työkaluja strategian ja kehittämisen dialogiin” työpajassa 3.5.2018 syntyi idea liittyen maakuntien TKI- toiminnan kehittämiseen ja Innokylän rooliin siinä. Ideana oli tutustua Keski-suomen TKI- ekosysteemiin, mallintaa heidän tapaansa tehdä yhteistyötä ja järjestäytyä ja levittää/juurruttaa näitä oppeja muihinkin maakuntiin. Innokylä olisi tässä tukena. Lisäksi pajassa tuli esille, että osaamiskeskusten verkostoilta on puuttunut yhteinen työskentelyalusta ja Innokylän sähköiset työvälineet voisivat olla jatkossa syntyvien verkostojen tukena.

Idean täsmennys ja etenemissuunnitelma 11.6.2018
Idean täsmennystä varten koottiin varsin nopeasti ryhmä, johon kuuluu THL:sta Merja Ikäheimo, Juha Koivisto ja Nella Savolainen. Maakuntia ja osaamiskeskuksia edustavat idean täsmennysvaiheessa Jorma Niemelä (Sociala oy) ja Pirjo Marjamäki (Uusimaa 2019 osallisuusjohtaja) sekä Petteri Heino (Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito oy).  Tapaaminen ma 11.6. klo 13.30 -15.00.  täsmennettiin idaa, hahmoteltiin tavoitteita ja sovittiin etenemistavoista. Suunnittelimme, jos saamme jonkinlaista yhteistä tavoitta ja toteutussuunnitelmaa sovittua , voisi seuraava tapaaminen olla elokuussa 2018, jolloin sitouttaisimme mahdollisesti jo keski-suomen toimijoita mukaan.  Tuolloin sovittaisiin syntyvän toimintamallin leviämisen kannalta keskeisistä viestinnällisistä toimenpiteistä . Jatkotyöskentely ajateltiin tapahtuvan syksyllä 2018 esim. 2-3 järjestettävässä. Innopajat voisivat käsitellä esim. toimivan TKI- ekosysteemin rakenteita, mallinnusta sekä käyttöönoton edellytyksiä muiden maakuntien alueella, jatkoyhteistyöstä sopimista.

Tämä suunnitelma ei toteutunut ja tämä historiataustoitus toimikoonkin Innovaatio-ja strategiaverkostolle taustoituksena. Tällä kertaa alkuvaiheista saakka kehittäjäjoukko on melko lailla laajempi.