Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli
Malli luo rakenteet ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita kansallisesti. Toimintamallia työstetään Innovaatio-ja strategiaverkoston tapaamisissa.
Soteuudistus luo edellytyksiä kehittää ja uudistaa alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Tämä merkitsee toiminnan kehittämistä hyvinvointialuetasolla ja suhteessa kansalliseen tasoon.
Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.
OECD:n julkisen sektorin innovaatioyksikkö OPSI on laatinut innovaatiojulistuksen, jonka Suomi hyväksyi yhdessä 43 OECD-maan kanssa vuonna 2019. Julistus sisältää viisi innovaatioperiaatetta:
- Tuemme ja vahvistamme innovaatiotoimintaa julkisessa hallinnossa.
- Rohkaisemme ja valmennamme kaikkia virkamiehiä innovointiin.
- Vaalimme kumppanuuksia ja tuemme moniäänisyyttä.
- Tuemme tutkimusta, iterointia ja kokeiluja.
- Levitämme opittua ja jaamme käytäntöjä.
Hyvinvointialueiden sisäinen TKI-toiminta voi rakentua alueella olemassa olevien toimivien rakenteiden ja käytäntöjen pohjalta ja niitä muunnellen ja uudistaen. Lisäksi nykyään kunnissa olevien kasvupalvelujen sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympärille on rakentunut yhteistyön käytäntöjä, joita voidaan muuntaa ja hyödyntää maakunnan TKI-toimintaa kehitettäessä.
Mallia kehitetään Innovaatio-ja strategiaverkostossa
Verkoston keskeiset toimijaryhmät
Koordinaatioryhmä 2-4 hlöä, Tehtäviä mm. koordinointi, viestintä, arviointi, yhteiskehittämisen kansallisen mallin kehittäminen ja kuvaaminen.
Laajennettu ryhmä 8-14 hlöä, Tehtäviä mm. sisältöjen ja osallistavien toimintatapojen suunnittelu, verkoston tuottaminen ideoiden testaaminen käytännössä ja testauspaikkojen "haistelu".
Verkoston TKI-toiminnan yhteyshenkilöt hyvinvointialueilla (muotoutumassa) 5-8 hlöä, Linkkinä hyvinvointialueille päin. Viestiä ja tiedonjakamista, ideointia puolin ja toisin.
Verkostoon linkittyvät teemaverkostot (1-3) nk. ”sisarverkostot”, Verkostot toimivat itsenäisesti ja suunnittelevat tapaamisensa teemaverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa yhteistyössä. Avoimet teemaverkostot linkittyvät kansalliseen kehittäjien verkostoon yhdessä sovittujen yhteistyökäytäntöjen kautta esim. viestinnällinen yhteistyö ja vierailut kansallisessa verkostossa. Sisarverkostot (muotoutumassa (10/2023) https://miro.com/app/board/uXjVNcFEeGI=/
Kaikki verkoston jäsenet n. 650 (10/2023), tehtäviä mm. Ideoiden jakaminen ja verkoston kontaktien hyödyntäminen ja verkoston kautta syntyneistä ideoista ja avauksista kertominen.
Kaikkien toivotaan osallistuvan asiasta viestimiseen. Tarkempaa suunnitelmaa tehdään, kun ollaan päästy alkuvaiheen jäsentelystä pidemmälle ja kun verkoston toiminta on vakiintuneempaa.
Kuva
Sirpaleinen sote-alan kehittämiskenttä saadaan tietoisemmaksi yhteisistä mahdollisuuksista, jotta syntyisi laajempia kokonaisuuksia ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Tämän yhteiskehittämisen ja vuoropuhelun kautta mahdollistuisi innovaatioiden syntyminen ja aikaisempien ratkaisujen tehokkaampi hyödyntäminen.
Verkoston tavoitteiden saavuttaminen
• Verkosto edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä.
• Verkosto vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita.
• Verkosto mahdollistaa, että alueiden ja eri sektorien edustajien ääni saadaan vahvemmin ja monipuolisemmin kuuluviin yhteiskehittävään keskusteluun.
• Verkosto toimii ideoiden, kehityskohteiden, toimintatapojen ja kehittäjien törmäyttäjänä.
• Verkosto tukee laajemmin sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Verkoston toimintaperiaatteiden toteutuminen
• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.
Verkoston tapaamiset
Ovatko verkoston tapaamiset mielekkäitä ja verkoston tavoitteiden saavuttamista edistäviä?
Tiedottaminen ja viestintä
Onnistuminen verkoston toiminnasta tiedottamisessa
Säännölliset tapaamiset verkoston kanssa
Osallistavat menetelmät teemojen ja aiheiden valinnassa
Kyselyt verkostolle eri aiheita syventämään
Selkeä rakenne toiminnalle
Viestintä
Verkoston jäsenet osallistuvat verkoston toiminnan suunnitteluun sekä heillä on tärkeä rooli alueellisen toiminnan tukemisessa. (täydentyy) Osallistumistapoja kokeillaan ja niitä muotoutuu toiminnan kehittyessä. Verkosto mahdollistaa erilaisten toimintaa tukevien, itseorganisoituvien, alaryhmien syntymisen.
Pohjois -Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteiskehittämismalli: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialueen-yhteiskehittamismalli
Toimintamallia kehittäessä on tutustuttu mm. seuraaviin julkaisuihin
Tarpeesta ratkaisuksi Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa,
Kauppinen, Sami; Kesäniemi, Elina; Luojus, Satu; Peeter, Lange; Lönn, Niko; Pääkkönen, Jarmo; Hult, Tiina (2020)
Oppaassa käsitellään yhteiskehittämistä, sen hyötyjä eri toimijoille sekä tarjotaan käytännön kehittämistyön tueksi yhteiskehittämisen prosessimalli ja työkaluja.
Innovaatioekosysteemi tarvitsee (LUE viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä, VTT)
Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti orkesteraattorin rooli. Hyvän orkesteroinnin ansiosta kehittämistoiminnassa päästään nopeammin käyntiin. Orkesteraattori ohjailee usein alkuvaiheessa erilaisilla agendoilla liikkeellä olevia ja erilaisiin yhteistyötapoihin tottuneita toimijoita löytämään yhdessä ekosysteemille sopivat toimintatavat, säännöt ja yhteiset tavoitteet.
Jaettu ymmärrys tavoitteista ja tiekartta niihin pääsemiseksi on keskeinen keino ohjata ekosysteemin kehittymistä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.
Ekosysteemin pelisääntöjen tärkein tehtävä on tuoda esille ja sitouttaa osallistujat innovaatioekosysteemin avoimuutta tukeviin toimintamalleihin. Avoimuutta on ainakin kahdenlaista. Innovaatioekosysteemi voi olla avoin kaikille, jotka jakavat sen tavoitteet tai se voi olla suljetumpi ja innovaatioekosysteemin jäsenyydessä voi olla erilaisia tasoja - jopa käytäntöjä jolla ekosysteemiin kutsutaan mukaan. Toinen, vielä tärkeämpi, on tiedon jakamisen avoimuus. Pelisäännöissä kannattaa tavoitella mahdollisimman avointa toimintamallia, jotta ekosysteemissä saavutetaan nopeasti tuloksia.
Ratkaisun integraattori tai joissain tapauksissa muutama, ovat innovaatioekosysteemin kärpäspaperi tai hunajapurkki, joka saa muut toimijat liikkeelle. Integraattori kokoaa valmiin ratkaisun asiakkaalle. Integraattorilla on myös itsellä runsaasti tuotekehitysosaamista ja resursseja.
Ratkaisun kehittäjät voivat olla kooltaan pienempiä kuin integraattori. Kehittäjäyrityksiä voi olla useampia samassa innovaatioekosysteemissä. Niillä on omat tutkimusagendansa. Niiden tutkimus- ja kehitystyöstä merkittävä osa voi olla myös tutkimuskumppaneiden kanssa yhdessä tehtävää.
Ratkaisujen tarjoajat ovat yritysjoukko, jotka eroavat edellisistä toimijoista siinä, että ne tarjoavat pääsääntöisesti valmiita ratkaisuja ekosysteemin muille toimijoille. Niillä ei ole ekosysteemissä omaa tutkimusagendaa. Innovaatioekosysteemi tarjoaa näille yrityksille hyviä mahdollisuuksia saada asiakasreferenssejä ja verkostoitua.
Muita mahdollisia rooleja, jotka edistävät innovaatioiden syntymista
Käytäntöjen käyttöönottojat ja rahoittajat
Toimijoiden valmiuksien nostaja tai yhteyksien edistäjä
Kehittämistoimintaan liittyvien tarpeiden tunnistaja ja esiin nostaja
Lyhyt historia Innokylän roolista yhteiskehittämisen toimintakulttuurin luomisessa
Idean synty 3.5.2018
Innokylän jatkokehittämisen ja konseprtoinnin ”Työkaluja strategian ja kehittämisen dialogiin” työpajassa 3.5.2018 syntyi idea liittyen maakuntien TKI- toiminnan kehittämiseen ja Innokylän rooliin siinä. Ideana oli tutustua Keski-suomen TKI- ekosysteemiin, mallintaa heidän tapaansa tehdä yhteistyötä ja järjestäytyä ja levittää/juurruttaa näitä oppeja muihinkin maakuntiin. Innokylä olisi tässä tukena. Lisäksi pajassa tuli esille, että osaamiskeskusten verkostoilta on puuttunut yhteinen työskentelyalusta ja Innokylän sähköiset työvälineet voisivat olla jatkossa syntyvien verkostojen tukena.
Idean täsmennys ja etenemissuunnitelma 11.6.2018
Idean täsmennystä varten koottiin varsin nopeasti ryhmä, johon kuuluu THL:sta Merja Ikäheimo, Juha Koivisto ja Nella Savolainen. Maakuntia ja osaamiskeskuksia edustavat idean täsmennysvaiheessa Jorma Niemelä (Sociala oy) ja Pirjo Marjamäki (Uusimaa 2019 osallisuusjohtaja) sekä Petteri Heino (Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito oy). Tapaaminen ma 11.6. klo 13.30 -15.00. täsmennettiin idaa, hahmoteltiin tavoitteita ja sovittiin etenemistavoista. Suunnittelimme, jos saamme jonkinlaista yhteistä tavoitta ja toteutussuunnitelmaa sovittua , voisi seuraava tapaaminen olla elokuussa 2018, jolloin sitouttaisimme mahdollisesti jo keski-suomen toimijoita mukaan. Tuolloin sovittaisiin syntyvän toimintamallin leviämisen kannalta keskeisistä viestinnällisistä toimenpiteistä . Jatkotyöskentely ajateltiin tapahtuvan syksyllä 2018 esim. 2-3 järjestettävässä innopajoissa. Innopajat voisivat käsitellä esim. toimivan TKI- ekosysteemin rakenteita, mallinnusta sekä käyttöönoton edellytyksiä muiden maakuntien alueella, jatkoyhteistyöstä sopimista.
Suunnitelma ei toteutunut ja tämä historiataustoitus toimii Innovaatio-ja strategiaverkostolle taustoituksena. Tällä kertaa alkuvaiheista saakka kehittäjäjoukko on melko lailla laajempi.
UUSI ALKU
Innovaatio- ja strategiaverkoston toiminnan idea syntyi Innokylän Yhteiskehittämisen aamupäivässä vuonna 2021. Aktiivisena toimijana toimi Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan koordinaattori, jonka kanssa yhteistyössä suunniteltiin Innovaatio-ja strategiaverkoston ensimmäinen verkkoklinikka 8.9.2021 Uusi verkosto sai innostuneen vastaanoton, jonka perusteella sote-alan yhteiskehittämistä edistävälle verkostolle on selkeä tarve. Tätä arvioita tukee myös verkostotoiminnasta tehty väliarviointi (5/2023)
UUSI ALKU
Innovaatio- ja strategiaverkoston toiminta starttasi verkkoklinikalla 8.9.2021. Uusi verkosto sai innostuneen vastaanoton, jonka perusteella sote-alan yhteiskehittämistä edistävälle verkostolle on selkeä tarve.
Keskeiset toimijat: Ydinryhmä, laajennettu ryhmä, hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, verkoston kaikki jäsenet
Ydintoiminta: Verkoston tapaamiset (4 krt /vuosi), tapaamiset toteutetaan virtuaalisesti, jotta kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua välimatkoista huolimatta.
Verkoston säännölliset tapaamiset antavat osallistujille mahdollisuuden kurkistaa toisten sidosryhmien, alueiden ja jopa toimialojen maailmaan. Hyvinvointialueiden edustajat tuovat tapaamisiin alueidensa TKI-toiminnan terveisiä ja peilaavat omia kokemuksiaan puolin ja toisin. Se mahdollistaa alueiden yhdessä oppimista.
Vuosi 2021-2022 Verkoston toiminnan kokeilua (tapaamisten suunnittelurakenne, tapaamisten frekvenssi) -> THL asiantuntija & koordinaatiotiimi & laajennetturyhmä
Vuosi 2023 Toiminnnan vakiinnuttaminen kokeilujakson jälkeen ja väliarviointi, viestinnän tehostaminen -> THL asiantuntija &Koordinaatiotiimi & laajennettu ryhmä & verkoston kaikki jäsenet (viestintä)
Vuosi 2023-2024 Yhteistoimijuuden ja tutkijuuden vahvistaminen & hyvinvointialueiden kehittämistoiminnan sitominen vahvemmin verkostotapaamisten sisältöihin. -> THL:n asiantuntija & koordinaatiotiimi & yhteistyö yliopiston/ AMK:n kanssa (pilotti)
Viestinnän suuntaviivoja https://miro.com/app/board/uXjVMs1hpns=/?share_link_id=570647746972
Väliarvioinnin pohjalta verkoston viestintää täsmennettiin verkoston laajennetussa ryhmässä.