Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli
Malli luo rakenteet ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita kansallisesti. Toimintamallia työstetään Innovaatio-ja strategiaverkoston tapaamisissa.
Toimintamallin nimi
Malli luo rakenteet ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita kansallisesti. Toimintamallia työstetään Innovaatio-ja strategiaverkoston tapaamisissa.
Kansallinen yhteiskehittämisen foorumi
- Verkoston tapaamiset tarjoavat säännöllisesti toteutuvan mahdollisuuden hyvinvointialueiden toimijoille esitellä kehittämisaihioitaan, hakea kumppaneita ja haastaa verkostoa ideoimaan. Verkostossa kuullaan innovaatiotoimintaan liittyviä ajankohtaisia alustuksia ja käydään niiden pohjalta keskusteluja. Verkostossa käsiteltävät teemat valikoituvat verkostoon osallistuvien toimijoiden ideoista.
Soteuudistus luo edellytyksiä kehittää ja uudistaa alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Tämä merkitsee toiminnan kehittämistä hyvinvointialuetasolla ja suhteessa kansalliseen tasoon.
Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.
OECD:n julkisen sektorin innovaatioyksikkö OPSI on laatinut innovaatiojulistuksen, jonka Suomi hyväksyi yhdessä 43 OECD-maan kanssa vuonna 2019. Julistus sisältää viisi innovaatioperiaatetta:
- Tuemme ja vahvistamme innovaatiotoimintaa julkisessa hallinnossa.
- Rohkaisemme ja valmennamme kaikkia virkamiehiä innovointiin.
- Vaalimme kumppanuuksia ja tuemme moniäänisyyttä.
- Tuemme tutkimusta, iterointia ja kokeiluja.
- Levitämme opittua ja jaamme käytäntöjä.
Verkoston jäsenet osallistuvat verkoston toiminnan suunnitteluun sekä heillä on tärkeä rooli alueellisen toiminnan tukemisessa. (täydentyy) Osallistumistapoja kokeillaan ja niitä muotoutuu toiminnan kehittyessä. Verkosto mahdollistaa erilaisten toimintaa tukevien, itseorganisoituvien, alaryhmien syntymisen.
Verkoston kolme ydinelementtiä, joiden pohjalle toiminnot ja toimintatavat rakentuvat (muotoutumassa syksy 2023 - 2024)
Yhdessä kehittäminen
Yhdessä kehittyminen
Yhteistutkijuus
Luottamus ja jäsenten aktiivinen osallistuminen suunnitteluun
Verkoston "orkesteroinnista" vastaa koordinaatiotiimi, heidän tukenaan on verkoston jäsenistä koostuva laajennettu ryhmä. Alueellisia tukipilareita ovat verkoston yhteyshenkilöt alueilla. Strategista näkökulmaa ja jatkuvuutta toimintaan tuo THLn Palvelujärjestelmän kehittämisen- tiimi henkilöresurssointi toimintaan. Verkoston toimintaa tukevia rakenteita ovat hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, THLn palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimi (Innokylä), joiden kautta strateginen näkökulma sulautuu osaksi verkoston innovatiivista toimintatapaa
Verkoston toimintaperiaatteet
• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.
Toiminnalliset ydinelementit
Verkoston tapaamiset 4 krt/vuosi
Laajennetun ryhmän ideointi, suunnittelu ja toteutuksen tuki verkoston toimintaan
Koordinaatiotiimin ohjauksellinen tuki (arviointi, viestintä, "orkesterointi)
TKI-yhteyshenkilöt hv-alueilla rooli ja tehtävät verkostossa ?(v.2024-2025)
Yhdessä kehittyminen ja yhteistutkijuus? (v.2024-2025)
THL:n palvelujärjestelmän kehittäminen -tiimin henkilöresurssointi toiminnan koordinointiin (Innokylä)
Tilanne ennen toiminnan käynnistämistä (2021)
Kansallisesti puuttui kehittämistoimijoita kokoava verkosto, joka tarjoaisi alustan vertaisoppimiselle ja toimivien ratkaisujen leviämiselle ja käyttönotolle.
Tilanne käyttöönoton ja kokeilun aikana (2023)
Verkoston väliarviointi 19.2.-30.4.2023
“Kauan kaivattu työskentelymuoto, joka vahvistaa soten kehittämistyötä kansallisesti”
Verkostoon liittyminen kiinnosti, koska se tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja kansalliseen verkostoitumiseen. Yhteiskehittelyn koettiin olevan innostavaa ja ajankohtaista. Toimintaan osallistumisen koettiin olevan myös hyvä tapa seurata sote-alan kehittämistä. Monille vastaajalle verkoston toiminta miellettiin osaksi omaa työtä.
Osallistumisen kimmokkeena oli mm. oman alueellisen verkoston kokeminen liian kapeaksi. Verkoston tulevaisuusorientaatio oli mainittu muutamassa vastauksessa asiaksi, joka edisti verkoston vetovoimaa. Verkoston nähtiin madaltavan kynnystä jakaa omaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Mukaan innosti myös tapaamisten mielenkiintoiset sisällöt ja itse verkostossa käytetyt uudenlaiset yhteiskehittämistä edistävät menetelmät, joita voi soveltaa omassa työssä. Eräs näkökulma verkostoon osallistumiseen on opetustyöhön liittyvän ajantasaisen tiedon välittäminen AMK/ Sote-alan opiskelijoille.
“Avoin ja keskusteleva yhteisö”
Verkoston tapaamisten kuvattiin olevan hyviä ja mielekkäitä. Erityisesti hyvistä alustuksista, kokemuksista ja esimerkeistä sekä ryhmäkeskusteluista pidettiin. Tapaamisia pidettiin innostavina ja uutta ajattelua synnyttävinä. Tapaamisten mainittiin olevan hyvin suunniteltuja olematta kuivakoita tai yksitotisia. Verkoston vetäjillä todettiin olevan innostava ja sopivasti rento asenne, joka madaltaa kynnystä osallistua verkostoon.
”Enemmän vaan viestintää, teemme hienoa työtä”
Verkoston viestintä vaatii huomioimista. Avovastauksissa nostettiin esiin kysymys siitä, kuinka verkoston jäsenet voisivat ”hypettää” toimintaa omissa organisaatioissaan. Ehdotettiin myös yhteistyötä hyvinvointialueiden viestijöiden kanssa sekä esim. kansallisille ohjelmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Hyvinvointialueilta toivottiin myös kriittisempiä strategisia kysymyksiä verkostoon pohdittavaksi. Verkostossa tehtyjä havaintoja toivottiin vietävän myös päättäjille tiedoksi.
Huomioita viestinnästä ja toimenpiteitä
Vastausten pohjalta verkoston laajennettu ryhmä pohtii viestintää erityisenä kehityskohteena 6/2023. Tavoitteena on, että viestintätoimet kirjattaisiin erillisenä tehtävänä verkoston koordinaation vuosikelloon. Lisäksi THLn sotepalvelujen johtaminen sivustolle on kirjoitettu artikkeli verkoston hyödyistä 6/2023. Lue: Innovaatio-ja strategiaverkosto tuottaa yhteistä hyvää hyvinvointialueiden TKI-toimintaan
Verkoston toinen kehittämisvaihe 2023-2025
Verkoston toiminnan toinen kehittämisvaihe käynnistyi keväällä 2023, kun toiminnan peruselementit olivat nähtävillä ja toimijat sitoutuneet verkoston toimintaa ylläpitävään rakenteeseen. Vuosina 2023-2025 toimintaa kehitetään edelleen ja pyritään selkeyttämään verkoston toiminnallista rakennetta niin, että se mahdollistaa muiden verkostojen liittymisen rakenteeseen sekä tarjoaa kehittämistyötä tekeville laajempia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan verkoston kautta
Kansikuva
