Kohtaamiset kotipiirissä ovat luonteva osa senioritalon tai muun taloyhteisön yhteistä toimintaa. Yhdessäolo virkistää ja parantaa tiedonkulkua. Toiminta muotoutuu osallistujien toiveita kuunnellen ja yhteiskehittäen. Vaihtelevat aiheet houkuttelevat mukaan erilaisia ihmisiä.

Toimintaympäristö **

Väestö ikääntyy ja valtaosa ikäihmisistä asuu omassa kodissaan ilman säännöllisiä vanhuspalveluja. Elinpiiri voi kuitenkin ikääntyessä pienentyä esimerkiksi toimintakyvyn rajoitteiden tai omaishoitajuuden myötä. Markku-hankkeessa kehitetty kotipiiriin vietävä toiminta toteutettiin mahdollisimman helposti lähestyttävästi ja joustavasti osallistujien toiveita kuunnellen.

Markku-hanke sijoittuu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman toiminnan yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen avustuskokonaisuuteen. Toimintaa ohjaavat STEA:n strategian linjaukset sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamat valtakunnalliset laatusuositukset.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Markku-hankkeessa kehitettiin toimintaan iäkkäiden kotipiirissä, yleensä oman kotitalon kerhotilassa. Toimintaan oli helppo osallistua ja yhdessä vietetty aika vahvisti osallistujien lähiyhteisöä tutustumisen ja yhteisen toiminnan kautta.

Tilakumppanuudet

Monissa ikäihmisten asuttamissa taloissa löytyy kerhotiloja, mutta toiminta on vähäistä. Markku-toiminnassa hyödynnettiin olemassa olevia tiloja ja pyrittiin tukemaan yhteisön omia mahdollisuuksia kokoontua ja toteuttaa mukavia yhdessäolon tuokioita.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen tarve

Asiakas

Yhteisöllinen toiminta tukee ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus -julkaisussa todetaan seuraavaan tapaan: "Yhteisöllinen toiminta lisää sosiaalisia kontakteja ja helpottaa vastavuoroista auttamista. Lisäksi se vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta." (Jolanki ym. 2017)

Lähde: Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 47/2017

Ammattilainen

Toiminnan toteuttaminen ikäihmisten kotipiirissä antaa ammattilaiselle monipuolisemman kuvan osallistujien arkisesta toimintaympäristöstä. Osallistujien omaa toimijuutta on myös luonteva tukea toimittaessa heidän omassa kotipiirissään.

Organisaatio

Taloyhteisö hyötyy asukkaiden keskinäisten yhteyksien ja yhteenkuuluvuuden kokemusten vahvistumisesta.

Yhteiskunta

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen tukee parhaimmillaan myös aktiivista kansalaisuutta ja toimijuutta yhteiskunnallisten ilmiöiden ratkaisemisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjiä olivat kaikki toimintaan osallistuvat yhdessä ohjaajien kanssa. Toiminnan sisällöt suunniteltiin yhteiskehittämisen keinoin osallistujien kanssa ja heidän toiveitaan kerättiin erilaisten menetelmien avulla (palautekyselyt, työpajat, pienryhmätyöskentely). Toiminnan aikataulu, rakenne ja sisällöt toteutuivat hieman eri tavoin eri kohteissa.

Innostaminen perustui ohjaajien laatimille pohjaehdotuksille ja vapaalle keskustelulle osallistujia kiinnostavista aiheista. Ideoita ja toiveita muotoutui usein myös toiminnan lomassa. Ne pyrittiin kirjaamaan talteen seuraavan kauden yhteiskehittämisen työpajaa varten.

Tavoiteltu muutos

Toiminnan tavoitteena oli ikäihmisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen kotipiirissä sekä yksinäisyyden lievittyminen. Omassa kotipiirissä toteutettu ohjattu toiminta oli yleensä konkreettinen lisäys osallistumismahdollisuuksiin.

Muutoksen mittaaminen

Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin kyselyillä (osallistujat, verkostot), haastatteluilla ja jatkuvalla havainnoinnilla. Päiväkohtaista palautetta kerättiin seurantavuoden 2019 aikana Happy-or-Not® laitteella.

Vaikuttavuuskyselyn arviointiväittämät liittyivät ikääntyneiden yhteisöllisyyden kokemuksen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymiseen, yksinäisyyden kokemuksen vähentymiseen sekä oman toimijuuden vahvistumiseen. 

Toteutussuunnitelma

Yhteisöllisen toiminnan prosessi koostuu 10 askeleesta:

1. Viestintä

Viestintä on avainasemassa yhteisöllisessä toiminnassa. Sen tehtävänä on kertoa toiminnasta ja kuvata kenelle se on tarkoitettu sekä osoittaa, että kaikki ovat tervetulleita mukaan. Viestintä jatkuu toiminnan käynnistymisen jälkeen ja sen avulla pidetään yhteisö ajan tasalla ja pyritään houkuttelemaan mukaan myös uusia osallistujia.

2. Yhteydenotto

Yhteisöstä, esimerkiksi taloyhtiöstä, otetaan yhteyttä toimintaa toteuttavaan tahoon tai toimija ottaa yhteyttä tilan haltijaan. Tilakumppani voi olla esimerkiksi taloyhtiö, vuokratalotoimija tai asukastilaa ylläpitävä asukasyhdistys.

3. Vastuuohjaaja

Toiminnan käynnistyessä nimetään vastuuohjaaja, joka käynnistää yhteiskehittämisen ja johon yhteisössä tiedetään olla ensisijaisesti yhteydessä. Vastuuohjaaja vastaa toiminnan kokonaisuudesta ja toimii linkkinä esimerkiksi vierailujen järjestämisessä ja viestinnän organisoimisessa.

4. Yhteiskehittäminen & pelisäännöt

Yhteistyö käynnistyy toiminnan tuottajan (järjestö, hanke, julkinen toimija tms.) ja tilan haltijan (taloyhtiö, senioritalo tms.) kanssa yhteisellä tapaamisella, jossa tutustutaan ja käynnistetään yhteiskehittäminen. Pelisäännöistä sopiminen koskee tilan käyttöä ja kokoontumisia koskevia käytäntöjä sekä ryhmässä toimimisen sääntöjä. Uuden ryhmän kanssa on alussa tärkeä sopia ainakin arvostavasta ja ystävällisestä käytöksestä sekä tasapuolisesta kuuntelemisesta.

5. Voimaannuttavat ryhmät

Voimaannuttava ryhmä sisältää tietopainotteisen osuuden esimerkiksi digiaiheeseen, ravitsemukseen, ikäasumiseen tai mielen hyvinvointiin liittyen. Toiminta on paras käynnistää sisällöillä, jotka ovat yleisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia. Markku-hankkeessa on huomattu, että uuden ryhmän saattaa olla helpompi kokoontua aluksi tietopainotteisten sisältöjen äärelle. Kun tapaamisten myötä ryhmä tutustuu paremmin toisiinsa, voi olla luontevaa lisätä vapaampia ja kevyempiä sisältöjä, kuten pelejä ja musiikkia.

6. Virkistävät ryhmät

Virkistävien ryhmien sisältö voi koostua musiikista, tietovisailusta ja erilaisista peleistä. Sisältöjä suunniteltaessa on tärkeää kuunnella kunkin ryhmän toiveita ja vahvuuksia. Keskinäinen viihtyminen, nauraminen ja hymyily on yhteisöllisyyden näkökulmasta hyvin arvokasta!

7. Taukoliikunta, vapaa yhdessäolo ja olkkaritoiminta

Taukoliikunnalla katkaistaan paikallaan istuminen ja tuetaan osallistujien liikkumisen tottumuksia. Ohjaaja voi etsiä eri kerroille erilaisia taukojumppia ja kannustaa osallistujia kokeilemaan jumppaamista myös kotona itsenäisesti. Yhteiset taukoliikuntatuokiot herättävät usein hyväntuulisuutta ja rentouttavat osallistujia, jolloin muotoutuu mukavia yhdessäolon hetkiä. Olkkaritoiminta sisältää kahvitarjoilun, vapaata yhdessäoloa ja mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen tai kahdenkeskisiin keskusteluihin. 

8. Kausijuhlat

Yhteiset kausijuhlat elämyksellisine elementteineen ovat tärkeä toimintavuotta rytmittävä toimintatapa. Kausijuhla voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisötaideteoksen tai pihajuhlan muodossa. Elämyksellisyyden tuottamisessa voi hyödyntää luovia menetelmiä tai suunnitella aisteja ruokkivaa ohjelmaa.

9. Yhteisöllinen arviointi

Yhteiskehittämisen myötä toiminta voi muotoutua kokonaisuudeksi, joka sisältää sekä tietopainotteisen että kevyemmän ryhmäsisällön. Kaksi erilaista ryhmäsisältöä taukoineen mahdollistavat osallistumisen juuri itselle sopivaan ohjelmaan sekä antavat aikaa henkilökohtaiselle ohjaukselle ja keskustelulle tai vain piipahduksenomaiselle kohtaamiselle. Toiminnan etenemisen myötä voi olla hyvä etsiä sopivia kohtia yhteiselle toiminnan arvioinnille.

10. Toiminnan jatkomahdollisuuksien selvittäminen

Mieluisat kokemukset yhteisestä toiminnasta voivat vahvistaa yhteisön omaa toimijuutta toiminnan jatkamiseksi. Jos toimija on hankemuotoinen ja rahoitus määräaikainen, on tärkeä olla rehellinen tilanteesta toiminnan alusta alkaen.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä oli kotona asuvat tamperelaiset ikäihmiset, jotka tavoitettiin tilakumppanuuksien kautta senioritaloissa ja vuokrataloissa. Ryhmissä oli läsnä ikääntymisen koko kirjo erilaisine elämäntilanteineen ja haavoittuvassa asemassa olevien osallistujien toimintaa ryhmissä pyrittiin tukemaan.

Jokainen asuinyhteisö on ainutlaatuinen jäseniensä summa. Asukasymmärrys syveni yhteisen toiminnan ja yhteiskehittämisen myötä.

Markku-hankkeessa oli joitakin kohderyhmäpainotuksia, kuten omaishoitajat ja päihteiden käyttäjät. Omaishoitajuuden teemoilla järjestettiin tapahtumia, joissa paneuduttiin asiantuntijapuheenvuorojen myötä nimenomaan omaishoitajien kokemuksiin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Päihteiden käyttäjille suunnattua toimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen A-Kilta ry:n kanssa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ryhmien sisällön toteutuksessa hyödynnettiin järjestökentällä kehitettyjä toimintamalleja ja sisältöjä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi. Esimerkkejä ryhmätoiminnan toimintamalleista eri järjestöiltä:

Ikäinstituutti: Yhdessä Kotikulmilla -toiminta

Vanhustyön keskusliitto: Ystäväpiiri-toiminta

Miina Sillanpään säätiö: Neuvokkaat naiset® -toiminta

Ideoita ryhmätoiminnan sisältöihin ja myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen löytyy esimerkiksi Ikäinstituutin Elämäntaidot esiin -ohjaajan oppaasta ja Elämysmatkoja arjen yläpuolelle -oppaasta, jotka löytyvät liitteistä.

Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Kohtaamiset kotipiirissä -toimintamalli koostuu 10 askeleesta:

  1. Viestintä
  2. Yhteydenotto
  3. Vastuuohjaaja
  4. Yhteiskehittäminen ja pelisäännöt
  5. Voimaannuttavat ryhmät
  6. Virkistävät ryhmät
  7. Taukoliikunta, vapaa yhdessäolo ja olkkaritoiminta
  8. Kausijuhlat
  9. Yhteisöllinen arviointi
  10. Toiminnan jatkomahdollisuuksien selvittäminen

Askeleet on esitelty tarkemmin kohdassa Oivalla ja ymmärrä > Toteutussuunnitelma. Koronapandemian aikana kehitettiin muita toiminnan muotoja, joista voit lukea lisää täältä: Koronakokeilut ikäihmisten kohtaamispaikkatoiminnassa.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Jo toiminnan käynnistämisvaiheessa on hyvä sopia taloyhtiön yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö huolehtii mm. kerhotilan oven avaamisesta ja auttaa viestinnässä.

Ensimmäisessä tapaamisessa taloyhtiön edustajien kanssa sovitaan viestinnän periaatteista. Monikanavainen viestintä on tärkeää osallistujien tavoittamiseksi. Markku-hankkeessa hyödynnettiin sanomalehtien menot-palstoja, jaettavia esitteitä, taloyhtiöiden ilmoitustauluja sekä sosiaalista mediaa ja verkkosivuja.

Matalan kynnyksen toimintaan ei tarvitse ilmoittautua tai sitoutua. Mukaan voi tulla hetkeksi tai pidemmäksi aikaa.

Yhteiskehittämisen myötä toiminta voi muotoutua 1-4 tunnin kokonaisuudeksi kerran viikossa tai joka toinen viikko. Pidempi toiminta-aika taukoineen mahdollistaa henkilökohtaiset ohjaukset ja keskustelut ryhmätoiminnan lisäksi, mutta myös lyhyempi viikottainen toiminta havaittiin säännöllisyytensä puolesta toimivaksi tavaksi.

Kohtaamispaikkatyössä resurssina on kaksi työntekijää, joilla on sosiaali- ja terveysalan osaamista, ryhmien ohjaustaitoja ja digitukiosaamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toiminta on paras käynnistää sisällöillä, jotka ovat yleisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia. Markku-hankkeessa huomattiin, että uuden ryhmän saattaa olla helpompi kokoontua alkuun tietopainotteisten sisältöjen äärelle. Kun ryhmä tutustuu paremmin toisiinsa, voi olla luontevaa lisätä vapaampia ja kevyempi sisältöjä, kuten pelejä ja musiikkia.

Ohjaajien liikkuessa eri kohtaamispaikoissa myös tarvikkeiden kuljettamiseen ja muihin järjestelyihin tulee varata aikaa.

Ammattilaisilla on tärkeä rooli hauraampien osallistujien tukemisessa ja toiminnan järjestelyissä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Ikääntyneille suunnatulle kotipiiriin vietävälle ryhmämuotoiselle etsivälle vanhustyölle on havaintojen mukaan selkeä tarve. Noin 91 % ovensuukyselyyn vastanneista osallistujista piti toimintaa onnistuneena tai erittäin onnistuneena.

Osallistujat olivat keskeisiä toimijoita toiminnan suunnitteluprosessissa. Toiminta muotoutui eri yhteisöissä eri tavoin, vaikka ohjaajat olivat samat. Ikääntyneet olivat alusta asti mukana toiminnan käynnistämisessä, suunnittelussa ja arvioinnissa. Sisältöjen monipuolisuus mahdollisti erilaisten ikääntyneiden osallistumisen.

Vaikuttavuuskyselyt osoittivat, että toiminta oli lisännyt kokemusta yhteenkuuluvuuden tunteesta ja hyvinvoinnista enemmän kuin lievittänyt yksinäisyyden kokemuksia tai lisännyt yhteisöllisyyden kokemuksia.

Osallistujan palaute: [Toimintaan osallistumisen myötä] ”… ei ole niin yksinäinen olo omassa asunnossaan, kun tietää, että ne muut on siellä olemassa, samassa talossa. Vaikka ne on ennenkin olleet siellä, ne on paremmin siellä nyt. Hassua. Ne on niinkun lähempänä.”

Osallistujan palaute: ”Yhteisöllisyyden puute on ruvennut vaivaamaan. Kun rupesin käymään teillä, aloin elämään, on antanut voimaa.”