Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä ammattilaisille. Mallia toteutetaan puhelimitse ja jalkautumalla palveluihin.
Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:
- väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
- harva asutus
- kahden keskuskaupungin malli (Kotka ja Kouvola)
- sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen erilaisissa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tehtävissä toimii noin 6000 ammattilaista. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.
Valtakunnallisesti hyvinvointialueilla on eri tavoin kohdennettu resursseja ja panostettu väkivallan vastaiseen työhön. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Kymenlaakson hyvinvointialueella väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei vielä ole.
Kymenlaaksossa on havaittu tarve luoda alueellinen malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn sekä tunnistamisen tehostamiseksi. Tavoitteena on rakentaa monialainen ja koordinoitu malli kyseisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi. Malli on tarkoitus liittää osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä. Konsultaatiomalli ammattilaisille on osa alueellista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia.
Kymenlaakson hyvinvointialueella perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
- Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Koordinaatiomallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:
Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia (2) toteutetaan avainhenkilömallin ja konsultaatiomallin avulla. Avainhenkilömallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:
Suomen kestävän kasvun ohjelman hankesuunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen. Keskeisenä toimenpiteenä on syrjäytymistä ehkäisevän työn tehostaminen.
Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa. Alueellinen hyvinvointikertomus asettaa työn kattotason tavoitteet:
Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus:
- elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
- terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
- elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
- merkitykselliseen elämään
Kymenlaakson alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa 2020-2025 on mainittu lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana turvallista elinympäristöä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn malli, mitä ei suunnitelmakaudella ole konkreettisesti laadittu. Konsultaatiomalli on osa kehitteillä olevaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia ja osa väkivallan vastaisen työn koordinaattorin tehtävän sisältöä.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjausryhmä on koottu ja toiminnassa. Ryhmä kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Ohjausryhmän jäsenet ovat integraatiopalvelujen johtaja, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, kaksi kehittämispäällikköä, projektipäällikkö ja projektikoordinaattori.
Varsinainen kehittäjäjoukko koostuu koulutetuista avainhenkilöistä ja psykiatristen ja päihdepalveluiden esihenkilöistä sekä työntekijöistä. Avainhenkilöverkosto (noin 40 ammattilaista) on koottu ja se on aloittanut toimintansa syyskuussa. Avainhenkilöverkosto koostuu asiakastyötä tekevistä Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisista, jotka ovat käyneet Väkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen. Avainhenkilöt toimivat työyhteisönsä väkivaltatyön osaajina. Pilotoimme jalkautuvaa konsultaatiomallia psykiatristen ja päihdepalvelujen kanssa syys-joulukuussa 2025.
Lisäksi kehittäjäjoukkoon kuuluu laajasti ottaen koko Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä sidosryhmien asiakastyötä tekevät ammattilaiset kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa.
Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli; Konsultaatiomalli ammattilaisille
Muutokset
- Konsultaatiomalli on pilotoitu ja arvioitu
- Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin
Tulokset (suorat)
- Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut
- perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä
- suojaavista ja riskitekijöistä
- väkivallan muodoista, yleisyydestä ja väkivallan tunnistamisesta
- perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta ja tarvittavista menetelmistä
- monialaisesta yhteistyöstä ja väkivaltaerityisistä palveluista hyvinvointialueella sekä sidosryhmissä
- lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaisen velvollisuuksista
Tulokset (välilliset)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti
- Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan varhain
- Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään
- Kustannusten hillintä
Alle on listattu konsultaatiomallin kehittämisessä ja tulosten arvioinnissa käytetyt mittarit. Liikennevalo mittari on prosessimittari, jolla havainnollistetaan vaihetta (vihreä=valmis, keltainen=kesken, punainen=aloittamatta).
Muutokset
- Konsultaatiomalli on pilotoitu ja arvioitu (liikennevalo)
- Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin (liikennevalo)
Tulokset (suorat)
- Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut (kehittäjäryhmän arviointi konsultaatiomallista; webropol-kysely pilotoinnin alussa ja lopussa)
- perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä
- suojaavista ja riskitekijöistä
- väkivallan muodoista, yleisyydestä ja väkivallan tunnistamisesta
- perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta ja tarvittavista menetelmistä
- monialaisesta yhteistyöstä ja väkivaltaerityisistä palveluista hyvinvointialueella sekä sidosryhmissä
- lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaisen velvollisuuksista
Tulokset (välilliset)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti (selvitettävänä)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan varhain (selvitettävänä)
- Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään (selvitettävänä)
- Kustannusten hillintä (selvitettävänä)
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämisen ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävä on yhteensovittaa kehittämistyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuksia ja välittää perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvistä asioista organisaation eri tasoille.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan projektikoordinaattori aloitti työnsä syyskuussa 2023. Projektikoordinaattori koordinoi joulukuussa 2023 perustettua Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmää, avainhenkilömallin toteuttamista sekä konsultaatiomallin pilotointia. Edellä mainitut tehtävät ovat osa hyvinvointialueelle esitettävää väkivallan ehkäisyn koordinaattorin tehtävän sisältöä.
Väkivaltatyön avainhenkilöverkosto ja Psykiatristen ja päihdepalvelujen ammattilaiset toimivat kehittäjäjoukkona.
- Konsultaatiomallin pilotointi
- Puhelimitse toteutettava konsultaatio alkanut 3/2024, kohderyhmä kaikki asiakastyötä tekevät ammattilaiset hyvinvointialueella sekä sidosryhmissä
- Jalkautuvan konsultaation pilotti 9-12/2024 psykiatriset ja päihdepalvelut toimialan kanssa
- Lähisuhdeväkivaltatyön avoimet tilaisuudet avainhenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille
- Toteutetaan kuukausittain lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista
- Avainhenkilöiden tukeminen avainhenkilötehtävässään konsultaatiomallin avulla
- Avainhenkilöverkosto on koottu 6/2024
- Verkosto aloitti toimintansa 9/2024
- Avainhenkilöiden tehtävistä sovittu palveluiden kanssa syksyn 2024 aikana, jatketaan keväällä 2025
Asiakasymmärrystä on kerrytetty palveluihin lähetetyllä kyselyllä, keskustelutilaisuuksilla ja tapaamisilla palvelujen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden sekä heidän esihenkilöidensä kanssa. Palveluihin lähetetyn kyselyn ja avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden suullisen tiedonannon perusteella on havaittu että perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen osaaminen on työntekijä- ja palvelukohtaista. Palveluissa tunnetaan hyvin alueen väkivaltaerityiset palvelut ja niihin osataan ohjata tarvittaessa. Lähisuhdeväkivalta on koettu sensitiiviseksi aiheeksi. Puheeksi ottamista ei koeta sen haastavammaksi, kuin mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Puheeksi ottamisen kynnys vaikuttaa liittyvän työn rakenteisiin, lomakkeiden saatavuuteen ja mahdolliseen keinottomuuteen toimia väkivallan tullessa ilmi.
Asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä kartoitettiin prototyyppiyhteisölle suunnatulla kyselyllä. Kysymykset koskivat alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuutta, lähisuhdeväkivalta ilmiön tuntemusta ja puheeksi ottamisen yleisyyttä. Kyselyn perusteella yli 90 % vastaajista kertoi, että heiltä ei ole kysytty lähisuhdeväkivaltakokemuksista koskaan elämänsä aikana.
Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä.
- Palvelupäälliköt
- Esihenkilöt
- Asiakastyötä tekevät ammattilaiset ja koulutetut avainhenkilöt
Välillinen asiakasryhmä
- Alueen asukkaat
- Palveluita käyttävät asiakkaat
Pohdimme ohjausryhmän kanssa, kuinka saisimme lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijuutta ammattilaisten käyttöön ja lähemmäs asiakas- ja potilastyötä. Poimimme konsultaatiomalli-idean Väkivallasta turvallisuuteen toimintamallista ja ideoimme siihen alueemme tarpeisiin soveltuvan toteutustavan. Konsultaatiomallin tavoite oli myös havainnoida millaisia kysymyksiä tulevat avainhenkilöt, jotka tulevat toimimaan työyhteisöjensä väkivaltatyön osaajina, mahdollisesti kohtaavat avainhenkilötehtävässään ja löytää kysymyksiin ratkaisuja.
Konsultaatiomalli ja työparimalli nousivat ideoinnissa esiin mahdollisina toteutustapoina. Konsultaatiomallin etuja olivat
- Paikkaan sitoutumaton toteutustapa
- Konsultaatiomallia voisi toteuttaa kokonaan etänä
- Heti kaikkien ammattilaisten käytettävissä
- Mahdollisuus palvelujen rajat ylittävään, monialaisen tiedon keräämiseen
Konsultaatiomallin heikkoutena tunnistimme jatkuvan monikanavaisen markkinoinnin tarpeen organisaation eri tasoille. Jos viestiä ei saada ammattilaisille asti, riskinä on että konsultaatiomallia ei käytetä.
Työparimallin etuja olivat
- Kohdennettu palvelu tai toimiala, minkä kanssa mallia pilotoida
- Toteuttaminen olisi hallittavampaa
Työparimallin heikkouksia olivat
- Palvelun etsimisessä ja käytännön asioista sopimisessa kuluu aikaa
- Projektikoordinaattorin osaamisesta johtuen palvelu olisi todennäköisesti sosiaalipalvelu
- Pilotoinnin tulos on palvelukohtainen
- Tulosta ei voida soveltaa koko hyvinvointialueen palveluihin
Valitsimme konsultaatiomallin ja teimme jäljellä olevaan hankeaikaan ja työntekijäresurssiin soveltuvan toteutussuunnitelman.
Valitsimme konsultaatiomallin koska konsultaatiomalli oli ketterämpi toteuttaa ja nopeampi ottaa kokeiluun. Totesimme että puhelimitse toteutettavan konsultaation lisäksi haluamme kokeilla myös jalkautuvaa konsultaatiota, mikäli löydämme siihen soveltuvan kumppanin palvelutuotannosta. Konsultaatiomallia toteutetaan puhelimitse tai Teamsilla sekä jalkautumalla palveluihin asiakas- ja potilastilanteisiin asiakkaan tai potilaan luvalla. Jalkautuminen voi toteutua fyysisenä jalkautumisena tai etäyhteyksin.
Konsultaatiomalli on tarkoitettu potilas- ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten tueksi lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa. Puhelimitse toteutettava pilotti alkoi maaliskuussa ja syyskuussa aloitimme jalkautuvan konsultaation pilotoinnin, osana konsultaatiomallia, psykiatrisissa ja päihdepalveluissa. Pilotointi jatkuu joulukuun 2024 puoliväliin saakka. Haluamme tukea asiakastyötä tekeviä ammattilaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä tarjoamalla tietoa, tukea ja apua lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton tarve voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
- Lähisuhdeväkivaltaan liittyvään lainsäädäntöön ja ammattilaisten
velvollisuuksiin - Monialaiseen yhteistyöhön ja väkivaltaerityisiin palveluihin
- Lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja väkivallan muotoihin
- Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja tarvittaviin menetelmiin
- Tai muuhun lähisuhdeväkivaltaan liittyvään tarpeeseen
Palautteita konsultaatiokokemuksista on saatu vähän. Tilastoinnin perusteella konsultaatiomallia on hyödynnetty jatkuvasti enemmän ja konsultaatiolle vaikuttaa olevan kysyntää. Käytäntö on osoittanut että rajattu konsultaatioaika, torstaisin klo 8-10, ei ole toimiva. Ammattilaiset ottavat yhteyttä silloin kun heillä konsultaatiotarve on.
Teimme jäljellä olevaan kymmenen kuukauden hankeaikaan ja työntekijäresurssiin soveltuvan toteutussuunnitelman.
Q1 2024 Konsultaatiomallin ideointi ja suunnittelu
Q1 ja Q2 2024 Markkinointi ja tiedotus
- Intratiedote
- Esihenkilöiden sähköpostiryhmä
- HR-radio
- Puhutaan päihdehoidosta perjantai
- Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet
- Perhekeskusverkosto
- Vierailut palveluissa (2)
Q2 2024 Puhelimitse toteutettavan konsultaation pilotointi ja jalkautuvan konsultaation suunnittelu
- Yhteistyöpalaverit psykiatristen ja päihdepalvelujen kanssa
Q3 2024 Puhelimitse toteutettavan konsultaation toteutus ja jalkautuvan konsultaation pilotointi
- Konsultaatioinfot psykiatristen ja päihdepalvelujen tiimeille (4)
- Alkukysely ennen pilottia
- Markkinointi ja tiedotus
- Intratiedote
- Psykiatristen ja päihdepalvelujen työntekijät
- Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet
Q4 2024 Puhelimitse toteutettavan konsultaation toteutus ja jalkautuvan konsultaation pilotointi
- Loppukysely psykiatristen ja päihdepalvelujen työntekijöille
Konsultaatiomallin tavoitteena on tukea ammattilaisia väkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, uhrin ja tekijän sekä altistuneen auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Konsultaatiota on mahdollisuus käyttää myös kuormittavan asiakastilanteen purkuun ja asiakkaan tilanteesta keskusteluun anonyymisti. Konsultaatiota voi hyödyntää myös asiakas- ja potilastapaamisissa asiakkaan ja/tai potilaan luvalla.
Konsultaatiomallin kokeilu osoitti että markkinoinnin ja tiedottamisen tulee olla säännöllistä ja toistuvaa. Ensimmäisen kokeilun aikana konsultaatiomahdollisuutta ei säännöllisesti markkinoitu ja yhteydenotot jäivät vähäisiksi. Elokuussa tehty uusi markkinointi ja jalkautuvasta mallista tiedottaminen näkyi runsaampina yhteydenottoina syksyn aikana. Myös kunnat käyttivät konsultaatiomahdollisuutta hyväkseen. Kunnille viestimisessä auttoi koordinaatiomalli sekä perhekeskusverkosto.
Tiettyyn palveluun kohdennettu jalkautuvan konsultaation kokeilu lisäsi yhteydenottojen määrää. Jalkautuvaa konsultaatiota käytettiin myös potilastilanteessa potilaan luvalla. Jalkautuvan konsultaation aikana aloitimme Lähisuhdeväkivaltatyön avoimet tilaisuudet, joita toteutetaan kuukausittain eri lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Tavoite on että konsultaatio- ja avainhenkilömalli olisi jatkuvasti ammattilaisten tiedossa ja käytössä.
Konsultaatiomallin toteuttaminen vaatii toteuttajalta vahvaa lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntemusta, lähisuhdeväkivalta ilmiöön liittyvän lainsäädännön vahvaa tuntemusta terveys- kuin sosiaalihuollon palveluissa ja vahvaa palvelujärjestelmän tuntemusta. Tähän sisältyy alueelliset väkivaltaerityiset palvelut, sekä kansalliset puhelimitse ja verkossa toimivat toimijat.