Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on luoda monialainen ja koordinoitu malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolten tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda monialainen ja koordinoitu malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolten tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy koostuu koordinaatiomallista, konsultaatiomallista ja avainhenkilömallista. Tässä keskitytään perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalliin.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli kuvaa sitä, mihin koordinaatio sijoittuu organisaatiossa, miksi koordinaatiomallia alueella tarvitaan ja miten perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rakenteissa ja alueella.
Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:
- väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
- harva asutus
- kahden keskuskaupungin malli (Kotka ja Kouvola)
- sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.
Valtakunnallisen "Lähisuhdeväkivalta lisää palvelujen käyttöä ja kustannuksia" (2022) tutkimuksen mukaan 16-74-vuotiaista suomalaisista 75 % on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Kuluneen vuoden aikana parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 4 %. Lähisuhdeväkivalta on yleistä myös Kymenlaaksossa. Kymenlaaksossa laskennallinen parisuhdeväkivaltaa kokeneiden määrä (4 %) olisi 5 662 ihmistä vuodessa ja laskennallinen lisäkustannus terveydenhuollolle 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. Erilaisia alueellisia väkivaltaerityisiä palveluja käytti viime vuonna 1335 ihmistä.
Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelman (2020-2025) mukaan väkivallan ehkäisy edellyttää toimia niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnan tasolla. Ehkäisykeinot voidaan jakaa ensisijaiseen (primaari), toissijaiseen (sekundaari) ja tertiääritason ehkäisyyn. Primaaritason ehkäisevä työ tarkoittaa väkivallalta suojaavien tekijöiden vahvistamista ja mahdollisten riskitekijöiden tai väkivallasta johtuvien oireiden tunnistamista varhain eri toimintaympäristöissä. Sekundaaritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa väkivallasta aiheutuneiden haittojen minimointia ja sen uhreiksi joutuneiden tukemista monialaisen yhteistyön keinoin. Tertiääritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa uhrille järjestettävää hoitoa ja uhriksi uudelleen joutumisen tai väkivallan tekijäksi päätymisen ehkäisyä. Pääpaino tulisi olla primaari- ja sekundaaritason väkivallan ehkäisyssä.
Lainsäädäntö on tällä hetkellä epäselvä väkivallan vastaisen työn velvoittavuuden sekä hyvinvointialueiden ja kuntien vastuiden ja tehtävienjaon osalta. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Lainsäädäntö myös selkiyttäisi hyvinvointialueiden ja kuntien tehtäviä ja niiden jakoa. Tällä hetkellä väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei Kymenlaakson hyvinvointialueella ole.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
- Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallista (2) on omat kehittämiskokonaisuutensa
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin kohderyhmä
- Kymenlaakson hyvinvointialueen päätöksentekijät, päälliköt, johtajat ja esihenkilöt
- Virkamiehet ja viranomaiset
- Sidosryhmien edustajat
Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä; lähetetty kysely palveluihin, käyty keskusteluja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten kanssa sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden kanssa
- Esihenkilöt
- Asiakastyötä tekevät ammattilaiset
Yhteinen suora ja välillinen asiakasryhmä; tehty prototyyppikysely alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuudesta, lähisuhdeväkivalta ilmiöstä ja puheeksi ottamisen yleisyydestä
- Alueen asukkaat
- Palveluita käyttävät asiakkaat
Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on laadittu vuosille 2020–2025. Hyvinvointikertomus on alueellisen hyte-työn johtamisen strateginen asiakirja ja työkalu, joka nostaa esille näkökulmia, joita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on otettava jatkossa alueellisesti huomioon. Kymenlaakson alueelliset hyten painopisteet ovat:
Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus
- elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
- terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
- elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
- merkitykselliseen elämään
Painopisteen 3 alle on kirjattu lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Tämä strateginen painopiste on selkänoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallille. Koordinaatiomallin toteuttaminen vaatii vakituista väkivallan vastaisen työn koordinaattorin työntekijäresurssia. Olisi perusteltua että väkivallan vastaisesta työstä vastaava koordinaattori olisi osa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.
Koordinaatiomallia on toteutettu vuoden 2024 alusta alkaen osana projektikoordinaattorin tehtävää. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ytimessä on monialainen ja poikkihallinnollinen Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, minkä kotipesä on Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia- ja integraatiopalveluissa (kuva 1). Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet on lueteltu kuvassa 2.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän tehtäviä ovat:
- Lähisuhdeväkivallan vastaisten toimenpiteiden suunnittelu: Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
- Suunnitelman ja toimenpiteiden seuranta ja jatkokehittäminen
- Toimenpiteiden raportointi osana Hyte-raportointia
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä kokoontuu suunnitelmallisesti etäyhteyksin 5-6 kertaa vuodessa. Koordinaattori vastaa puheenjohtajana työryhmän tehtävistä.
Vuoden 2025 suunnitelma on:
- Q1 lähisuhdeväkivallan tilannekuva
- Q2 toimintasuunnitelman toimenpiteiden seuranta
- Q3 Uuden strategiakauden mukaiset toimenpiteet uudelle Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmakaudelle
- Q4 raportointi vuodesta 2025 osana Hyte-raportointia
Tähän pyydetään palaute ehkäisytyöryhmältä.
Kansikuva
