Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Mallia toteutetaan puhelimitse ja jalkautumalla palveluihin.
Toimintamallin nimi
Neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Mallia toteutetaan puhelimitse ja jalkautumalla palveluihin.
Kuva
Kuvateksti
Ilmoitus puhelimitse toteutettavasta konsultaatiosta.Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:
- väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
- harva asutus
- kahden keskuskaupungin malli (Kotka ja Kouvola)
- sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen erilaisissa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tehtävissä toimii noin 6000 ammattilaista. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.
Valtakunnallisesti hyvinvointialueilla on eri tavoin kohdennettu resursseja ja panostettu väkivallan vastaiseen työhön. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Kymenlaakson hyvinvointialueella väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei vielä ole.
Kymenlaaksossa on havaittu tarve luoda alueellinen malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn sekä tunnistamisen tehostamiseksi. Tavoitteena on rakentaa monialainen ja koordinoitu malli kyseisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi. Malli on tarkoitus liittää osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä. Konsultaatiomalli ammattilaisille on osa alueellista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia.
Kymenlaakson hyvinvointialueella perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
- Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Koordinaatiomallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:
Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia (2) toteutetaan avainhenkilömallin ja konsultaatiomallin avulla. Avainhenkilömallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:
Asiakasymmärrystä on kerrytetty palveluihin lähetetyllä kyselyllä, keskustelutilaisuuksilla ja tapaamisilla palvelujen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden sekä heidän esihenkilöidensä kanssa. Palveluihin lähetetyn kyselyn ja avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden suullisen tiedonannon perusteella on havaittu että perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen osaaminen on työntekijä- ja palvelukohtaista. Palveluissa tunnetaan hyvin alueen väkivaltaerityiset palvelut ja niihin osataan ohjata tarvittaessa. Lähisuhdeväkivalta on koettu sensitiiviseksi aiheeksi. Puheeksi ottamista ei koeta sen haastavammaksi, kuin mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Puheeksi ottamisen kynnys vaikuttaa liittyvän työn rakenteisiin, lomakkeiden saatavuuteen ja mahdolliseen keinottomuuteen toimia väkivallan tullessa ilmi.
Asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä on kartoitettu prototyyppiyhteisölle suunnatulla kyselyllä. Kysymykset koskivat alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuutta, lähisuhdeväkivalta ilmiön tuntemusta ja puheeksi ottamisen yleisyyttä. Kyselyn perusteella yli 90 % vastaajista kertoi, että heiltä ei ole kysytty lähisuhdeväkivaltakokemuksista koskaan elämänsä aikana.
Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä.
- Palvelupäälliköt
- Esihenkilöt
- Asiakastyötä tekevät ammattilaiset ja koulutetut avainhenkilöt
Välillinen asiakasryhmä
- Alueen asukkaat
- Palveluita käyttävät asiakkaat
Kansikuva
