Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä ammattilaisille. Mallia toteutetaan puhelimitse ja jalkautumalla palveluihin.

Toimintamallin nimi
Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä ammattilaisille. Mallia toteutetaan puhelimitse ja jalkautumalla palveluihin.

Toteutuspaikka
Kymenlaakso
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Puhelimitse toteutettavan konsultaation ilmoitus
Kuvateksti
Ilmoitus puhelimitse toteutettavasta konsultaatiosta.

Tekijä

Olli Mikkonen

Luotu

23.05.2024

Viimeksi muokattu

12.06.2025
Ratkaisun perusidea

Konsultaatiomalli on tarkoitettu Kymenlaakson hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ammattilaisten tueksi lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa. Konsultaatiomallin avulla haluamme tukea Kymenlaakson alueen ammattilaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä tarjoamalla tietoa, tukea ja apua lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton tarve voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • Lähisuhdeväkivaltaan liittyvään lainsäädäntöön ja ammattilaisten
    velvollisuuksiin
  • Monialaiseen yhteistyöhön ja väkivaltaerityisiin palveluihin
  • Lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja väkivallan muotoihin
  • Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja tarvittaviin menetelmiin
  • Tai muuhun lähisuhdeväkivaltaan liittyvään tarpeeseen
Toimintaympäristö

Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:

  • väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
  • harva asutus
  • kahden keskuskaupungin malli  (Kotka ja Kouvola)
  • sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus

Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen erilaisissa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tehtävissä toimii noin 6000 ammattilaista. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.

Valtakunnallisesti hyvinvointialueilla on eri tavoin kohdennettu resursseja ja panostettu väkivallan vastaiseen työhön. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Kymenlaakson hyvinvointialueella väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei vielä ole.

Kymenlaaksossa on havaittu tarve luoda alueellinen malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn sekä tunnistamisen tehostamiseksi. Tavoitteena on rakentaa monialainen ja koordinoitu malli kyseisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi. Malli on tarkoitus liittää osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä. Konsultaatiomalli ammattilaisille on osa alueellista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia.

Kymenlaakson hyvinvointialueella perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:

  1. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
  2. Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Koordinaatiomallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:

Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallia (2) toteutetaan avainhenkilömallin ja konsultaatiomallin avulla. Avainhenkilömallista on oma kehittämiskokonaisuutensa:

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä on kerrytetty palveluihin lähetetyllä kyselyllä, keskustelutilaisuuksilla ja tapaamisilla palvelujen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden sekä heidän esihenkilöidensä kanssa. Palveluihin lähetetyn kyselyn ja avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden suullisen tiedonannon perusteella on havaittu että perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen osaaminen on työntekijä- ja palvelukohtaista. Palveluissa tunnetaan hyvin alueen väkivaltaerityiset palvelut ja niihin osataan ohjata tarvittaessa. Lähisuhdeväkivalta on koettu sensitiiviseksi aiheeksi. Puheeksi ottamista ei koeta sen haastavammaksi, kuin mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Puheeksi ottamisen kynnys vaikuttaa liittyvän työn rakenteisiin, lomakkeiden saatavuuteen ja mahdolliseen keinottomuuteen toimia väkivallan tullessa ilmi.

Asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä kartoitettiin prototyyppiyhteisölle suunnatulla kyselyllä. Kysymykset koskivat alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuutta, lähisuhdeväkivalta ilmiön tuntemusta ja puheeksi ottamisen yleisyyttä. Kyselyn perusteella yli 90 % vastaajista kertoi, että heiltä ei ole kysytty lähisuhdeväkivaltakokemuksista koskaan elämänsä aikana.

Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä.

  • Palvelupäälliköt
  • Esihenkilöt
  • Asiakastyötä tekevät ammattilaiset ja koulutetut avainhenkilöt

Välillinen asiakasryhmä

  • Alueen asukkaat
  • Palveluita käyttävät asiakkaat
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jalkautuvan konsultaation aikana aloitimme Lähisuhdeväkivaltatyön avoimet tilaisuudet, joita toteutetaan kuukausittain eri lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista. Tavoite on että konsultaatio- ja avainhenkilömalli olisi jatkuvasti ammattilaisten tiedossa ja käytössä. Avoimia tilaisuuksia järjestetään yhdessä palvelutuotannon kanssa. Tavoite on, että hankkeen jälkeen palvelutuotanto jatkaa avoimien tilaisuuksien pitämistä yhdessä avainhenkilöverkoston kanssa. Keväälle on suunnitteilla tapahtuma, missä esitellään alueen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimijoita ja toimintamalleja.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Konsultaatioiden määrä kasvoi syksyn aikana tehokkaan tiedottamisen ja väkivaltatyön avainhenkilöverkoston perustamisen ansiosta. Yhteydenottoja maaliskuusta kesäkuuhun oli 5, syyskuusta joulukuuhun välisellä ajalla 32 ja yhteensä 37 kertaa. Koulutetut avainhenkilöt käyttivät konsultaatiomahdollisuutta avainhenkilötyön tukena. Ammattilaisten yhteydenotot liittyivät asiakastyössä esiin nousseisiin haasteisiin. Näitä olivat:

  • lähisuhdeväkivalta ilmiöön liittyvät keskustelut, esim. väkivallan sykli, sukupuolistunut väkivalta ja henkinen väkivalta
  • lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen liittyvien lomakkeet, esim. saatavuus eri tietojärjestelmissä, lomakkeiden käyttö asiakas- ja potilastyössä ja kirjaaminen
  • lähisuhdeväkivaltapalvelut Kymenlaaksossa

Konsultaatiomallin pilotoinnin aikana aloitimme psykiatristen ja päihdepalveluiden kanssa Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisille kohdennetut avoimet lähisuhdeväkivaltatyön tilaisuudet. Tavoite on vahvistaa ammattilaisten osaamista:

  • perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä
  • suojaavista ja riskitekijöistä
  • väkivallan muodoista, yleisyydestä ja väkivallan tunnistamisesta
  • perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta ja tarvittavista menetelmistä
  • monialaisesta yhteistyöstä ja väkivaltaerityisistä palveluista hyvinvointialueella sekä sidosryhmissä
  • lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaisen velvollisuuksista

Teamsin kautta toteutettavissa avoimissa lähisuhdeväkivaltatyön tilaisuuksissa käsiteltiin perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiötä ja puheeksi ottoa. Tilaisuuksia järjestettiin marraskuussa ja joulukuussa. Tilaisuuksien vastaanottajia oli yhteensä 106. Saamamme tiedon mukaan tilaisuuksia seuraa joissakin yksiköissä useita ammattilaisia yhden vastaanottimen välityksellä. Tarkkaa määrää on siksi mahdoton arvioida.

Keväällä 2025 toteutuksia järjestettiin kerran kuukaudessa. Lähisuhdeväkivaltatyön avoimet tilaisuudet Teams-kanavalle jaettiin toteutuskerran diaesitys ja videotallenne. Ne ovat vapaasti ammattilaisten katsottavissa ja käytettävissä. Avoimia väkivaltatyön tilaisuuksia järjestettiin 5 kertaa ja niissä oli yhteensä 251 vastaanottajaa. Teemat olivat:

  • Ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta
  • Katuväkivalta
  • Väkivaltatyön avainhenkilömalli ja -koulutukset
  • Lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ
  • Barnahus

Palautteiden mukaan lähisuhdeväkivaltatyön avoimet tilaisuudet on koettu hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Avainhenkilöiltä saadun palautteen mukaan kaikille kohdennetut avoimet väkivaltatyön tilaisuudet eivät syvennä koulutuksessa saatua väkivaltatyön osaamista. Avainhenkilöille järjestettiin ensimmäinen avainhenkilöverkoston Teams-tapaaminen toukokuussa ja siihen osallistui 15 avainhenkilöä. Avainhenkilöverkoston koulutuksellisia Teams-tilaisuuksia järjestetään syksyllä 2025 kolme kertaa.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Konsultaatiomallin kokeilu osoitti että markkinoinnin ja tiedottamisen tulee olla monikanavaista, eri organisaation tasoille kohdennettua, säännöllistä ja toistuvaa. Ensimmäisen kokeilun aikana konsultaatiomahdollisuutta ei säännöllisesti markkinoitu ja yhteydenotot jäivät vähäisiksi. Elokuussa 2024 tehty uusi markkinointi ja jalkautuvasta mallista tiedottaminen näkyi runsaampina yhteydenottoina syksyn aikana. Myös kunnat käyttivät konsultaatiomahdollisuutta hyväkseen. Kunnille viestimisessä auttoi lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin toimijat sekä perhekeskusverkoston koordinaattorit. 

Tiettyyn palveluun kohdennettu jalkautuvan konsultaation kokeilu lisäsi yhteydenottojen määrää. Jalkautuvaa konsultaatiota käytettiin myös potilastilanteessa potilaan luvalla.

Konsultaatiomallin toteuttaminen vaatii toteuttajalta vahvaa lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntemusta, lähisuhdeväkivalta ilmiöön liittyvän lainsäädännön vahvaa tuntemusta  terveys- kuin sosiaalihuollon palveluissa ja vahvaa palvelujärjestelmän tuntemusta. Tähän sisältyy alueelliset väkivaltaerityiset palvelut, sekä kansalliset puhelimitse ja verkossa toimivat toimijat.

Kansikuva
Kuvituskuva terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudesta (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptista (hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut, asiakas- ja palveluohjaus ja digitaaliset ratkaisut).

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä