Kotihoidon arkikuntoutus
Arkikuntoutus on kotihoidon asiakkaille tarjottava interventio, jonka aikana asiakkaan itsenäistä toimintakykyä pyritään parantamaan tai ylläpitämään moniammatillisella kuntoutuksella. Arkikuntoutus toteutuu asiakkaan kotona ja sen tavoitteet määräytyvät asiakaslähtöisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Arkikuntoutus on kotihoidon asiakkaille tarjottava interventio, jonka aikana asiakkaan itsenäistä toimintakykyä pyritään parantamaan tai ylläpitämään moniammatillisella kuntoutuksella. Arkikuntoutus toteutuu asiakkaan kotona ja sen tavoitteet määräytyvät asiakaslähtöisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Kotihoidon arkikuntoutusjaksolle ohjaudutaan, kun asiakkaalla on väliaikainen tarve apuun päivittäisissä toiminnoissa äkillisesti muuttuneen toimintakyvyn vuoksi. Arkikuntoutuksen tarkoituksena on tukea asiakkaan kuntoutumista
ja mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn saavuttamista arjen askareissa, jotta kotihoidon tarve siirtyy myöhemmäksi tai palvelut kevenevät. Asiakkaalle tehdään kartoituskäynti, jolloin tilannetta arvioidaan monipuolisesti. Käynnin perusteella laaditaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa tavoitteet sekä suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Arkikuntoutusjakso perustuu aina asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen ja on määräaikaista. Jakso voi kestää 1-4 viikkoa,
tarvittaessa enintään 8 viikkoa. Jakson päättyessä mietitään yhdessä jatkotoimenpiteitä ja palveluiden tarvetta jatkossa. Arkikuntoutustiimi on moniammatillinen ja siihen voi kuulua asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi lähihoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, geronomi, toimintaterapeutti ja sosionomi.
Hoivapalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Sote-henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tulee panostaa nykyistä enemmän ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn tukemiseen. Oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla intensiivisellä kuntoutuksella voidaan lisätä ikääntyneen edellytyksiä asua omassa kodissaan itsenäisesti tai vähäisin avuin.
Arkikuntoutuksen asiakkaita voivat olla sekä uudet kotihoidon asiakkaat että pitkäaikaiset asiakkaat, joiden toimintakyky on romahtanut tai uhkaa romahtaa esimerkiksi sairauden, vamman, yleistilan laskun tai sosiaaliseen elämään liittyvien muutosten takia. Keskeistä on kuntoutuspotentiaalin tunnistaminen sekä asiakkaan oma motivaatio.
Asiakkaaksi soveltuvat esim.:
• Murtuma-asiakkaat, joilla on väliaikainen avun tarve ja toimintakyky
tulee oletettavasti kohenemaan lähiviikkojen aikana
• Äkillisen sairauden ja/tai yleistilan heikkenemisen johdosta
sairaalaan joutuneet, jotka hyötyvät tilapäisestä kuntoutuksesta
MILLOIN EI ARKIKUNTOUTUSTA:
• Asiakkaat, jotka pystyvät liikkumaan ongelmitta kodin ulkopuolella
• Puhtaasti sairaanhoidolliset asiakkaat
• Asiakkaat, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus, vahva
psyyketausta, alkoholin liikakäyttöä tai jo runsaasti tukitoimia
• Pelkästään kuntoutustarve, ei hoidollisia tarpeita
(nämä asiakkaat ohjataan kotikuntoutukseen)
Toimintamallin jalkautuminen edellyttää palvelun sisällön kuvaamista ja hinnoittelua kotihoidon palveluvalikoimaan sekä palveluprosessin kuvaamista. Eri ammattilaisten tehtävänkuvat tulee kirjata auki. Lisäksi tarvitaan selkeitä ohjeita asiakasohjaukseen. Tiivis yhteistyö muiden kuntoutuspalvelujen (esim. kotikuntoutus, apuvälinepalvelut) kanssa on välttämätöntä onnistuneet asiakasohjauksen toteutumiseksi. Toimintamallin jalkauttaminen ja juurruttaminen edellyttävät kuntoutushenkilöstön resurssointia kotihoitoon sekä jatkuvaa palvelusta viestimistä ja tiedottamista kaikille yhteistyötahoille.
Hankkeen aikana arkikuntoutusmalli on jalkautettu Pieksämäelle, Juvalle sekä Savonlinnaan kantakaupungin alueelle, joissa kerättiin hankkeen aikana tietoa arkikuntoutusjaksojen tuloksista ja vaikutuksista. Arkikuntoutuksen asiakkaat ovat pääosin hyvin iäkkäitä: noin 80 % asiakkaista on 76 vuotiaita tai sitä vanhempia. Noin puolella asiakkaista ei ollut ennestään kotihoidon palveluja, noin 30 % oli säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä ja lopuilla oli käytössään joitain tukipalveluja, kuten ateriapalvelu tai he olivat tilapäisen kotihoidon palvelun piirissä.
Arkikuntoutuksella on saavutettu hyviä tuloksia ja asiakkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Arkikuntoutuksen asiakkaista noin 76 % toimintakyky parani jakson aikana, noin 17 % ei tapahtunut muutosta ja noin 7 % toimintakyky heikentyi. Asiakkaista noin 57 % pääsi jaksolle asetettuun tavoitteeseensa kokonaan ja noin 34 % osittain. Arkikuntoutuksen asiakkaista 82 % on ollut tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä jaksoon, noin 16 % ei osannut ilmaista mielipidettään ja vain noin 2 % olivat tyytymättömiä. Kotihoidon käyntien tarve väheni suurimmalla osalla arkikuntoutusasiakkaista. Käyntien tarve väheni eniten niillä asiakkailla, joilla oli jakson alussa eniten kotihoidon käyntejä.
Arkikuntotuksen tulokset on esitetty liitteessä.
Kansikuva
