Kotihoidon asiantuntijuusmalli
Asiantuntijuusmallin tavoitteena on parantaa kotihoidon pitovoimaa tukemalla henkilöstöä oman ammattitaidon vahvistamisessa ja kehittämisessä sekä lisäämällä asiantuntijuutta. Malli kokoaa yhteen kotihoidon erikoisosaajaverkoston.
Toimintamallin nimi
Asiantuntijuusmallin tavoitteena on parantaa kotihoidon pitovoimaa tukemalla henkilöstöä oman ammattitaidon vahvistamisessa ja kehittämisessä sekä lisäämällä asiantuntijuutta. Malli kokoaa yhteen kotihoidon erikoisosaajaverkoston.
Toimintamalli auttaa kokoamaan yhteen erilaisia osaamisalueita, joita kotihoidon henkilöstön sisällä on. Lisäksi tarkoitus on kannustaa, tukea ja motivoida oman osaamisen ylläpitämiseen, tiedonjakamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallista hyötyvät sekä erikoisosaajien joukko, johto että henkilöstö. Parhaimmillaan asiantuntijuusmallista näkee nopealla silmäyksellä, keneltä voisi kysyä apua tietyn erityisosaamisen kohdalla.
Malli on excel-tiedosto, johon voidaan kirjata esimerkiksi onnistumiskeskusteluiden yhteydessä ammattilaisten erikoisosaaminen. Tiedostossa on erilliset sarakkeet erikoisosaamisalueista, tarkempi kuvaus osaamisalueen sisällöstä sekä erikoisosaajan tiedot. Liitteen kuvassa pieni osa esimerkinomaisesti asiantuntijuusmallista.
Tällä hetkellä erikoisosaamisalueiksi on listattu seuraavat:
- asiakasturvallisuus
- ergonomia
- haavat ja avanteet
- hengitys ja keuhkot
- Hilkka, LifeCare, Evondos
- hyvinvointiteknologia
- kuntouttava työote
- lääkehoito
- muistisairaudet
- palliatiivinen hoitotyö ja saattohoito
- päihde- ja mielenterveyshoitotyö
- RAI
- ravitsemus ja diabetes
- työhyvinvointi
Malli soveltuu ammattilaisten osaamisen yhteenkokoamisen työkaluksi. Tässä kohtaa mallin kehittäminen on vielä vaiheessa ja hyvin yleisellä tasolla. Toisaalta se mahdollistaa alkuperäisen idean työstämistä kohti yksilöllisempää suunnitelmaa. Vaikka malli on kehitetty kotihoidon ammattilaisille, sitä voidaan soveltaa laajemmin eri ammattiryhmien keskuudessa.
Asiantuntijuusmallin tarkoitus on koota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä asiantuntijatiimejä. Mallin lähtötilanteessa tarkoituksena oli laajentaa sairaanhoitajista koostuvien asiantuntijatiimien toimintaa hyvinvointialuelaajuisesti, jolloin ikäihmisten palveluissa olisi tulevaisuudessa mahdollisuus verkostoitua omien asiantuntijatiimiläisten kanssa. Mallin kehittäminen ja suunnittelu on tärkeää tehdä tiiviissä yhteistyössä kotihoidon henkilöstön kanssa.
Malli koskee kotihoidon ammattilaisia. Mallin tavoitteena on koota kotihoidon henkilöstön osaaminen yhteen ja saada tämän avulla erikoisosaajaverkosto-työkalu. Erikoisosaajaverkoston tavoitteena on tiedon levittäminen ja oppimisen motivointi.
Toimintamallin valmistelu aloitettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa vuonna 2022. Kotihoidon kireiden henkilöstöresurssien vuoksi mallin ei kuitenkaan nähty palvelevan tulosalueen tarpeita. Mallin työstämistä ja valmistelua jatkettiin osana kotihoiton osaamisen kehittämisen suunnitelmaa, jossa käytettiin apuna ulkopuolista konsulttiapua, Nordic Health Care Groupia (NHG).
Mallin käyttöönotto vaatii tiivistä yhteistyötä toimialan kanssa. Ensin on tärkeä koota joukko, jotka lähtevät ideoimaan ja kehittämään eri asiantuntijuuden osa-alueita. Oma Hämeellä NHG veti työpajaa, joka eteni etäyhteyksien välillä Miro-alustaa hyödyntäen seuraavasti:
- Asiantuntijuusmallin esittely: erikoisosaajaverkoston toiminnan tavoitteet ja tehtävät (huomioidaan hyvinvointialueen muut erikoisosaajat) (Kuva 1).
- Tunnistetaan ja kootaan yhteen nykyiset erikoisosaajat erikoisosaamisalueittain.
- Mahdollistetaan puitteet ja kannustetaan tarvittava määrä henkilöstöä erikoisosaamisen kehittämiseen.
- Varmistetaan erikoisosaajien osaamisen hyödyntäminen sekä tiedon levittäminen kotihoidon kentällä.
Mallin käyttöönotossa on tärkeä valita henkilöt tai ulkopuolinen apu, joka vastaa kokonaisuuden läpiviemisestä sekä työpajojen / kokousten suunnittelusta ja toteutuksesta. Erilaisten tehtävänantojen kautta saadaan ensiarvoisen tärkeää tietoa kotihoidon henklöstöltä.
Asiantuntijuusmallia voidaan suunnitella esimerkiksi seuraavien tehtävien kautta:
- Mitkä erikoisosaamisen teemat sopivat kattamaan kotihoidon (tai jonkun muun) erikoisosaamisen eri alueet? Vapaata ideointia teemoista.
- Mitkä ovat kotihoidon erikoisosaajaverkoston tavoitteet?
- Mitkä ovat kotihoidon erikoisosaajaverkoston tehtävät?
- Miten erikoisosaajaverkoston tehtävät ja tavoitteet huomioidaan hyvinvointialueen muiden erikoisosaajien ja kouluttajien kanssa?
- Miten tunnistetaan erikoisosaajat? Miten erikoisosaajaksi voi edetä? Mitä kriteereitä erikoisosaajalle on?
- Miten kootaan tieto erikoisosaajista, mihin muotoon? Mitä tietoja henkilöstö tarvitaan?
- Kuka päivittää tiedot, kuinka usein? Miten tieto päivitetään?
- Miten kannustetaan erikoisosaamisen kehittämiseen? Rahallisen korvauksen lisäksi voidaan pohtia muitakin vaihtoehtoja. Keskustelun tukena voidaan pohtia, minkälaiset asiat motivoivat työntekijöitä tällä hetkellä oman osaamisen kehittämiseen. (Kuva 2)
- Miten erikoisosaajia hyödynnetään käytännössä? Missä tilanteissa?
- Miten erikoisosaajien hyödyntämistä rajataan? Esim. neuvotaan, mutta ei tehdä puolesta. (Kuva 3)
Toimintamallin kehittäminen on kesken. Malli ja dokumentit on luotu, mutta yksityiskohtainen sopiminen on tekemättä eikä mallia ole testattu käytännössä. Näin ollen arviointia ei voida suorittaa tässä kohtaa.
Toimintamallin suunnitteluvaiheessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kotihoidon asiantuntijoiden kanssa, mikä lisäsi kehittäjien ymmärrystä. Parhaimmat ehdotukset, ideat ja resurssit kuullaan nimenomaan kotihoidon ammattilaisilta. Suunnitteluvaiheessa onnistuttiin kuulemaan ja kuuntelemaan heitä, jotka mahdollisesti muodostavat erikoisosaajaverkostoa tulevaisuudessa. Suunnitteluvaiheessa nousi esiin hyviä ideoita muun muassa siitä, miten henkilöstöä voidaan motivoida oman osaamisen kehittämiseen muutoinkin kuin rahallisesti.
Kansikuva
