Kotona asumista tukevan teknologian soveltuvuusarviointi kotihoidossa
Kotihoidon asiakkaan palvelutarpeita uudelleen arvioitaessa selvitetään teknologian mahdollisuudet vastata asiakkaan tarpeisiin ja päivitetään asiakassuunnitelma. Asiakkaalla jo käytössä olevan teknologian soveltuvuus arvioidaan uudelleen.
KATI-toimintamalli (Kotona asumista tukeva teknologia ikääntyneille, VTT & THL 2020) kohdentuu julkisiin kotihoitopalveluihin ja kansalaisen tukemiseen itsenäisessä toimintakyvyn ylläpidossa.
Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelman (PirSote) PirSOTE:n hankesuunnitelmassa ikäihmisten palveluiden kehittämistoimenpiteitä ovat mm. ympärivuorokautisten ja päivystyksellisten kotihoitopalvelujen
käyttöönottaminen Pirkanmaalla sekä etähoivan ja -hoidon palvelujen lisääminen kotihoidossa, kotiutusten yhteydessä, omaishoitoperheille ja muille etäpalveluja tarvitseville asiakasryhmille. PirKATI:ssa kehitetään toimintamalleja, joita hyödynnetään kotona tapahtuvassa hoidossa ja joilla arvioidaan niiden vaikuttavuutta PirSOTE:n tavoitteisiin pääsemiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka- ohjelman (HYTEAIRO) osa-alue on ikääntyneiden henkilöiden ja muiden tukea tarvitsevien itsenäisen kotona asumisen tukeminen edistyneiden teknologioiden keinoin.
PirKATI-toimintamallityöpaja on järjestetty 8.3.2022 etätyöpajana Teams-yhteyden välityksellä.
Toimintamallityöpajaan on osallistunut PirKATI:n projektiryhmä, joka koostuu PirKATI-hankkeen osatoteuttaja kuntien edustajista, koti- ja omaishoidon asiakasohjauksista. Lisäksi mukaan on kutsuttu kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseen osallistuvia tahoja: kotihoidon terveydenhoitajia, kotihoidon sairaanhoitajia, kotihoidon lähihoitajia, kotikuntoutuksen henkilöstöä sekä osatoteuttaja kuntien kotihoidon asiakasohjaajia. Osallistujia on ollut 47 henkilöä.
Työpajassa tiedon keruussa alustana on käytetty osallistavaa Flinga-palvelua. Työpajaan osallistujat ovat kopioineet Teams-kokouksessa selaimeensa linkin Flinga-palveluun, johon he ovat käyneet kirjaamassa ideoitaan proaktiivisesta tuesta teknologian hyödyntämiseen sekä motivoinnista teknologian hyödyntämiseen. Samalla he ovat kirjanneet näkemyksiään kysymyksiin kahdesta asiakastapauksesta käsin.
- Kun kotihoidon asiakkaana on omaiseton ikäihminen.
- Kun kotihoidon asiakkaana ikäihminen, jolla iäkäs omaishoitaja.
- Miten kotihoidon asiakkaan kyvykkyyttä käyttää teknologiaa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti?
- Mistä tiedetään, soveltuuko teknologia asiakkaalle?
- Minkälaiselle asiakasryhmälle etäkäynti ensisijaisena käyntinä soveltuu?
- Mikä olisi paras aloitusaika etäkäynnille, heti alussa vai yhden tai kahden käyntikerran jälkeen?
- Etäkäynti ja sairaalasta kotiutuminen: Voidaanko etäkäynti aloittaa heti sairaalasta kotiutuessa? Mitä tässä pitäisi huomioida? Millaiselle asiakasryhmälle etäkäynti sairaalasta kotiutuessa soveltuu?
Lisäksi osallistujia pyydettiin kirjaamaan ratkaisujaan kahteen asiakastilanteeseen, joka oli kuvattu tarinalliseen muotoon.
Ensimmäisessä tarinassa oli yksin asuva ihminen, jolla oli kotihoitoa oli aloitettu sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Ikäihmisellä oli muistin alentumaa sekä murtuma kädessä. Kotihoito oli päässyt seuraamaan asiakkaan arkea ja arvioimaan toimintakykyä sekä palvelutarvetta. Kysymyksenä oli miten tilannetta voisi ratkaista, voiko teknologiaa hyödyntää? Millainen teknologia tai palvelu soveltuisi ikäihmisen tarpeisiin?
Toisessa tarinassa oli iäkäs omaishoitaja pariskunta, joista hoidettava oli kotihoidon asiakas. Hänellä oli keskivaikea muistin alenema sekä insuliinihoito, jonka vuoksi kotihoidon aloitus oli tarpeen. Omaishoitaja on halukas opettelemaan insuliinin pistoa, mutta tarvitsee siinä tukea. Kysymykset liittyvät asiakassuunnitelman päivittämiseen tilanteessa, jossa kotihoidon aloituksesta on kulunut kaksi viikkoa. Miten tilannetta voisi ratkaista, voiko teknologiaa hyödyntää? Millainen teknologia tai palvelu soveltuisi perheen tarpeisiin?
Palvelutarpeen arvioinnin perusteella kotihoidon myöntämisperusteet ovat täyttyneet. Asiakkaan ja hänen mahdollisten läheistensä kanssa on keskusteltu ja on päädytty kotihoidon palvelujen aloittamiseen. Kuntouttava arviointijakso on alkanut. Kuntouttavan arviointijakson aikana asiakkaan hoidon, palvelujen ja kuntoutuksen tarvetta arvioidaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti (CGA-arviointi). Kotihoito laatii osana kuntouttavaa arviointijaksoa RAI- arvioinnin.
Kotihoidon asiakkuuden aikana asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti ja säännöllisesti:
- RAI-arviointi sisältyy asiakkaan palvelutarpeen arviointiin aina asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa oleellisesti tai vähintään puolivuosittain.
- Palvelutarpeen arviointia tehdää erityisesti kotona käyvien työntekijöiden toimesta yhteistyössä asiakkaan, omaisten, asiakkaalle nimetyn kotihoidon sairaanhoitajan, asiakasohjaajan, lääkärin ja fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa.