Kumppanuutta koronan keskellä - Järjestöt valmius- ja turvallisuussuunnittelussa
Korona-poikkeusolot ovat nostaneet esiin tarpeen selventää startegisia rooleja valmius- ja turvallisuussuunittelussa.
Tämä toimintamalli tukee järjestöjen osallisuutta toimielimissä ja organisaatioiden yhdyspintatyössä mahdollisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.
Toimintamallin nimi
Korona-poikkeusolot ovat nostaneet esiin tarpeen selventää startegisia rooleja valmius- ja turvallisuussuunittelussa.
Tämä toimintamalli tukee järjestöjen osallisuutta toimielimissä ja organisaatioiden yhdyspintatyössä mahdollisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.
Julkisen sektorin ja järjestöjen välinen työn- ja vastuunjako poikkeusolojen aikana vaatii selkeyttämistä, joten keskustelua järjestötoiminnan roolista häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tulisi viritellä laajalti. Tämä tukipaperi on laadittu sitä varten.
Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Myös järjestöjen ja yhdistysten toiminnan edellytykset ja tarpeet muuttuvat poikkeusolojen tai häiriötilanteiden aikana. Korona-poikkeusolojen aikana korostuu erityisesti sosiaalisen tuen tarve, kun fyysisiä kontakteja vältetään ja liikkumista rajoitetaan. Tässä yhteydessä yhdistysten valmiudet avun ja tuen tarjoajina nousevat esille paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti. Kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko he häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta. Ennakoitu tiedon keruu, riskien hallinta sekä konkreettiset toimintasuunnitelmat mahdollistavat sen, että yhdistykset pystyvät toimimaan aktiivisesti myös poikkeustilanteissa tukien julkisen sektorin lakisääteisiä tehtäviä.
Kohderyhmät ovat maakunnassa tai seutukunnalla toimivat paikallisyhdistykset ja yhteistyöjärjestöt sekä julkisen sektorin organisaatiot (kunnat, sote-kuntayhtymät, pelastuslaitokset, valtionhallinnon toimijat)