Kuntouttava työtoiminta/Siun sote
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).
Oivalla ja ymmärrä
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).
Siun soten alueella sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on muutoin siirretty kunnilta Siun sotelle, paitsi kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttajapalveluiden osalta. Toimintaympäristö muuttuu hyvinvointialueiden myötä, kun kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lähtien.
Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristön lähtötilanteesta keväältä 2021.
Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.
1.12.2022 Diasarjaan päivitys: kuntouttavan työtoiminnan yksittäisten työtoimintatehtävien järjestäminen kunnan tai seurakunnan toiminnoissa on mahdollista
Vahvuutena Siun soten alueella on pitkä kokemus sosiaali-, työllisyys- ja TE-palveluiden yhteisen kuntouttavan työtoiminnan palvelun toteuttamisesta. Alueella on vahvat verkostotyön perinteet ja tahtotila tehdä asioita yhdessä.
Siun soten alueella roolit asiakasprosessin osalta vaihtelevat. TE-palveluiden ja kunnan työllisyyspalveluiden roolit vaihtelevat eri kuntien alueella riippuen onko kyseessä kuntakokeilukunta tai onko alueella työllisyyshankkeita. Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden rooli vaihtelee alueiden ja kuntien yhteistyörakenteen mukana.
Hankkeen alkaessa Pohjois-Karjalassa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä tapahtuu paikallisella tasolla ja maakunnallisesti yhteisesti sovittuja asioita ei juurikaan ole.
Tarpeisiin vastaten perustettiin työryhmiä ja yhteistyötä tehtiin myös toimijoiden keskinäisissä kuntakohtaisissa tapaamisissa:
Maakunnallisen yhteisen ymmärryksen luomiseksi perustettiin:
Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyöryhmä
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtymiseen liittyen Pohjois-Karjalassa perustettiin Siun soten työikäisten sosiaalipalveluista ja 13 kunnan työllisyyspalveluista sekä hyvinvointialueen valmistelijoista koostuva Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyöryhmä. Sovittiin, että työryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa TEAMS:n kautta jakamaan ajankohtaista tietoa järjestämisvastuun siirtymiseen liittyen sekä keskustelemaan aiheesta yhdessä koko maakunnan tasolla.
Yhtenäisen kuntouttavan työtoiminnan palvelun ja palveluprosessin luomiseksi :
Työikäisten sosiaalipalveluiden työryhmä
Siun sotessa työikäisten sosiaalipalveluiden esimiehet kokoontuvat säännöllisesti. Työryhmän säännöllisten kokoontumisten määrää tiivistetiin, jotta kuntouttavan työtoiminnan palvelun yhdenmukaistamista ja yhteneväisen kilpailutuksen toteutusta voitiin toteuttaa. Työryhmän työskentely tuki yhteneväisen tiedon ja ymmärryksen vahvistamista tilanteessa, jossa työikäisten sosiaalipalveluiden esimieshenkilöstössä tapahtui useita muutoksia ja myös organisaatiorakenne muuttui työkykyohjelma -hankkeen aikana.
Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueelle tarkoittaa ja miten se vaikuttaa kunkin toimijan rooleihin sekä esimies- että työntekijätasolla.
Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä kuntouttavan työtoiminnan resursseja tulevalla hyvinvointialueella on käytettävissä ja yhteinen ymmärrys siitä, miten toimintaa kyseisillä resursseilla voidaan toteuttaa.
Meillä on yhteisesti sovitut uudistuneet ja selkeät roolit sosiaalipalveluiden, TE-palveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden osalta ja yhteistyötä jatketaan yhteisten asiakkaiden asioiden edistämiseksi.
Meillä on kuntouttavan työtoiminnan palvelun yhtenäinen prosessi sosiaalipalveluiden sisällä kaikkien 13 kunnan alueella huomioiden uudistunut sosiaalihuollon asiakirjarakenne.
Toiveena olisi, että voisimme varmistaa asiakkaalle palvelun jatkumisen mahdollisimman pienillä muutoksilla. Ettei kuntouttavan työtoiminnan palvelun laatu, määrä ja asiakkaiden tilanne heikkenisi tämän muutoksen myötä.
Yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja järjestämisvastuun siirtymiseen liittyvien resurssien suunnittelun toteutusta seurataan yhteistyötapaamisissa.
Kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisällön yhteneväisen prosessin rakentamista seurataan sosiaalipalveluiden sisäisessä yhteistyötapaamisissa.
Työkykyohjelma -hankkeen toimesta tehdään töitä seuraavien asioiden eteen:
Yhteinen ymmärrys luodaan kokoamalla muutoksiin liittyvät faktat kuntouttavan työtoiminnan näkökulmasta ja välitetään info kaikille toimijoille.
Kootaan yhteen sosiaalipalvelut ja kuntien työllisyyspalvelut yhteistyöryhmäksi, jossa jaetaan ajantasainen ja yhteinen tieto, suunnitellaan yhteistyön jatkosta sekä sovitaan muutokseen liittyvän suunnittelun rooleista.
Kootaan yhteen sosiaalipalvelut ja hyvinvointialueen valmistelijat ja sovitaan kehittämistyön keskinäisestä roolituksesta.
Kootaan yhteen sosiaalipalveluiden sisäinen työryhmä valmistelemaan muutoksiin liittyviä asioita, kuten kilpailutusta, yhdenmukaista palveluprosessia ja siirtyvien resurssien hyödyntämistä.
Toimitaan sellaisessa aktiivisessa roolissa, joka tukee rakenteiden luomista, sisällön tuottamista ja tuo neutraalisti esille eri näkökulmia, sanoittaa asioita sekä omalla toiminnallaan vahvistaa yhteistyön merkitystä.
Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä on Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden esimiehet ja palvelusta vastaavat henkilöt sekä hyvinvointialueen valmistelutyötä tekevät henkilöt.
Kuvittele ja kokeile
Yhteistyön rakenteen luominen:
- Saatetaan olennaiset ihmiset yhteen
- Alustetaan jokainen tilaisuus ja tuodaan esille esim. faktat, jotta voidaan luoda yhteinen ymmärrys asiasta, mitä ollaan käsittelemässä ja kirkastetaan mikä tämän työryhmän tarkoitus. Esim. tässä tilanteessa ajankohtaisen tiedon jakaminen sen hetkisestä tilanteesta ja yhteisesti asioista keskusteleminen/kysyminen, joilla varmistetaan sitä, että oikeasti ymmärretään tuleva muutos ja osataan valmistautua oikeasti niihin.
- Sovitaan siitä, missä roolissa kukakin ryhmässä on esim. koollekutsumisen, alustamisen tai osallistumisen osalta. Erityisesti tärkeää on sopia roolista suhteessa oman organisaatioon suuntaan tapahtuvasta tiedottamisen velvoitteesta. Esim. työryhmässä esille nousseiden ajankohtaisen tiedon tai kysymysten välittäminen niille henkilöille, jotka osallistuvat hyvinvointialueen valmistelutyöryhmiin. Tiedottamisvelvoite myös oman organisaation työntekijöille ja sitä kautta palvelussa oleville asiakkaille.
--- Varmistetaan, että ollaan sovittu yleisestä tiedottamisesta ja siitä, kenen vastuulle se tällaisessa tilanteessa kuuluu!!! Hanketyöntekijöillä voi olla isokin rooli siinä, että varmistetaan yleisen tiedottamisen toteutumista
- Kiteytetään tapaamisesta esille nousseet olennaiset asiat ja kehittämisehdotuksien osalta sovitaan, ketkä jatkavat ja miten jatketaan. Esim. kuntakohtaisten tapaamisten osalta kuka kutsuu koolle, millä aikataululla ja kuka suunnittelee asialistan tapaamisille, jotta jokaisen kunnan kanssa muistetaan käydä läpi samat asiat.
- Selvitetään työryhmätyöskentelyn jatkotarve ja jos sille on tarve, niin sovitaan aikataulut ja mahdollisesti jo asiasisällöt sekä kuka alustaa seuraavan tilaisuuden.
---- mikäli tilaisuudessa olisi haluttu toteuttaa pienryhmäkeskusteluja (esim. aluekohtaisia keskusteluja), niin hyväksi malliksi on koettu se, että jokaisessa ryhmässä on etukäteen sovitut fasilitoijat, joiden tehtävänä on pitää keskustelu aiheessa, tukea hiljaista tuomaan äänensä kuuluviin ja mahdollisesti rajata äänekkäintä. Fasilitoijan isona tehtävänä on myös vetää yhteen pienryhmässä esille nousseet asiat ja vastaukset esitettyihin aiheisiin sekä esitellä ne pienryhmien purkuhetkessä.
Hankkeen tehtävänä oli vahvistaa ja tukea yhteistyörakenteen syntymistä yllä mainituilla keinoilla. Hankkeen työntekijöiden ei pidä olla tilaisuuden vetäjinä, vaan tukea toimijoita toteuttamaan tämänkaltaista toimintaa, jolloin hyvän toimintatavan juurtuminen toteutuu luontevasti, koska he ovat sitä jo itse toteuttaneet.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtymisen tukeminen.
Vaikka eri toimijoilla ja organisaatioilla on vahvakin tahtotila tehdä yhteistyötä, niin tekemiselle tarvitaan aina rakenteita. Rakenteiden luomiseen tarvitaan ihmisiä, jotka kokevat sen niin tärkeäksi, että he tekevät sitä ns. ohi oman työnkuvan. Eli kutsuvat kollegoita esim. eri organisaatioiden johtoa saman pöydän ääreen / TEAMSiin pohtimaan asiaa yhdessä ja löytämään ratkaisuja yhdessä. Sama tilanne toistuu myös asiakastyössä, jossa työntekijä voi kutsua asiakkaan muut eri organisaatioiden työntekijät saman pöydän ääreen löytämään ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilanteeseensa.
On tunnistettava, että verkostoyhteistyö kuuluu kaikille ja kuitenkaan yhteistyörakenteiden luominen ei ole kenenkään perustyötä tekevän tehtävänkuvaan kirjattuna (ehkä lukuun ottamatta TYP-johtajaa tai vastaavassa roolissa työskentelevää)!
Me hankkeen työntekijät toimimme useissa tilanteissa rakenteiden luomisen tukena. Me kuultiin eri ihmisiä, tunnistettiin yhteisiä teemoja ja koordinoitiin yhteistyön käynnistämistä järjestämällä tapaamisia eri teemojen ja aiheiden ympärille sekä tuettiin toimijoita jatkamaan yhteistyötä Ideointi -osiossa mainitun tavan mukaisesti.
Kiireellisessä hyvinvointialueen muutostilanteessa eri organisaatioiden toimijat kaipasivat tukea siihen, että joku allakoi ja kutsui heitä koolle. Hyväksi koetun toiminnan jatkaminen on aina helpompaa kuin sen käynnistäminen.
Hankkeen tehtävänä oli vahvistaa ja tukea yhteistyörakenteen syntymistä. Hankkeen roolina oli esim. sanoittaa ääneen sitä, miksi olemme kokoontuneet ja esim. mitä yhteisiä haasteita on tunnistettu, joihin halutaan yhdessä löytää ratkaisuja. On muistettava, että hankkeen työntekijöiden ei ensisijaisesti tarvitse olla tilaisuuden vetäjinä, vaan tukea toimijoita toteuttamaan tämänkaltaista toimintaa, jolloin hyvien toimintatapojen juurtuminen toteutuu luontevasti, koska he ovat sitä jo itse toteuttaneet.