Kuntouttava työtoiminta/Siun sote
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).
Toimintamalli lyhyesti
Yhteistyön rakenteen luominen:
Saatetaan olennaiset ihmiset yhteen. Tässä tilanteessa Pohjois-Karjalan 13 kunnan työllisyystoimijat, Siun soten työikäisten sosiaalipalvelut sekä Hyvinvointialueen valmistelijat.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle -valmistelutyön onnistumiseksi on luotu yhteistyörakenne ja sovitut tapaamiset 4 kertaa vuonna 2022.
Siun soten työkykyohjelma -hanke on tukenut yhteistyörakenteen luomista ja toimintamallin toteutusta. Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).
Siun soten alueella sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on muutoin siirretty kunnilta Siun sotelle, paitsi kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttajapalveluiden osalta. Toimintaympäristö muuttuu hyvinvointialueiden myötä, kun kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lähtien.
Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristön lähtötilanteesta keväältä 2021.
Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.
1.12.2022 Diasarjaan päivitys: kuntouttavan työtoiminnan yksittäisten työtoimintatehtävien järjestäminen kunnan tai seurakunnan toiminnoissa on mahdollista
Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä on Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden esimiehet ja palvelusta vastaavat henkilöt sekä hyvinvointialueen valmistelutyötä tekevät henkilöt.
- Alustetaan jokainen tilaisuus ja tuodaan esille esim. faktat, jotta voidaan luoda yhteinen ymmärrys asiasta, mitä ollaan käsittelemässä. Kirkastetaan kyseisen työryhmän tarkoitus ja tavoite. Esim. tässä tilanteessa ajankohtaisen tiedon jakaminen sen hetkisestä tilanteesta yhteinen keskusteleminen/kysyminen, joilla varmistetaan sitä, että oikeasti ymmärretään mitä tuleva muutos tarkoittaa ja mitä konkreettisia asioita valmistelussa on huomioitava.
- Sovitaan siitä, missä roolissa kukakin ryhmässä on esim. koollekutsumisen, alustamisen tai osallistumisen osalta. Erityisesti tärkeää on sopia roolista suhteessa oman organisaatioon suuntaan tapahtuvasta tiedottamisen velvoitteesta. Esim. työryhmässä esille nousseiden ajankohtaisen tiedon tai kysymysten välittäminen niille henkilöille, jotka osallistuvat hyvinvointialueen valmistelutyöryhmiin. Tiedottamisvelvoite myös oman organisaation työntekijöille ja sitä kautta palvelussa oleville asiakkaille.
--- Varmistetaan, että ollaan sovittu yleisestä tiedottamisesta ja siitä, kenen vastuulle se tällaisessa tilanteessa kuuluu!!! Hanketyöntekijöillä voi olla isokin rooli siinä, että varmistetaan yleisen tiedottamisen toteutumista
- Kiteytetään tapaamisesta esille nousseet olennaiset asiat ja kehittämisehdotuksien osalta sovitaan, ketkä jatkavat ja miten jatketaan. Esim. kuntakohtaisten tapaamisten osalta kuka kutsuu koolle, millä aikataululla ja kuka suunnittelee asialistan tapaamisille, jotta jokaisen kunnan kanssa muistetaan käydä läpi samat asiat.
- Selvitetään työryhmätyöskentelyn jatkotarve ja jos sille on tarve, niin sovitaan aikataulut ja mahdollisesti jo asiasisällöt sekä kuka alustaa seuraavan tilaisuuden.
Pohjois-Karjalassa saatiin yhteistyörakenteen ja toimintamallin avulla luotua yhteinen ymmärrys järjestämisvastuun muutoksesta eikä asiat tulleet kenellekään yllätyksenä. Valmistautumista pystyttiin toteuttamaan yhteistyön hengessä ja mm. haasteet resurssien riittävyydestä ja kilpailutuksen uudistuksesta tunnistettiin ja todettiin yhteisesti. Avoimen ja yhteisen keskustelun avulla epätietoisuus väheni ja olettamukset ja toiveet toisten organisaatioiden toiminnalle olivat ja ovat realistisempia.
Hankkeen tehtävänä oli vahvistaa ja tukea yhteistyörakenteen syntymistä yllä mainituilla keinoilla. Tärkeää on huomioida, ettei hankkeen työntekijöiden tarvitse olla tilaisuuden vetäjinä, vaan tukea toimijoita toteuttamaan tämänkaltaista toimintaa, jolloin hyvän toimintatavan juurtuminen toteutuu luontevasti, koska he ovat sitä jo itse toteuttaneet.
Kansikuva
