Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus kuntouttavassa työtoiminnassa / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.

Toimintaympäristö

Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli luvattu ottaa käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluissa. Pilotointi suunniteltiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa ja asiakaskohderyhmäksi valittiin toiminnallisessa kuntoutuksessa olevat, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka perustuu työllistymistä edistävään suunnitelmaan. Suunnitelmaa ovat mukana laatimassa

  • TE-toimisto tai työllisyydenhoito
  • sosiaalihuollon ammattilainen
  • asiakas itse.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on taustalla tyypillisesti pitkään jatkunut työttömyys ja mahdollisesti terveydellisiä haasteita, jotka voivat estää tai hankaloittaa työllistymistä. Asiakkaat voivat tarvita pitkäkestoista ja yksilöllistä apua työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli menetelmä, josta uskottiin olevan apua niille asiakkaille, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille. 

Työhönvalmentajan tarjoama tuki asiakkaalle on erittäin tärkeä työllistymisen prosessissa tai opintoihin pääsemisessä. Prosessi saattaa kuntoututtavan työtoiminnan asiakkaalla kestää pitkäänkin. Pitkäkestoinen tuki kuitenkin kannattaa, sillä kaikilla on oikeus tavoitella työtä. Työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työ luo uskoa tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista. 

TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2025 alussa tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Se tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen rakentamista toimijoiden välillä asiakkaiden työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on menetelmä, jota kannattaisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisen tukena, silloin kun asiakkaalla itsellään on aito halu ja motivaatio työllistyä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pilotoinnin tarkoituksena Satakunnassa oli kytkeä sosiaalihuollon palvelut tiiviimmin osaksi työ- ja toimintakyvyn tuen palveluita sekä juurruttaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus osaksi käytännön työtä mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisessa kuntoutuksessa. Tarkoituksena oli, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työnhakija/asiakas työllistyy normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille henkilökohtaisen työhönvalmentajan avulla ja tuella. Tärkeää oli, että asiakkaalle etsittävä työ vastasi asiakkaan mielenkiintoa ja pääasiallisena tavoitteena työhönvalmennuksessa oli jatkuvat työsuhteet. Satakuntaan muodostettiin työhönvalmentajien tiimi, jota koordinoi tiiminvetäjä. Tiiminvetäjä vastasi laatukriteereiden toteutumisesta työhönvalmentajien tiimin työssä, ja toimintaa kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa pilotoinnin aikana.

Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään asiakkaiden jatkopolkuja työmarkkinoille sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista ja kytketään ne osaksi työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta. Työhönvalmennus integroitiin Satakunnassa osaksi asiakkaan työllistymisen tuen palveluketjua, ja pilotointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan tarvitsemien eri hoito- ja kuntoutustahojen kanssa.

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimenpiteet Satakunnassa olivat:

  • Työhönvalmennuksen jalkauttaminen / käynnistäminen uusissa kunnissa.
  • Työhönvalmentajien tiimin muodostaminen ja toiminnan suunnittelu pilotointien kautta.
  • Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen prosessin kuvaus ja yhteistyön mallinnus hyvinvointialueen työkyvyn tuen tiimien kanssa.
  • Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen osaamisen 

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli osa Työkykyohjelman laajennusta, joka kuuluu Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeeseen, ja joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS työhönvalmennukseen. Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteerit oli sovitettu sosiaalihuollon palveluihin sopivaksi. Laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta sekä laatukriteereistä lisätietoa saa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: Laatuperusteinen työhönvalmennus.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on tarjota osatyökykyisille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluja. Asiakkaiden työllistymistä tukevat sosiaalihuollon palvelut ovat tärkeä osa työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta. Työkyvyn tuki taas on osa suurempaa työllistymisen tuen kokonaisuutta, jolla tavoitellaan mm. työllisyysasteen nostoa. Työkykyä tukemalla voidaan edistää asiakkaiden työelämään pääsyä, paluuta tai siellä pysymistä. Työkyvyn tuen varhaisen vaiheen palveluihin panostamalla voidaan vaikuttaa samalla siihen, että asiakkaiden työttömyyden kesto lyhenee, kun työkyvyn tuen palveluprosessi on asiakaslähtöinen ja sujuva ja siinä on huomioitu yhdyspinnat eri toimijoiden kanssa. Kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työllistymistä tukevia palveluja, voidaan asiakkaiden työ- ja toimintakykyä tukea aiempaa paremmin. 

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli tärkeää sovittaa yhteen muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan ja sote-keskuksen palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on taustalla tyypillisesti pitkään jatkunut työttömyys ja mahdollisesti terveydellisiä haasteita, jotka estävät tai hankaloittavat työllistymistä. Silloin kun terveydentilan ongelmat ja sairaudet ovat keskeinen työllistymiseen vaikuttava haaste, tarvitaan tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Tällöin yhteistyö korostuu erityisesti työttömien terveydenhuollon tai työkyvyn tuen tiimien kanssa. 

Pilotoinnin tarkoituksena Satakunnassa oli kytkeä sosiaalihuollon palvelut tiiviimmin osaksi työ- ja toimintakyvyn tuen palveluita sekä juurruttaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus osaksi käytännön työtä mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisessa kuntoutuksessa. Tarkoituksena oli, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työnhakija/asiakas työllistyy normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille henkilökohtaisen työhönvalmentajan avulla ja tuella. Tärkeää oli, että asiakkaalle etsittävä työ vastasi asiakkaan mielenkiintoa ja pääasiallisena tavoitteena työhönvalmennuksessa oli jatkuvat työsuhteet. Satakuntaan muodostettiin työhönvalmentajien tiimi, jota koordinoi tiiminvetäjä. Tiiminvetäjä vastasi laatukriteereiden toteutumisesta työhönvalmentajien tiimin työssä, ja toimintaa kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa pilotoinnin aikana.

Palveluiden yhteensovittaminen voidaan toteuttaa laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa tiimityöskentelyn kautta. Tiiminvetäjä on tärkeässä roolissa palveluiden yhteensovittamisessa sekä työhönvalmentajien työn tukemisessa. Työhönvalmentajien tiimissä toimimalla asiakasohjaus, etuusohjaus ja jatkopolutus helpottuvat ja nopeutuvat. Tiedonsiirto helpottuu ja vahvistuu sekä työhönvalmentajien tiimin kesken, että eri yhteistyötahojen välillä. Yhteistyössä voidaan tunnistaa myös muita sellaisia asiakkaita, jotka voisivat hyötyä laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen ohjautumisesta. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tiedon lisääminen laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta ovat tärkeitä toiminnan käyttöönotossa sekä siinä, että asiakas saa palvelua laatukriteerit huomioiden. 

Lähtökohtana laatukriteereihin perustuvassa työhönvalmennuksessa ovat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä ja työn sisällöstä, osaaminen sekä taidot. Keskiössä on asiakas ja hänen palveluntarpeensa. Työmarkkinat tarvitsevat kaikkien työpanosta, myös osatyökykyisten. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen menetelmä tukee aidosti osallistavien työmarkkinoiden rakentamista sekä edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua työelämään. Se on myös todettu (IPS) tehokkaaksi työllistymisen tuen menetelmäksi.

Toteutussuunnitelma

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta pilotoitiin Satakunnan hyvinvointialueella vuosina 2023-2024 sosiaalipalvelujen ja toiminnallisen kuntoutuksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa, kaikissa Työkykyohjelman laajentumisen kunnissa: Harjavallassa, Huittisissa, Kokemäellä, Nakkilassa ja Raumalla. Pilotointisuunnitelma laadittiin niin, että laatuperusteinen työhönvalmennus oli mahdollista ottaa käyttöön hanketyöntekijöiden omassa työssä ja menetelmällä oli mahdollisuus juurtua osaksi toiminnallisen kuntoutukseen toimintaa hankkeen päättyessä. Suunnitelma laadittiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa, jotka tukivat alusta saakka sitä, että laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus juurtuu pilotoinnin päätteeksi niihin toimintayksiköihin, missä menetelmää pilotoitaisiin.

Pilotointi käynnistettiin joulukuussa 2023 Satakunnan hyvinvointialueen Harjavallan aikuisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka Haikumussa (entinen Haiku) yhden työhönvalmentajan avulla, joka työskenteli alussa 50% Työkykyohjelman laajentamisessa. Tavoitteena oli saada työhönvalmennukseen kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita, joten yhteistyö käynnistettiin alussa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien sekä TE-palveluiden kanssa. Tiiminvetäjä toimi toiminnan käynnistämisessä apuna ja tukena, sekä koordinoi toiminnan laajentamisen suunnittelua muihin Työkykyohjelman laajentamisen kuntiin. Tiiminvetäjä työskenteli myös itse asiakastyössä työhönvalmentajana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakaskohderyhmäksi valittiin Satakunnan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joilla oli asiakkuus toiminnallisen kuntoutuksen tai työkyvyn tuen palveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen toiminnallinen kuntoutus on tarkoitettu mielenterveys- tai päihdeasiakkaille, ja se voi olla esimerkiksi työtoimintaa tai ryhmätoimintaa. Toiminnallinen kuntoutus pyrkii siihen, että asiakas voi kuntoutua omaan tahtiinsa, tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluun, tai löytää hyvä elämä tai luoda sille sisältöä. Kuntoutuminen perustuu toipumisorientaatioon eli asiakas rakentaa itse itselleen merkityksellistä elämää sairastumisen jälkeen. 

Asiakaskohderyhmä oli yksi Työkykyohjelman laajentamisen kohderyhmistä: kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka avulla työttömän työnhakijan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia saada työpaikka. Asiakkaan henkilökohtainen tilanne määrittelee sen, että mitä työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa tukevia palveluita hänelle tarjotaan. Näihin palveluihin tulee sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. 

Keskeistä pilotoinnissa oli löytää ne asiakkaat, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille, ja yhdessä työhönvalmentajan kanssa keskittyä asiakkaan osaamiseen, motivaatioon ja toiveisiin työpaikasta.

Asiakkaat olivat kuntouttavassa työtoiminnassa työhönvalmennuksen pilotoinnin alkaessa. Kuntouttavan työtoiminnan päättyessä asiakkailla oli mahdollisuus jatkaa työhönvalmennuksessa toiminnallisen kuntoutuksen palvelussa. Lähtökohtana toiminnassa olivat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä, työn sisällöstä, osaaminen, taidot, sekä pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hanketyöhön palkattiin työhönvalmentajiksi henkilöitä palvelutuotannosta, joilla oli todellinen mahdollisuus jo pilotoinnin aikana ottaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus käyttöön osaksi omaa työtään. Tällä edistettiin ja tuettiin toiminnan juurtumista käytäntöön jo hankkeen aikana, sekä hankkeen päättyessä. Kaikki työhönvalmentajat kävivät THL:n IPS-menetelmäkoulutuksen, jolla vahvistettiin työhönvalmentajien osaamista menetelmän käytöstä pilotoinnin alkaessa.

Toiminnan juurtumista ja leviämistä hankkeen päättymisen jälkeen vahvistaa myös se, että toiminnallisessa kuntoutuksessa, jonne menetelmä juurtuu, jatkaa hankkeessa työskennellyt tiiminvetäjä, joka vastaa toiminnan koordinoinnista ja yhteistyöverkostojen kokoontumisista osana omaa työtään. Työhönvalmentajien verkostot jatkavat säännöllisiä kokoontumisiaan myös vuoden 2025 aikana. Myös kaksi hankkeessa työssä olevaa työhönvalmentajaa jatkavat laatuperusteista työhönvalmennusta osana oman työtään hankkeen päätyttyä.

Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja menetelmän käyttöön. Tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.

Toiminnan juurtumista edistävät tekijät

  • Asiakkaiden työhönvalmennuksen tarve on tunnistettu esihenkilötasolla
  • Juurtumiselle on palveluntuotannon tahtotila
  • Työhönvalmennusta halutaan koko ajan kehittää ja sisällyttää osaksi asiakkaan palveluita
  • Ymmärrys, että menetelmä tuottaa oikeasti hyviä tuloksia

Toiminnan juurtumista tukee myös laaja-alainen viestintä. Laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta viestittiin hyvinvointialueen sisällä, sekä mediassa natiiviartikkelien kautta, että paikallisradiossa.  Natiiviartikkeli on luettavissa Satakunnan Kansan sivuilta: Työnantaja – tartu tähän: Saat samassa paketissa tekijän ja perehdyttäjän. Radiohaastattelun on kuunneltavissa Radio Porin sivuilta: Hyvinvointialueen työhönvalmennus toimii hyvänä askelmana kohti työmarkkinoita – työnantajia innostetaan mukaan.

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkykyohjelman laajentamiseen palkattiin lokakuussa 2023 kaksi 50% työhönvalmentajaa, joista toinen otti hoitaakseen myös tiiminvetäjän tehtävät. Pilotoinnin alkaessa joulukuussa 2023 laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ei ollut käytössä hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa. Toiminnallisessa kuntoutuksessa Porissa oli kuitenkin tehty aiemmin työhönvalmennusta, joka toimi hyvänä pohjana sille, että työhönvalmennukseen tuotiin mukaan laatukriteerit ja toimintaa lähdettiin kehittämään niiden pohjalta.

Pilotointi käynnistettiin Satakunnan hyvinvointialueen Harjavallan aikuisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka Haikumussa (entinen Haiku). Tavoitteena oli saada työhönvalmennukseen kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita. Toiminnan käynnistyttyä Harjavallassa toimintaa laajennettiin myös Nakkilaan ja Kokemäelle, joista kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien avulla kartoitettiin työhönvalmennuksesta kiinnostuneita ja motivoituneita asiakkaita. Vuoden 2024 alussa toiminta laajennettiin Raumalle, jonne palkattiin 100% työhönvalmentaja ja syksyllä 2024 työhönvalmentajien tiimiin liittyi kaksi muuta 50% työhönvalmentajaa. Huittisten pilotointi käynnistettiin keväällä 2024 työhönvalmennuksen tiiminvetäjän toimesta. Kaikki hankkeeseen töihin tulleet työntekijät kävivät THL:n menetelmäkoulutuksen, joka pohjautui IPS-työhönvalmennukseen.

Hankeaikana tavoitteena oli saada 40 asiakasta laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessiin. Pilotoinnin aikana asiakkaita saatiin yhteensä 25. Hankkeen päättyessä loppuvuonna 2024 avoimille työmarkkinoille asiakkaista työllistyi 3, opiskelun aloitti 4, työkokeilun 3, kuntouttavaan työtoimintaa lähemmäs työelämää siirtyi 3 ja prosessin lopetti/keskeytti 5.

Kehittämistyön ja pilotoinnin tuloksena syntyneet toimintamallit:

Pilotoinnin aikana laatuperusteisen työhönvalmennuksen asiakkaille järjestettiin yhteensä neljä vertaisryhmää eri paikkakunnilla, johon työhönvalmennuksen asiakkaat saivat osallistua oman mielenkiintonsa mukaan. Ryhmäkertojen sisällöt käsittelivät erilaisia teemoja liittyen työelämään, esim. omat unelmat, omat vahvuudet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointia. Ryhmissä keskityttiin myös työnhakuun liittyviin asioihin.

Vertaisryhmien tarkoituksena oli tarjota asiakkaille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan työhönvalmennuksesta, osallistua kehittämään työhönvalmennuksen ryhmätoimintaa tuomalla omia ideoita tapaamisten sisältöihin. Ryhmien tarkoituksena oli myös kasvattaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Työhönvalmennus ryhmiin osallistuneilta pyydettiin myös palaute. Vertaisryhmien toiminta jatkuu hyvinvointialueella myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu Satakunnassa hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin paikoissa, joissa menetelmää pilotoitiin. Tämän lisäksi toiminta juurtuu Poriin ja laajenemista muihin yksiköihin suunnitellaan vuoden 2025 aikana. Työhönvalmennustiimi juurtuu hyvinvointialueen Toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin, ja hyvinvointialueelle perustettujen laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkostot jatkavat myös toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen.

Liitteet
Kuva
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tiimimalli Satakunnan hyvinvointialueen Toiminnallisessa kuntoutuksessa
Kuva
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkosto Satakunnan hyvinvointialueella