Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus kuntouttavassa työtoiminnassa / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli luvattu ottaa käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluissa. Pilotointi suunniteltiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa ja asiakaskohderyhmäksi valittiin toiminnallisessa kuntoutuksessa olevat, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka perustuu työllistymistä edistävään suunnitelmaan. Suunnitelmaa ovat mukana laatimassa
- TE-toimisto tai työllisyydenhoito
- sosiaalihuollon ammattilainen
- asiakas itse.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on taustalla tyypillisesti pitkään jatkunut työttömyys ja mahdollisesti terveydellisiä haasteita, jotka voivat estää tai hankaloittaa työllistymistä. Asiakkaat voivat tarvita pitkäkestoista ja yksilöllistä apua työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli menetelmä, josta uskottiin olevan apua niille asiakkaille, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Työhönvalmentajan tarjoama tuki asiakkaalle on erittäin tärkeä työllistymisen prosessissa tai opintoihin pääsemisessä. Prosessi saattaa kuntoututtavan työtoiminnan asiakkaalla kestää pitkäänkin. Pitkäkestoinen tuki kuitenkin kannattaa, sillä kaikilla on oikeus tavoitella työtä. Työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työ luo uskoa tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2025 alussa tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Se tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen rakentamista toimijoiden välillä asiakkaiden työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on menetelmä, jota kannattaisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisen tukena, silloin kun asiakkaalla itsellään on aito halu ja motivaatio työllistyä.
Pilotoinnin tarkoituksena Satakunnassa oli kytkeä sosiaalihuollon palvelut tiiviimmin osaksi työ- ja toimintakyvyn tuen palveluita sekä juurruttaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus osaksi käytännön työtä mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisessa kuntoutuksessa. Tarkoituksena oli, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työnhakija/asiakas työllistyy normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille henkilökohtaisen työhönvalmentajan avulla ja tuella. Tärkeää oli, että asiakkaalle etsittävä työ vastasi asiakkaan mielenkiintoa ja pääasiallisena tavoitteena työhönvalmennuksessa oli jatkuvat työsuhteet. Satakuntaan muodostettiin työhönvalmentajien tiimi, jota koordinoi tiiminvetäjä. Tiiminvetäjä vastasi laatukriteereiden toteutumisesta työhönvalmentajien tiimin työssä, ja toimintaa kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa pilotoinnin aikana.
Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään asiakkaiden jatkopolkuja työmarkkinoille sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista ja kytketään ne osaksi työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta. Työhönvalmennus integroitiin Satakunnassa osaksi asiakkaan työllistymisen tuen palveluketjua, ja pilotointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan tarvitsemien eri hoito- ja kuntoutustahojen kanssa.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimenpiteet Satakunnassa olivat:
- Työhönvalmennuksen jalkauttaminen / käynnistäminen uusissa kunnissa.
- Työhönvalmentajien tiimin muodostaminen ja toiminnan suunnittelu pilotointien kautta.
- Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen prosessin kuvaus ja yhteistyön mallinnus hyvinvointialueen työkyvyn tuen tiimien kanssa.
- Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen osaamisen
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli osa Työkykyohjelman laajennusta, joka kuuluu Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeeseen, ja joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS työhönvalmennukseen. Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteerit oli sovitettu sosiaalihuollon palveluihin sopivaksi. Laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta sekä laatukriteereistä lisätietoa saa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: Laatuperusteinen työhönvalmennus.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta pilotoitiin Satakunnan hyvinvointialueella vuosina 2023-2024 sosiaalipalvelujen ja toiminnallisen kuntoutuksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa, kaikissa Työkykyohjelman laajentumisen kunnissa: Harjavallassa, Huittisissa, Kokemäellä, Nakkilassa ja Raumalla. Pilotointisuunnitelma laadittiin niin, että laatuperusteinen työhönvalmennus oli mahdollista ottaa käyttöön hanketyöntekijöiden omassa työssä ja menetelmällä oli mahdollisuus juurtua osaksi toiminnallisen kuntoutukseen toimintaa hankkeen päättyessä. Suunnitelma laadittiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa, jotka tukivat alusta saakka sitä, että laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus juurtuu pilotoinnin päätteeksi niihin toimintayksiköihin, missä menetelmää pilotoitaisiin.
Pilotointi käynnistettiin joulukuussa 2023 Satakunnan hyvinvointialueen Harjavallan aikuisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka Haikumussa (entinen Haiku) yhden työhönvalmentajan avulla, joka työskenteli alussa 50% Työkykyohjelman laajentamisessa. Tavoitteena oli saada työhönvalmennukseen kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita, joten yhteistyö käynnistettiin alussa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien sekä TE-palveluiden kanssa. Tiiminvetäjä toimi toiminnan käynnistämisessä apuna ja tukena, sekä koordinoi toiminnan laajentamisen suunnittelua muihin Työkykyohjelman laajentamisen kuntiin. Tiiminvetäjä työskenteli myös itse asiakastyössä työhönvalmentajana.
Asiakaskohderyhmäksi valittiin Satakunnan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joilla oli asiakkuus toiminnallisen kuntoutuksen tai työkyvyn tuen palveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen toiminnallinen kuntoutus on tarkoitettu mielenterveys- tai päihdeasiakkaille, ja se voi olla esimerkiksi työtoimintaa tai ryhmätoimintaa. Toiminnallinen kuntoutus pyrkii siihen, että asiakas voi kuntoutua omaan tahtiinsa, tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluun, tai löytää hyvä elämä tai luoda sille sisältöä. Kuntoutuminen perustuu toipumisorientaatioon eli asiakas rakentaa itse itselleen merkityksellistä elämää sairastumisen jälkeen.
Asiakaskohderyhmä oli yksi Työkykyohjelman laajentamisen kohderyhmistä: kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka avulla työttömän työnhakijan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia saada työpaikka. Asiakkaan henkilökohtainen tilanne määrittelee sen, että mitä työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa tukevia palveluita hänelle tarjotaan. Näihin palveluihin tulee sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus.
Keskeistä pilotoinnissa oli löytää ne asiakkaat, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille, ja yhdessä työhönvalmentajan kanssa keskittyä asiakkaan osaamiseen, motivaatioon ja toiveisiin työpaikasta.
Asiakkaat olivat kuntouttavassa työtoiminnassa työhönvalmennuksen pilotoinnin alkaessa. Kuntouttavan työtoiminnan päättyessä asiakkailla oli mahdollisuus jatkaa työhönvalmennuksessa toiminnallisen kuntoutuksen palvelussa. Lähtökohtana toiminnassa olivat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä, työn sisällöstä, osaaminen, taidot, sekä pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille.