Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus kuntouttavassa työtoiminnassa / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli luvattu ottaa käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluissa. Pilotointi suunniteltiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa ja asiakaskohderyhmäksi valittiin toiminnallisessa kuntoutuksessa olevat, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka perustuu työllistymistä edistävään suunnitelmaan. Suunnitelmaa ovat mukana laatimassa
- TE-toimisto tai työllisyydenhoito
- sosiaalihuollon ammattilainen
- asiakas itse.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on taustalla tyypillisesti pitkään jatkunut työttömyys ja mahdollisesti terveydellisiä haasteita, jotka voivat estää tai hankaloittaa työllistymistä. Asiakkaat voivat tarvita pitkäkestoista ja yksilöllistä apua työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli menetelmä, josta uskottiin olevan apua niille asiakkaille, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Työhönvalmentajan tarjoama tuki asiakkaalle on erittäin tärkeä työllistymisen prosessissa tai opintoihin pääsemisessä. Prosessi saattaa kuntoututtavan työtoiminnan asiakkaalla kestää pitkäänkin. Pitkäkestoinen tuki kuitenkin kannattaa, sillä kaikilla on oikeus tavoitella työtä. Työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työ luo uskoa tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2025 alussa tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Se tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen rakentamista toimijoiden välillä asiakkaiden työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on menetelmä, jota kannattaisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisen tukena, silloin kun asiakkaalla itsellään on aito halu ja motivaatio työllistyä.
Asiakaskohderyhmäksi valittiin Satakunnan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joilla oli asiakkuus toiminnallisen kuntoutuksen tai työkyvyn tuen palveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen toiminnallinen kuntoutus on tarkoitettu mielenterveys- tai päihdeasiakkaille, ja se voi olla esimerkiksi työtoimintaa tai ryhmätoimintaa. Toiminnallinen kuntoutus pyrkii siihen, että asiakas voi kuntoutua omaan tahtiinsa, tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluun, tai löytää hyvä elämä tai luoda sille sisältöä. Kuntoutuminen perustuu toipumisorientaatioon eli asiakas rakentaa itse itselleen merkityksellistä elämää sairastumisen jälkeen.
Asiakaskohderyhmä oli yksi Työkykyohjelman laajentamisen kohderyhmistä: kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka avulla työttömän työnhakijan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia saada työpaikka. Asiakkaan henkilökohtainen tilanne määrittelee sen, että mitä työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa tukevia palveluita hänelle tarjotaan. Näihin palveluihin tulee sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus.
Keskeistä pilotoinnissa oli löytää ne asiakkaat, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille, ja yhdessä työhönvalmentajan kanssa keskittyä asiakkaan osaamiseen, motivaatioon ja toiveisiin työpaikasta.
Asiakkaat olivat kuntouttavassa työtoiminnassa työhönvalmennuksen pilotoinnin alkaessa. Kuntouttavan työtoiminnan päättyessä asiakkailla oli mahdollisuus jatkaa työhönvalmennuksessa toiminnallisen kuntoutuksen palvelussa. Lähtökohtana toiminnassa olivat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä, työn sisällöstä, osaaminen, taidot, sekä pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Hanketyöhön palkattiin työhönvalmentajiksi henkilöitä palvelutuotannosta, joilla oli todellinen mahdollisuus jo pilotoinnin aikana ottaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus käyttöön osaksi omaa työtään. Tällä edistettiin ja tuettiin toiminnan juurtumista käytäntöön jo hankkeen aikana, sekä hankkeen päättyessä. Kaikki työhönvalmentajat kävivät THL:n IPS-menetelmäkoulutuksen, jolla vahvistettiin työhönvalmentajien osaamista menetelmän käytöstä pilotoinnin alkaessa.
Toiminnan juurtumista ja leviämistä hankkeen päättymisen jälkeen vahvistaa myös se, että toiminnallisessa kuntoutuksessa, jonne menetelmä juurtuu, jatkaa hankkeessa työskennellyt tiiminvetäjä, joka vastaa toiminnan koordinoinnista ja yhteistyöverkostojen kokoontumisista osana omaa työtään. Työhönvalmentajien verkostot jatkavat säännöllisiä kokoontumisiaan myös vuoden 2025 aikana. Myös kaksi hankkeessa työssä olevaa työhönvalmentajaa jatkavat laatuperusteista työhönvalmennusta osana oman työtään hankkeen päätyttyä.
Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja menetelmän käyttöön. Tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
Toiminnan juurtumista edistävät tekijät
- Asiakkaiden työhönvalmennuksen tarve on tunnistettu esihenkilötasolla
- Juurtumiselle on palveluntuotannon tahtotila
- Työhönvalmennusta halutaan koko ajan kehittää ja sisällyttää osaksi asiakkaan palveluita
- Ymmärrys, että menetelmä tuottaa oikeasti hyviä tuloksia
Toiminnan juurtumista tukee myös laaja-alainen viestintä. Laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta viestittiin hyvinvointialueen sisällä, sekä mediassa natiiviartikkelien kautta, että paikallisradiossa. Natiiviartikkeli on luettavissa Satakunnan Kansan sivuilta: Työnantaja – tartu tähän: Saat samassa paketissa tekijän ja perehdyttäjän. Radiohaastattelun on kuunneltavissa Radio Porin sivuilta: Hyvinvointialueen työhönvalmennus toimii hyvänä askelmana kohti työmarkkinoita – työnantajia innostetaan mukaan.
Työkykyohjelman laajentamiseen palkattiin lokakuussa 2023 kaksi 50% työhönvalmentajaa, joista toinen otti hoitaakseen myös tiiminvetäjän tehtävät. Pilotoinnin alkaessa joulukuussa 2023 laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ei ollut käytössä hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa. Toiminnallisessa kuntoutuksessa Porissa oli kuitenkin tehty aiemmin työhönvalmennusta, joka toimi hyvänä pohjana sille, että työhönvalmennukseen tuotiin mukaan laatukriteerit ja toimintaa lähdettiin kehittämään niiden pohjalta.
Hankeaikana tavoitteena oli saada 40 asiakasta laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessiin. Pilotoinnin aikana asiakkaita saatiin yhteensä 25. Hankkeen päättyessä loppuvuonna 2024 avoimille työmarkkinoille asiakkaista työllistyi 3, opiskelun aloitti 4, työkokeilun 3, kuntouttavaan työtoimintaa lähemmäs työelämää siirtyi 3 ja prosessin lopetti/keskeytti 5.
Kehittämistyön ja pilotoinnin tuloksena syntyneet toimintamallit:
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessimalli kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Satakunnan hyvinvointialueella
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tiimimalli Satakunnan hyvinvointialueen Toiminnallisessa kuntoutuksessa
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkosto Satakunnan hyvinvointialueella
Pilotoinnin aikana laatuperusteisen työhönvalmennuksen asiakkaille järjestettiin yhteensä neljä vertaisryhmää eri paikkakunnilla, johon työhönvalmennuksen asiakkaat saivat osallistua oman mielenkiintonsa mukaan. Ryhmäkertojen sisällöt käsittelivät erilaisia teemoja liittyen työelämään, esim. omat unelmat, omat vahvuudet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointia. Ryhmissä keskityttiin myös työnhakuun liittyviin asioihin.
Vertaisryhmien tarkoituksena oli tarjota asiakkaille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan työhönvalmennuksesta, osallistua kehittämään työhönvalmennuksen ryhmätoimintaa tuomalla omia ideoita tapaamisten sisältöihin. Ryhmien tarkoituksena oli myös kasvattaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Työhönvalmennus ryhmiin osallistuneilta pyydettiin myös palaute. Vertaisryhmien toiminta jatkuu hyvinvointialueella myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu Satakunnassa hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin paikoissa, joissa menetelmää pilotoitiin. Tämän lisäksi toiminta juurtuu Poriin ja laajenemista muihin yksiköihin suunnitellaan vuoden 2025 aikana. Työhönvalmennustiimi juurtuu hyvinvointialueen Toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin, ja hyvinvointialueelle perustettujen laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkostot jatkavat myös toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen.
Kansikuva
