Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus kuntouttavassa työtoiminnassa / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttöönotto osana hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluja. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Työkykyohjelman laajentamisessa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus oli luvattu ottaa käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluissa. Pilotointi suunniteltiin yhdessä palvelutuotannon esihenkilöiden kanssa ja asiakaskohderyhmäksi valittiin sekä toiminnallisen kuntoutuksen, että työkyvyn tuen palveluiden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka perustuu työllistymistä edistävään suunnitelmaan. Suunnitelmaa ovat mukana laatimassa:
- TE-toimisto tai työllisyydenhoito
- sosiaalihuollon ammattilainen
- asiakas itse
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on taustalla tyypillisesti pitkään jatkunut työttömyys ja mahdollisesti terveydellisiä haasteita, jotka voivat estää tai hankaloittaa työllistymistä. Asiakkaat voivat tarvita pitkäkestoista ja yksilöllistä apua työllistymisen tueksi. Kuntouttavassa työtoiminnassa on Satakunnassa käytössä työskentelyjakson arviointilomake, jonka avulla asiakkaan työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan aikana. Lomakkeen avulla voi nousta esille asiakkaan työkyvyn tarkemman selvittelyn tarve, jolloin työhönvalmentaja tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja voivat konsultoida työkyvyn tuen tiimiä.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on menetelmä, josta uskottiin olevan apua niille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, joilla on aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajan tarjoama tuki asiakkaalle on erittäin tärkeä työllistymisen prosessissa tai opintoihin pääsemisessä. Prosessi saattaa kuntoututtavan työtoiminnan asiakkaalla kestää pitkäänkin. Pitkäkestoinen tuki kuitenkin kannattaa, sillä kaikilla on oikeus tavoitella työtä. Työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työ luo uskoa tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2025 alussa tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Se tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen rakentamista toimijoiden välillä asiakkaiden työllistymisen tueksi. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on menetelmä, jota kannattaisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisen tukena, silloin kun asiakkaalla itsellään on aito halu ja motivaatio työllistyä.
Asiakaskohderyhmäksi valittiin Satakunnan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joilla oli asiakkuus toiminnallisen kuntoutuksen tai työkyvyn tuen palveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen toiminnallinen kuntoutus on tarkoitettu mielenterveys- tai päihdeasiakkaille, ja se voi olla esimerkiksi työtoimintaa tai ryhmätoimintaa. Toiminnallinen kuntoutus pyrkii siihen, että asiakas voi kuntoutua omaan tahtiinsa, tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluun, tai löytää hyvä elämä tai luoda sille sisältöä. Kuntoutuminen perustuu toipumisorientaatioon eli asiakas rakentaa itse itselleen merkityksellistä elämää sairastumisen jälkeen.
Asiakaskohderyhmä oli yksi Työkykyohjelman laajentamisen kohderyhmistä: kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka avulla työttömän työnhakijan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia saada työpaikka. Asiakkaan henkilökohtainen tilanne määrittelee sen, että mitä työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa tukevia palveluita hänelle tarjotaan. Näihin palveluihin tulee sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus.
Keskeistä pilotoinnissa oli löytää ne asiakkaat, joilla oli aito halu ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille, ja yhdessä työhönvalmentajan kanssa keskittyä asiakkaan osaamiseen, motivaatioon ja toiveisiin työpaikasta.
Asiakkaat olivat kuntouttavassa työtoiminnassa työhönvalmennuksen pilotoinnin alkaessa. Kuntouttavan työtoiminnan päättyessä asiakkailla oli mahdollisuus jatkaa työhönvalmennuksessa toiminnallisen kuntoutuksen palvelussa. Lähtökohtana toiminnassa olivat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä, työn sisällöstä, osaaminen, taidot, sekä pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Hanketyöhön palkattiin työhönvalmentajiksi henkilöitä palvelutuotannosta, joilla oli todellinen mahdollisuus jo pilotoinnin aikana ottaa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus käyttöön osaksi omaa työtään. Tällä edistettiin ja tuettiin toiminnan juurtumista käytäntöön jo hankkeen aikana, sekä hankkeen päättyessä. Kaikki työhönvalmentajat kävivät THL:n IPS-menetelmäkoulutuksen, jolla vahvistettiin työhönvalmentajien osaamista menetelmän käytöstä pilotoinnin alkaessa.
Toiminnan juurtumista ja leviämistä hankkeen päättymisen jälkeen vahvistaa myös se, että toiminnallisessa kuntoutuksessa, jonne menetelmä juurtuu, jatkaa hankkeessa työskennellyt tiiminvetäjä, joka vastaa toiminnan koordinoinnista ja yhteistyöverkostojen kokoontumisista osana omaa työtään. Työhönvalmentajien verkostot jatkavat säännöllisiä kokoontumisiaan myös vuoden 2025 aikana. Myös kaksi hankkeessa työssä olevaa työhönvalmentajaa jatkavat laatuperusteista työhönvalmennusta osana oman työtään hankkeen päätyttyä.
Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja menetelmän käyttöön. Tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
Toiminnan juurtumista edistävät tekijät
- Asiakkaiden työhönvalmennuksen tarve on tunnistettu esihenkilötasolla
- Juurtumiselle on palveluntuotannon tahtotila
- Työhönvalmennusta halutaan koko ajan kehittää ja sisällyttää osaksi asiakkaan palveluita
- Ymmärrys, että menetelmä tuottaa oikeasti hyviä tuloksia
Toiminnan juurtumista tukee myös laaja-alainen viestintä. Laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta viestittiin aktiivisesti hyvinvointialueen sisällä, sekä mediassa natiiviartikkelien kautta, että paikallisradiossa. Natiiviartikkeli on luettavissa Satakunnan Kansan sivuilta: Työnantaja – tartu tähän: Saat samassa paketissa tekijän ja perehdyttäjän. Toinen natiiviartikkeli: ”Onnistui täydellisesti” – Työnantajalle helppo ja maksuton rekrytointi antoi nuorelle arvokkaan onnistumisen kokemuksen. Radiohaastattelu on kuunneltavissa Radio Porin sivuilta: Hyvinvointialueen työhönvalmennus toimii hyvänä askelmana kohti työmarkkinoita – työnantajia innostetaan mukaan.
Työkykyohjelman laajentamiseen palkattiin lokakuussa 2023 kaksi 50% työhönvalmentajaa, joista toinen otti hoitaakseen myös tiiminvetäjän tehtävät. Pilotoinnin alkaessa joulukuussa 2023 laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ei ollut käytössä hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa. Toiminnallisessa kuntoutuksessa Porissa oli kuitenkin tehty aiemmin työhönvalmennusta, joka toimi hyvänä pohjana sille, että työhönvalmennukseen tuotiin mukaan laatukriteerit ja toimintaa lähdettiin kehittämään niiden pohjalta.
Arvio asiakasmäärästä oli saada hankeaikana 40 asiakasta laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessiin. Pilotoinnin aikana asiakkaita saatiin yhteensä 25. Hankkeen päättyessä loppuvuonna 2024 avoimille työmarkkinoille asiakkaista työllistyi 3, opiskelun aloitti 4, työkokeilun 3, kuntouttavaan työtoimintaa lähemmäs työelämää siirtyi 3 ja prosessin lopetti/keskeytti 5. Kuvassa kuvattuna Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tulokset vuosina 2023-2024.
Työhönvalmennukseen osallistuneilta asiakkailta pyydettiin palautetta kokemuksestaan kyselyn kautta. 25 asiakkaasta kyselyyn vastasi 14. Vastausten perusteella keskimääräinen arvio työhönvalmennuksesta asteikolla 1-5 oli 4,64. Vastaajista 11 suosittelisi palvelua muille ja 3 ei osannut sanoa mielipidettään.
Kyselyyn vastanneiden sanallista palautetta laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta:
”Omalta kohdaltani en keksi mitään parannettavaa, todella hyvä apu työnhaussa”.
”Työhakemusten ja cv:n teossa apu on tullut todella tarpeeseen”.
”Ihana työhönvalmentaja, lämmin ja rauhallinen kannustava”.
”Tämä on juuri sitä tukea mitä olen kaivannut elämässä eteenpäin menemisessä ja tukena isoissa elämänmuutoksissa”.
Kehittämistyön ja pilotoinnin tuloksena syntyneet toimintamallit
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessimalli kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Satakunnan hyvinvointialueella
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tiimimalli Satakunnan hyvinvointialueen Toiminnallisessa kuntoutuksessa
- Laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkosto Satakunnan hyvinvointialueella
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessimallissa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille keskeistä on se, että laatuperusteista työhönvalmennusta ohjaa 25 laatukriteeriä, 8 periaatetta ja 5 työhönvalmennuksen vaihetta. Laatuperusteista työhönvalmennusta tarjotaan Satakunnan hyvinvointialueen toiminnallisessa kuntoutuksessa kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille. Keskeistä on nopea työnhaku, jossa korostuu työhönvalmentajan rooli. Työhönvalmentaja etsii asiakkaille heidän tavoitteidensa mukaisia työpaikkoja, tapaa työnantajia ja neuvottelee työtehtävistä sekä työsuhteista. Työhönvalmentaja tukee sekä työnhakija- asiakasta että työnantaja -asiakasta työllistymiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaan tuki muodostuu tarpeen mukaan ja työhönvalmentaja tarkastelee palvelun tarvetta säännöllisesti sekä vähentää tukea työsuhteen aikana. Palvelu päättyy, kun asiakas ei sitä enää tarvitse.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tiimimalli muodostuu toiminnallisen kuntoutuksen palveluissa yhdestä tiiminvetäjä-työhönvalmentajasta, ja kahdesta työhönvalmentajasta. Työhönvalmentajat työskentelevät omilla alueillaan ja edistävät asiakkaiden työllistymistä laatuperusteisen työhönvalmennuksen menetelmän mukaisesti.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkosto muodostuu Satakunnan hyvinvointialueella kahdesta pienemmästä verkostosta, jotka sijoittuvat Porin ja Rauman alueille. Verkostot muodostuvat hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden työhönvalmentajista. Verkostoon kuuluu myös kaupungin ja kolmannen sektorin työhönvalmentajia. Verkostot tapaavat 5-6 kertaa vuodessa tiimimvetäjän koordinoimana. Verkostotapaamisissa käsitellään työhönvalmennukseen liittyviä yhtäläisyyksiä, haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Työnantajayhteistyön vahvistaminen on myös osa tärkeä osa verkostotyötä.
Vertaisryhmät
Pilotoinnin aikana laatuperusteisen työhönvalmennuksen asiakkaille järjestettiin yhteensä neljä vertaisryhmää eri paikkakunnilla, johon työhönvalmennuksen asiakkaat saivat osallistua oman mielenkiintonsa mukaan. Ryhmäkertojen sisällöt käsittelivät erilaisia teemoja liittyen työelämään, esim. omat unelmat, omat vahvuudet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointia. Ryhmissä keskityttiin myös työnhakuun liittyviin asioihin.
Vertaisryhmien tarkoituksena oli tarjota asiakkaille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan työhönvalmennuksesta, osallistua kehittämään työhönvalmennuksen ryhmätoimintaa tuomalla omia ideoita tapaamisten sisältöihin. Ryhmien tarkoituksena oli myös kasvattaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Työhönvalmennusryhmiin osallistuneilta pyydettiin myös palaute.
Asiakaspalautetta saatiin 12 vertaisryhmiin osallistuneilta. Heistä 8 koki vertaisryhmän kokemuksen hyväksi, yhden kokemus oli negatiivinen ja 2 ei osannut sanoa kokemuksestaan mitään.
Asiakkaiden antamia sanallisia palautteita vertaisryhmistä:
” Palvelu on kiitettävää”.
” Kokemus on ollut positiivinen ja avartava”.
”Tähän asti on minusta asiat toimineet hyvin”.
”Ihan mukavaa toimintaa. Eipä aktiivisuudesta ikinä mitään haittaakaan ole”.
Vertaisryhmien toiminta jatkuu hyvinvointialueella myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Laatuarviointi
THL toteutti osana Työkykyohjelman laajentamista Laatuperusteisen työhönvalmennuksen laatuarvioinnin keväällä 2024 Harjavallassa ja Raumalla. Molemmissa paikoissa arviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin
laatukriteeristöä. Palvelu toteutui Harjavallassa ja Raumalla IPS-mallin mukaisesti kohtalaisella tasolla, Harjavallassa (90/125) ja Raumalla (88/125). Toiminnassa selviä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien keskittyminen selvästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Työhönvalmennusta tehdään asiakkaiden toiveiden ja voimavarojen mukaan. Myös sosiaalipalveluiden johdolla on vahva tahtotila ja tuki laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimeenpanolle. Jatkosuosituksena oli lisätä työhönvalmennuksen resurssia ja panostaa työnantajayhteistyöhön kehittämällä ja lisäämällä kasvokkaisten ja toistuvien tapaamisten määrää. Lisäksi suosituksena oli edelleen kehittää työhönvalmennuksen integroitumista osaksi toiminnallisen kuntoutuksen palveluita.
Juurtuminen
Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu Satakunnassa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin paikoissa, joissa menetelmää pilotoitiin. Tämän lisäksi toiminta juurtuu Poriin ja laajenemista muihin hyvinvointialueen yksiköihin suunnitellaan vuoden 2025 aikana. Työhönvalmennustiimi juurtuu hyvinvointialueen toiminnallisen kuntoutuksen palveluihin, ja hyvinvointialueelle perustettujen laatuperusteisen työhönvalmennuksen verkostot jatkavat myös toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittämistä jatketaan hankkeen päätyttyä huomioiden asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden, sekä THL:n Laatuarviointiraporttien suositusten mukaisesti.
Kansikuva
