Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottoa hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville asiakkaille laajennetaan. Pilotointi suoritetaan Heinolan ja Sysmän kuntouttavassa työtoiminnassa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen sijoittuminen Etelä-Suomessa). Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja KeskiSuomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeen tavoitteena on osaltaan lisätä työttömien asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Lisäämme palveluvalikoimaan uudenlaisen mahdollisuuden jatkopolutukseen kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita.
Toimintaympäristönä on hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Heinolan ja Sysmän työpajat. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa on tarkoituksena jatkaa Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa mallinnettua palvelukokonaisuutta. Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan sisällä ei hyvinvointialueella ole mahdollista tuottaa tuettua työhönvalmennusta, jonka vuoksi se tuotetaan asiakkaille ostopalveluna ELY-keskuksen valitseman palveluntuottajan toteuttamana. Heinolassa ja Sysmässä ELY-keskuksen sopimuksen puitteissa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta toteuttaa SunUra Oy. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä v. 2022 tuotettu selvitys alueellisesta työhönvalmennuksen tilanteesta ja erityispiirteistä on liitteenä (LIITE: Selvitys alueellisen työhönvalmennuksen erityispiirteistä).
Tuleva TE24 -uudistus muuttaa toimintaympäristöämme. Nähtäväksi jää millainen merkitys kuntouttavalla työtoiminnalla sekä muilla työllistämisen tukitoimilla tulevaisuudessa on. Onko kunnilla intressejä ja varoja esim. ostopalveluina tuotettuun työhönvalmennukseen/työkyvyn arviointiin?
Kuva
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on kolme päätavoitetta:
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus – Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen liittäminen osaksi sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluja on täysin linjassa vaikuttavien, kustannustehokkaiden ja saavutettavien palvelujen kehittämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden jatkopolkujen luominen ja vahvistaminen on ollut haasteellista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun päättyessä asiakas on usein siirtynyt suoraan te-palvelujen pariin. Palvelusta toiseen siirtyminen on tapahtunut usein yhtäkkiä eikä asiakas ole valmistautunut siihen, että tuttu ja turvallinen kuntouttavan työtoiminnan palvelu ammattilaisineen katoaa ympäriltä. Asiakas saattaa siirtyä hyvinkin itsevarmana ja päättäväisenä te-palvelujen piiriin, mutta yllättäen palvelusta toiseen siirryttäessä saattaakin esiintyä viivettä, jolloin asiakkaan kuntoutuminen sekä motivaatio kokevat notkahduksen. Pahimmassa skenaariossa asiakas saattaa pudota palvelujen väliin ja tilanne voi kriisiytyä. Tällöin on mahdollista, että kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa saavutettu kuntoutuminen ja asiakkaan motivaatio menetetään ja palataan taas lähtöpisteeseen. Lisäksi asiakkaan pudotessa palvelujen väliin, sieltä palvelujen piiriin ponnistaminen saattaa haavoittuvassa tilanteessa olla asiakkaalle ylivoimaisen vaikeaa. Toimintamallin ja palvelukokonaisuuden avulla pyritään siihen, että asiakas saa tuettua työhönvalmennusta jo kuntouttavan työtoiminnan palvelun aikana tutussa ympäristössä työtoiminta-aikana. Tällöin asiakkaalla pysyy tuttu ympäristö sekä tutut ammattilaiset tukemassa häntä. Lisäksi hän saa työhönvalmentajan yksilöllisen tuen ja tarpeisiinsa vastaavan avun. Työhönvalmentaja tapaa asiakasta kuntouttavan työtoiminnan työtoiminta-aikana työtoimintapaikassa ja integroituu siten sosiaalihuollon palvelujen sisään.
Toimintamallissa kiinnitämme erityistä huomiota asiakaskokemukseen sekä yhteistyökumppaneiden kokemuksiin. Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa pilotoitiin palvelukokonaisuuden toimivuutta Orimattilan kuntouttavan työtoiminnan työpajalla syksyllä 2022. Pilotoinnin kokemuksista laadittiin toimintamalli, joka toimii myös tässä toimintamallissa pohjana. Orimattilan kokemuksista kirjattiin toimintamalliin sekä asiakkaiden että sidosryhmien kokemukset ja kehittämisideat. Asiakkailta palvelukokonaisuus sai pelkästään positiivista palautetta, josta vaikuttavimpina teemoina nousivat yksilöllisen tuen saaminen sekä käytännön asioiden edistämisessä saatu tuki, omien voimavarojen vahvistaminen sekä jatkosuunnitelmien kirkastuminen. Yhteiskumppanit kokivat toimintamallin juurruttamisen ja jatkamisen realistisena ja kaikkia osapuolia hyödyntävänä elementtinä. Yhteistyön ja yhteiseen päämäärään pyrkiminen koettiin tärkeäksi tavoitteeksi.
Orimattilassa pilotoitu palvelukokonaisuus oli kestoltaan lyhytaikainen ja jatkokehittämisen kohteeksi jäikin kuvata YTY -hankkeessa asiakkaan siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Tarkoituksena toimintamallissa on, että asiakas voi turvallisesti siirtyä palvelusta toiseen ja tarvittaessa takaisin kuntouttavan työtoiminnan palveluun, jos jatkosuunnitelma ei onnistukaan tai jostain syystä ei onnistu. Kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan työkokeiluun tai muuhun toimenpiteeseen siirtymisen ajaksi myöntää kuukauden tauko. Jos tauon aikana asiakkaalle tulee tarve palata kuntouttavaan työtoimintaan, se onnistuu viiveettä. Jos työkokeilu tai vastaava muu toimenpide osoittautuu asiakkaalle soveltuvaksi ratkaisuksi ja asiakas jatkaa siinä, päätetään kuntouttavan työtoiminnan palvelu.
Palvelukokonaisuuden toteuttaminen tukee kuntouttavan työtoiminnan asiakasta jatkopolkujensa löytämisessä ja rohkaisee kokeilemaan uutta tutussa ympäristössä. Tavoitteena onkin työttömien ja osatyökykyisten kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksien edistäminen.
Toimintamallilla pyritään edistämään monialaista yhteistyötä sekä eheiden, kattavien ja yksilöllisten palvelukokonaisuuksien luomista asiakkaille.
Kuva
Kehittäjäjoukko on suurelta osin sama kuin aiemmassa Työkykyhankkeessa. Tiedot toimintamallin rakenteesta ja yhteistyöstä ovat tiedossa ja koettu kaikille osapuolille hyödyllisiksi. Tuetun työhönvalmennuksen palveluntuottaja on muuttunut, mutta heidät on opastettu tulevaan kehittämistyöhön sekä sanallisesti että kirjallisella materiaalilla. Yhteiskehittämissuunnitelmien pohjana on käytetty aiemmassa pilotoinnissa toteutettuja käytäntöjä sekä oppeja.
Taustaa:
Vuonna 2022 pilotoidussa toimintamallissa kumppaneina olivat työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajat, sosiaalihuollon omatyöntekijät, kuntouttavan työtoiminnan henkilökunta sekä yksityinen palveluntuottaja, joka tuottaa valmennuspalvelua asiakkaille. Kokemukset olivat pääosin positiivisia ja innostuneita; toimintamallilla nähtiin olevan potentiaalia jäädä pysyväksi käytännöksi. Pilotoinnin ansiosta saimme paljon kokemustietoa siitä, kuinka palvelukokonaisuus saadaan toimivaksi ja mitä tulee ottaa huomioon. Jaamme tätä kokemustietoa myös heille, joille tämä on uusi toteuttamismuoto. Korostamme yhteistyön merkitystä ja tuemme käytännön asioiden selvittelyssä.
Päijät-Hämeessä työhönvalmennuksen ei katsota kuuluvan sosiaalihuollon ydintehtäviin kuin tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen vastuun tulee siirtyä te-palveluille. Tämä aiheutti haasteita laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen kokonaisuuden toteuttamiselle alueella. Neuvotteluissa Hämeen ELY-keskuksen ja TE-palvelujen kanssa päädyttiin kesällä 2022 toteuttamaan pienimuotoinen pilotointi, jossa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta viedään kuntouttavan työtoiminnan sisään. Pilotin toteuttamisen aikana nähtäisiin millaisia hallinnollisia haasteita toimintamalli aiheuttaisi. Vai aiheuttaisiko? Hankeaika oli pilotoinnin aloittamisen aikaan jo käynyt vähiin, joten käytännön toteutukselle jäi aikaa kolme kuukautta. Pilotointi alkoi syyskuun 2022 alussa ja päättyi marraskuun 2022 loppuun. Ennen pilotoinnin käynnistämistä TTO -hanke oli yhteydessä sosiaalihuollon työikäisten palvelujen ja kuntakokeilun esihenkilöihin, perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosaluejohtajaan, työikäisten asiakasohjauksen ja taloudellisen tuen tulosaluepäällikköön sekä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden tulosaluepäällikköön tiedottaen mahdollisuudesta osallistua pilotointiin ja kertomalla pilotoinnin sekä hankekokonaisuuden tavoitteista. Osapuolet eivät nähneet esteitä kehittämistyölle, joten syyskuun 2022 alussa pilotointi käynnistettiin. Pilotointiin osallistuvia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 5.
Pilotoinnin käytäntöjä Orimattilassa v. 2022
Pilotoinnin aikana osapuolten kanssa järjestettiin viikoittain 30 minuutin kestoisia teams-tapaamisia, joissa käytiin lävitse kehittämistyön aikana esiin tulleita kysymyksiä ja huomioita. Näihin tapaamisiin osallistuivat TTO -hankkeen työntekijöitä, valmennuspalvelua tuottava ELY-keskuksen kriteerit täyttänyt yksityinen palveluntuottaja ValmennusLehto Oy, sosiaalihuollon omatyöntekijät, kuntakokeilun omavalmentajat sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilökunta. Näillä tapaamisilla pyrittiin siihen, että jokaisesta sidosryhmästä olisi aina joku edustaja paikalla ja tämä useimmiten toteutuikin. Tapaamisilla esiin tulleet huomiot kirjattiin ja niitä käytettiin pilotin dokumentoinnin materiaalina. Asiakasasioita käsiteltiin näissä tapaamisissa anonyymeinä; hankkeessa ei kerätty asiakkaista yksilöiviä tai tunnistettavia tietoja. Dokumentointi keskittyi palvelukokonaisuuden vaiheiden, haasteiden ja kokemusten kirjaamiseen.
Johtopäätöksiä Orimattilan pilotoinnista
Palvelukokonaisuuden arvioinneissa pilotin päätyttyä yhteistyökumppanit totesivat, että yhteistyö ja yhteisymmärrys asiakkaan asioiden hoitamisessa on palvelukokonaisuuden toteuttamisen kulmakivi. Yhteiset palaverit ja keskustelu koettiin erittäin merkitykselliseksi, jotta asiakkaan tilannetta saadaan edistettyä yhteisen tahtotilan mukaisesti. Asiakkaat kokivat jatkosuunnitelmiensa selkiytyneen ja saaneensa eväitä tulevaisuutta varten. Myös valmentajan tuki yksilöllisissä käytännön asioiden hoitamisessa koettiin merkitykselliseksi. Kolmen kuukauden valmennusjakson aikana asiakkaista kukaan ei edennyt työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun siirtymiseen asti ja todettiinkin kolmen kuukauden jakson työhönvalmennusta olevan liian lyhyt aika. Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -kehittämistyön puitteissa pyritäänkin vuosina 2023 - 2024 laajentamaan palvelukokonaisuutta Heinolan ja Sysmän työpajojen asiakkaille ja dokumentoimaan sekä asiakaskokemuksia että sidosryhmäkokemuksia pilotoinnin aikana.
Orimattilan pilotoinnin jatkokehittämisaiheiden toteutuminen:
Orimattilan toimintamallin pilotoinnin päätteeksi ELY-keskuksesta nousi ehdotus jatkokehittämiskohteeksi. "Työkyvyn arviointi työelämässä" -palvelu on ollut TE-palvelujen käytettävissä yhtenä palveluvaihtoehtona, mutta se on jostain syystä jäänyt vähälle käytölle. ELY -keskuksen toivomuksena olikin, että tätä palvelukonseptia testattaisiin ja pilotoitaisiin seuraavassa mahdollisessa jatkohankkeessa. Tämä toteutettiin Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -kehittämistyön puitteissa. Tästä pilotoinnista tulokset ja kokemukset löytyvät Innokylästä "Työkyvyn tuen tiimit Päijät-Hämeessä" -toimintamallista (Linkki: Työkyvyn tuen tiimimalli, Päijät-Hämeen HVA).
Jatkokehittämisen mahdollisuuksia pohdittiin Orimattilan pilotoinnin päätteeksi myös toimintamallin dokumentoinnin osana laaditun tunnistamisen työkalun, asiakasprofiilien ja asiakkaan jälkikontaktoinnin kohdalla. Käytännössä osoittautui, että toimintamalliin laadittuja työkaluja ei juurikaan aktiivisesti käytetty vaan asiakkaat hakeutuivat palveluun omasta aloitteestaan ja toivomuksestaan sekä yhteisten keskustelujen ja havaintojen pohjalta. Jälkikontaktoinnin mahdollisuuksia pohdittiin sosiaalihuollon omatyöntekijöiden kohdalla tapauksissa, jolloin asiakkaan sosiaaliohjauksen tai sosiaalityön palvelu oli päättynyt ja asiakas siirtynyt eteenpäin jatkopolullaan. Mietittiin olisiko hyödyllistä, jos omatyöntekijä ottaisi asiakkaaseen yhteyttä esim. 1-2 kuukautta palvelun päättymisen jälkeen ja tarkistaisi asiakkaan tilannetta; saataisiinko näin toimimalla asiakas jälleen nopeasti palvelujen piiriin, jollei siirtymä olekaan ollut ajankohtainen tai asiakkaalla on noussut muita haasteita esille? Käytännössä on osoittautunut, että tällaiselle palvelulle ei juurikaan ole tarvetta, koska asiakkaan asiakkuus sosiaalihuollossa saatetaan pitää voimassa pidempään ja siten turvata asiakkaan yhteys sosiaalihuollon palveluihin, kunnes tilanne hänen kohdallaan on vakiintunut.
Saadaksemme työhönvalmennuksen tilannetta edistettyä hyvinvointialueella, tuomme aiemmassa Työkykyohjelmassa toteutetun pienimuotoisen pilotoinnin kokemukset toimijoiden nähtäville. Hanke-esittelyt ja pilotoinnista dokumentoitu toimintamalli ovat hyvänä pohjana toimenpiteen edistämiseksi myös Heinolassa ja Sysmässä. Tapaamiset yhteistyökumppaneiden välillä aloitetaan heti vuoden 2023 alussa ja pohjustetaan siten pilotointivaiheeseen siirtymistä. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin juurruttaminen ja käyttöönoton edistäminen vaativat jatkuva viestintää ja vaikuttavuuden osoittamista. Keskiössä ovat asiakkaiden kokemukset palvelukokonaisuudesta (Kuva 3: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin edistäminen hyvinvointialueella).
Kuva
Kohderyhmänä ovat Heinolan ja Sysmän sosiaalihuollon kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat tukea etenemisessään kuntouttavasta työtoiminnasta kohti yksilöllisiä jatkopolkujaan.
Jo Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -kehittämistyön aikana asiakkaiden haastattelujen ja työpajatoiminnan kautta nousi näkyväksi tarve monialaiseen verkostotyöskentelyyn asiakkaiden etenemisen turvaamiseksi. Asiakkaat kokivat tarvetta vahvalle ammattilaisten tuelle edetäkseen kohti työllistymisen vaihtoehtoja. Haasteeksi he näkivät mm. työnhakuun liittyvien käytännön asioiden hoitamisen, taloudellisten etuuksien sanktiot sekä epävarmuuden omasta osaamisestaan. Näitä haasteita lähdetään selättämään viemällä laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus asiakkaan toimintaympäristöön kuntouttavaan työtoimintaan. Näin ollen asiakas saa vahvaa ja monialaista tukea yhtä aikaa useilta ammattilaisilta, jotka työskentelevät yhdessä hänen edukseen. Mahdollistamalla myös turvallinen siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun, saadaan asiakasta rohkaistua kokeilemaan uutta ja ottamaan askelia eteenpäin. Asiakkaalla on edetessään mahdollisuus kuukauden pituiseen taukoon kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka aikana hän voi palata palveluun, jollei työsuhde tai muu siirtymä olekaan oikea-aikainen tai muuten soveltuva. Etuudet eivät tässä kohtaa katkea, joka asiakkaalle on tärkeä asia. Työhönvalmentajalta asiakas saa tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja omien voimavarojensa vahvistamista. Siirryttäessä erillisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin, ovat asiakkaan saama tuki saumatonta ja palvelukokonaisuudet on suunniteltu monialaisessa yhteistyössä. Asiakkaan etenemistä tuetaan yhteismitallisesti.
Asiakkaita kohdataan ja haastatellaan koko kehittämistyön ajan. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen asiakkaiden kokemukset liitetään asiakasosallisuuden toimintamalliin Innokylään (LINKKI: Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen HVA).
Työskentelyn pohjana käytämme Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -kehittämistyön puitteissa laadittua toimintamallia; "Tuettu työhönvalmennus osana kuntouttavaa työtoimintaa - kuvaus sosiaalihuollon ja TE -hallinnon yhdessä tuottaman palvelukokonaisuuden toteuttamisesta" (LIITE: Tuettu työhönvalmennus osana kuntouttavaa työtoimintaa).
Tätä toimintamallia laajennetaan ja tarkennetaan pilotoimalla palvelukokonaisuutta Heinolan ja Sysmän kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat tarvitsevat vahvaa ja monialaista tukea jatkopoluillaan. Kehittämistyön toteutuksessa viedään laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta kuntouttavan työtoiminnan palveluun, jossa se tapahtuu asiakkaan työtoiminta-aikana työpajalla. Yhteistyö sosiaalihuollon asiakkaan, omatyöntekijän, TE -asiantuntijan, kuntouttavan työtoiminnan henkilökunnan ja työhönvalmentajan välillä on vahvaa ja suunnitelmat etenevät yhteisesti sovitusti. Palveluista muodostuu palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat asiakasta eteenpäin (Kuva 4: Palveluista palvelupoluiksi).
Kuva
Alueellista taustaa:
Toiminta-alueenamme työkykyohjelman laajentamisessa ovat Heinola ja Sysmä, jotka eivät olleet mukana Työkykyohjelman toimenpiteissä. Yhteistyökeskustelut Hämeen ELY -keskuksen, TE -hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa aloitettiin heti alkuvuodesta 2023 tarkoituksena sopia käytännön toimenpiteistä laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen laajentamisesta Heinolaan ja Sysmään. Haasteita kehittämistyön käynnistämiseen antoi Heinolan ja Sysmän siirtyminen mukaan hyvinvointialueeseen, joka luonnollisesti vaikutti alueiden palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen. Tällöin sovittiinkin sosiaalihuollon kanssa, että annetaan aikaa rakenteiden ja uudelleen järjestelyjen saattamiselle vaiheeseen, jolloin kehittämistyölle on tilaa ja aikaa.
YHTEISKEHITTÄMISTÄ VUOSINA 2023 - 2024
Asiakkaille toimintamallin toteuttaminen merkitsee turvallisessa ympäristössä tapahtuvaa tulevaisuuden jatkosuunnitelmien edistämistä ja osallisuuden vahvistamista. Asiakkaan omat toiveet, edellytykset ja vahvuudet toimivat palvelukokonaisuuden pohjana. Ammattilaiset toimivat asiakkaan kanssa yhdessä kohti yhteisesti sovittua päämäärää. Tämä yhteiskehittämisen muoto on uudenlaista ja kokonaisvaltaista ajattelua, jossa asiakas on aidosti ja vahvasti keskiössä. Dokumentoimalla palvelukokonaisuuden vaiheita ja asiakaskokemusta YTY -hanke on mukana kehittämässä toimintamallista asiakkaiden tarpeeseen vastaavaa palvelukokonaisuutta, jossa asiakas saa mahdollisimman vahvan tuen edetessään kuntouttavan työtoiminnan palvelusta kohti työllistymistä tai muuta yksilölliseen tilanteeseensa soveltuvaa palvelua. Palvelukokonaisuuden avulla tuetaan asiakasta siten, ettei hän pääse putoamaan palvelujen väliin, vaan vahva, monialainen tuki säilyy koko prosessin ajan.
Sosiaalihuollon ammattilaisten kokemuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan palvelussa tapahtuva tuettu työhönvalmennus on sellaista eteenpäin vievää palvelua, jota asiakkaiden eduksi on kaivattu. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuollon palvelujen päättyminen on iso muutos asiakkaalle ja yhtäkkiä tapahtuessaan se saattaa romahduttaa asiakkaan kuntoutumisen ja aiheuttaa suuria sopeutumisvaikeuksia. Turvallisessa kuntouttavan työtoiminnan ympäristössä tapahtuva valmennus rohkaisee asiakasta kokeilemaan uusia asioita ja antaa samalla voimaantumisen tunnetta ja luottamusta omiin voimavaroihin.
Ammattilaisten toiminen monialaisesti yhdessä asiakkaan edun mukaisesti on myös toimintamallissa osoittanut sen, että halutessaan asioita pystytään toteuttamaan tehokkaasti ja resursseja hyödyntäen ilman, että ylitsepääsemättömiä hallinnollisia esteitä tulee eteen. Palvelukokonaisuuden toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita voidaan tehdä eri tavalla ja yhdessä.
Kehittämistyön käynnistymisvaihe ja yhteistyökumppanit
Syksyllä v. 2023 todettiin, että aika on kypsä kehittämistyön aloittamiselle. Sovimme yhteisesti sidosryhmien kanssa, että järjestämme sekä toimijoille että asiakkaille yhteisen alkuinfotilaisuuden Heinolan kuntouttavan työtoiminnan työpajalla. Sysmän kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat sekä henkilökunta tulivat paikalle Heinolaan. Alkuinfotilaisuudessa esittelimme Yhteistyöllä tukea työkykyyn -kehittämistyön tavoitteita ja tarkoitusta sekä aiemmin Orimattilan kuntouttavassa työtoiminnassa toteutetun pilotoinnin vaiheita ja tuloksia. Yksityisen palveluntuottajan (SunUra Oy) työhönvalmentaja esitteli omaa urapolkuaan sekä kertoi valmennuksen konkretiasta.
Tilaisuudessa kaikilla oli mahdollisuus kysyä mieleen tulevia kysymyksiä; keskustelua syntyikin kiitettävästi. Tilaisuuden päätteeksi pidimme työpajan, jossa keräsimme sekä sidosryhmien että asiakkaiden ajatuksia alkamassa olevan palvelun tiimoilta (Kuva 5: Aloitusinfotilaisuuden työpajan tulokset).
Kehittämistyön käytäntöjä
Alkuinfotilaisuuden jälkeen voimme käynnistää asiakasohjauksen palveluun. Ohjaus tapahtuu TE -asiantuntijan kautta, joka ilmoittaa asiakkaan pilottipalveluun. Järjestelmän kautta tieto siirtyy valmennuspalvelun tuottajalle, joka kontaktoi asiakkaan ja aloittaa työhönvalmennuksen työpajalla. Työhönvalmennus tapahtuu käytännössä asiakkaalle tutussa kuntouttavan työtoiminnan työpajaympäristössä työtoiminta-aikana. Tapaamiset ovat säännöllisesti n. parin viikon välein; tarvittaessa useamminkin. Lisäksi myös etäyhteydet ovat tarpeen mukaan käytettävissä. Työvalmentaja on tuttu henkilö työpajalla paitsi henkilökunnalle, myös asiakkaille. Asiakkailta saatujen kommenttien mukaan valmennukseen lähtemisen kynnystä madaltaa ja motivaatiota vahvistaa se, että valmentaja on läsnä työtoiminnan arjessa ja lähestyttävyys on helppoa. Yhteistyö on vahvaa sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan, työvalmentajan ja asiakkaan välillä. Myös sosiaalihuollon omatyöntekijät ja TE -asiantuntijat ovat helposti kontaktoitavissa aina tarvittaessa.
Erityisen ilahduttavaa on Heinolassa ja Sysmässä pilotoidun palvelukokonaisuuden kohdalla ollut huomata, että aiemmassa pilotoinnissa laadittu palvelukokonaisuuden toimintamalli on ollut yhteistyökumppaneilla käytössä ja sitä on käytetty tässä pilotointijaksossa tukena. Aiemmassa pilotoinnissa oli tarve yhteisille viikoittaisille palavereille, joissa yhteistyökumppaneiden tukena oli mukana hankehenkilöstöä pohtimassa vastauksia käytännön kysymyksiin. Sidosryhmien aikaa ja resurssia säästääkseen hankehenkilöstö tällöin selvitteli käytännön ongelmia ja epäselvyyksiä toimijoiden puolesta ja toi ratkaisuja valmiina palavereihin. Tällä kertaa ei tarvetta näille viikkopalavereille ole ollut, koska vastaukset useimpiin kysymyksiin oli jo aiemmin selvitetty ja löytyvät palvelumallin dokumentoinnista.
Hämeen ELY -keskuksen, TE -hallinnon ja palvelukokonaisuuden toimijoiden kanssa on pidetty yhteispalavereja säännöllisesti parin kuukauden välein. Tällöin on päivitetty yhdessä pilotoinnin tilannetta ja esille nousseita toimijoiden huomioita. Näissä palavereissa on tarkennettu ohjauskäytäntöjä ja muita käytäntöjä, jotka ovat vaatineet hiomista.
ASIAKASKOKEMUS
Asiakaskokemusta on kerätty työpajatoiminnan avulla pilotin aloitusvaiheessa sekä puolen välein paikkeilla teams-haastatteluin, ryhmähaastatteluin ja yksilöhaastatteluin. Haasteensa asiakaskokemuksen keräämiseen antaa se, että valmennusasiakkaiden anonyymiys on pyritty säilyttämään, joten heidän tavoittamisensa on tähän asti tapahtunut kuntouttavan työtoiminnan työpajan kautta. Asiakkaat myös aloittavat ja päättävät valmennuspalvelussa eri aikoihin; joillakin valmennusjakso voi kestää puoli vuotta, joillakin muutamia kuukausia. Haastattelumateriaalia asiakkailta on saatu kiitettävästi. Haastattelumateriaalia on analysoitu ja käytetty tietolähteenä asiakasosallisuuden toimintamallissa (LINKKI: Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen HVA). Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin kohderyhmäasiakkaat ovat olleet vahvasti mukana yhteiskehittämisessä. Heidän kokemuksiaan, palautettaan ja kehittämisideoitaan on kerätty aktiivisesti työpajatoiminnan, yksilöhaastattelujen ja ryhmähaastattelujen avulla koko kehittämistyön ajan. Asiakkaat on haluttu osallistaa omien palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on ollut kehittää palvelu vastaamaan heidän aidosti kokemaansa tarpeeseen.
Asiakkaiden kokemuksia ja kehittämisideoita:
Kehittämistyön aikana oli tärkeää ottaa asiakkaat mukaan oman palvelunsa suunnitteluun ja testaamiseen. Asiakkaita tavattiin henkilökohtaisesti sekä ryhmähaastattelutilanteissa. Oheen on kerätty asiakkaiden kommentteja ja kehittämisideoita palvelun aikana:
"Työhönvalmentajalla oli oikeasti halu auttaa"
"Erittäin positiivinen yllätys kuinka tehokasta työhönvalmennus on ollut"
”Kaikki meni sujuvasti; ei ole mitään moitittavaa”
”Suosittelen lämpimästi muillekin! Kun tästä selkeästi on apua ollut niin olisi aika vaikea olla suosittelematta”
”Tapaamiset sujui ja suunta löytyi”
”Puolen tunnin juttelussa saatiin enemmän aikaiseksi kuin kuukaudessa aiemmin”
”On menty sillä mitä on ite halunnu. On tullut niitä ehdotuksia mitä vois ja ois mahdollista hakea, mutta kumminkin silleen että ite on kiinnostunu”
”Kokonaisuutena on ollut positiivinen yllätys”
Asiakkaat kokivat, että alkuinfotilaisuudessa saatiin palvelusta riittävästi tietoa. Asiakkaiden mukaan liikaa tietoa ei kannata kasata yhteen tilaisuuteen. Kehittämisideana esitettiin, että jatkossa palvelusta voisi olla koottuna esite, jossa kerrottaisiin kaikki olennainen tieto: millaisesta palvelusta on kyse, kenelle se on tarkoitettu, kuinka sitä toteutetaan jne. Esitteestä voisi tarkistaa asioita, jotka saattavat unohtua tai tulla ymmärrettyä väärin. Idea on erittäin hyvä ja toteuttamiskelpoinen; siitä on hyötyä myös palvelukokonaisuudessa työskenteleville ammattilaisille. Asiakkaat kertoivat, että aloitusinfotilaisuuden jälkeen heillä oli maltilliset odotukset palvelun suhteen, mutta kokivat osallistumisensa myötä yllättyneensä palvelun konkreettisista vaikutuksista. Erittäin merkitykselliseksi koettiin myös valmentajan yksilöllinen paneutuminen asiakkaan asian edistämiseen. Asiakkaat kokivat tulleensa kuulluiksi omien valmiuksiensa ja toiveidensa suhteen. Tarjotut mahdollisuudet nähtiin realistisiksi saavuttaa ja asiakkaiden motivaatio vahvistui. Haastatteluissa nousi esille myös se, että joskus kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaalta "unohtuu" työllistymisen näkökulma, jolloin saatetaan tuudittautua työtoiminnan arkeen ja aktiivinen eteenpäin pyrkiminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen jää sivuun. Positiivisena asiana nähtiin myös se, että valmentaja tulee työpajan ulkopuolelta, jolloin hänen nähtiin tuovan työpajalle ajankohtaista ja kokemuspohjaista tietoa työmarkkinatilanteesta. Asiakkaat kertoivat kokevansa, että valmentajan osaaminen ja ammattitaito työllistymiseen liittyvissä asioissa on vahva. Kaikki työhönvalmennukseen osallistuneet asiakkaat kokivat palvelukokonaisuuden siten, että sitä voi suositella kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
SIDOSRYHMIEN KOKEMUKSET PALVELUKOKONAISUUDESTA
Yhteisiä tapaamisia järjestettiin parin kuukauden välein. Näihin tapaamisiin osallistuivat Hämeen Ely-keskus, TE-palvelut, sosiaalihuollon omatyöntekijät ja kuntouttavan työtoiminnan edustajat, valmennuspalvelua tuottava SunUra Oy sekä palvelukokonaisuuden pilotoinnista vastaavat Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) kehittämistyön edustajat. Lisäksi useissa palavereissa oli mukana Osallisuusohjelman toimeenpano -hankkeen palvelukehittäjä. Näissä palavereissa käsiteltiin ohjauskäytäntöjä ja muita konkreettisia asioita. Lisäksi luotiin katsaus edellisen kauden tapahtumiin ja keskusteltiin toimijoita kulloinkin askarruttavista teemoista. Sidosryhmille oli tarjottu mahdollisuutta kokoontua pienemmällä porukalla tarvittaessa, mutta näihin viikoittaisiin tai kuukausittaisiin tapaamisiin ei koettu tarvetta. Sidosryhmien toiminta oli itseohjautuvaa ja vain muutamia kysymyksiä nousi esille, joihin kaivattiin tukea yhteisten tapaamisten ulkopuolella.
Sidosryhmiä haastateltiin pilotoinnin loppupuolella siten, että neljälle ammattiryhmälle esitettiin samat kymmenen kyllä/ei -kysymystä (Kuva 6: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen palvelukokonaisuudessa Heinolassa ja Sysmässä toimineiden ammattilaisten kokemuksia). Haastattelun runko oli sama, jota on aiemmin käytetty myös Orimattilan palvelukokonaisuuden arvioinnin tukena. Yhtenäinen tiedonkeruumenetelmän toi esille samankaltaisia tuloksia molemmissa toimenpidekokonaisuuksissa. Haastatteluissa kokemuksia kerättiin oheisten kysymysten ja avoimen palautteen avulla. Lisäksi oli mahdollisuus antaa avointa palautetta. Jokainen ammattiryhmä haastateltiin erikseen. Näin haluttiin varmistaa, että kaikki kokemukset saadaan nousemaan esille, myös sellaiset joihin olisi saattanut liittyä negatiivista palautetta joko kokonaisuuteen liittyen tai mahdollisesti jonkun toisen ammattiryhmän toimintaan. Tällaista ei kuitenkaan vastausten perusteella noussut esille; vastauksista nähdään, että palvelukokonaisuuteen on suhtauduttu kauttaaltaan positiivisella tavalla. Tärkeimmäksi anniksi palvelukokonaisuuden toteuttamisesta nähtiin asiakkaan saama hyöty. Asiakkaiden on nähty motivoituvan uudella tavalla työllistymisensä mahdollisuuksiin ja saavan kipeästi tarvitsemaansa tukea työhönvalmennuksesta. Työhönvalmennus on herätellyt asiakkaita oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja nostanut motivaatiota työllistymistä kohtaan. Myös työntekijät ovat hyötyneet palvelukokonaisuudesta ja yhdessä toimiminen asiakkaan hyödyksi on ollut hedelmällistä ja tuloksellista. Yhteistyö toimijoiden ja asiakkaiden kesken on ollut toimivaa ja palvelukokonaisuuden toteuttaminen jatkossa nähdään realistisena. Kehitettäväksi nousi se, että yhteistyötä voitaisiin tehdä vieläkin tehokkaammin ja vahvemmin. Johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen palvelukokonaisuuden toteuttamisen tukemisessa koettiin osittain kevyeksi ja siihen toivottiin vahvistusta. Näihin kehittämisehdotuksiin vastataan siten, että edelleen korostetaan yhteistyön merkitystä yhdistettäessä eri organisaatioiden palveluja palvelukokonaisuuksiksi. Tämä palvelukokonaisuus on myös malli yhteiskehittämisestä, jossa toimijoina ovat ammattilaisten lisäksi asiakkaat, joten mallia voidaan tuoda esille yhteiskehittämisen käytännön esimerkkinä ja tällöin yhteistyön merkitystä korostetaan entisestään. Toivomuksena on jatkossa saada palvelukokonaisuus upotettua työllistymistä tukevien palvelujen palveluvalikkoon; tällöin on luonnollista, että johdolta saadaan tuki sen toteuttamiseen. Myös tiedonkulkuun ja yhteisten palaverien määrään haluttiin kiinnitettävän jatkossa lisää huomiota. Myös tässä palvelukokonaisuudessa todettiin kuten monissa muissakin toimenpiteissämme, että monialaista verkostotyöskentelyä kannattaa toteuttaa ja tehdä asioita yhdessä. Asiakkaat ovat meidän kaikkien yhteisiä asiakkaita ja yhdessä pystymme paremmin vastaamaan heidän palvelutarpeeseensa.
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Heinolan ja Sysmän pilotoinnin käynnistymiseen vaikutti kuntien siirtyminen hyvinvointialueelle ja tähän liittyvä palvelujen uudelleen järjestely sekä organisaatiomuutokset. Pääsimme aloittamaan pilotoinnin vasta loppuvuodesta 2023. Asiakkaita työhönvalmennukseen osallistui yhteensä Heinolassa ja Sysmässä 18 henkilöä. Tämä antaa kuvaa siitä, että palvelulle on tarvetta. Asiakkailta kerätyt kokemukset tukevat tätä käsitystä. THL:n järjestämään juurruttamisen työpajatilaisuuteen olimme koonneet yhteenvedon siitä, kuinka juurtumista Päijät-Hämeessä pyritään edistämään ja mitkä seikat tukevat toimintamallin jatkamista (Kuva 7: Juurruttamistyötä tehdään jatkuvasti). Toimintamallin toteutus on loistava esimerkki siitä, kuinka palvelujen kehittämistä voidaan tehdä yhteiskehittämisen periaatteella yhdessä asiakkaiden sekä eri organisaatioiden edustajien välillä.
Toimintamallissa on tuettuun työhönvalmennukseen osallistuville kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden etenemisen sujuvoittamiseksi sovittu mahdollisuus kuukauden mittaiseen taukoon kuntouttavan työtoiminnan palvelusta. Tätä mahdollisuutta voi hyödyntää siirtyessä palvelusta toiseen eli käytännössä esimerkiksi työkokeiluun siirtymisen yhteydessä. Asiakkaan siirtyessä työkokeiluun, on kuntouttavan työtoiminnan palvelu mahdollista laittaa tauolle kuukaudeksi, jonka aikana asiakas voi tarvittaessa palata palveluun, jos siirtymä ei ollutkaan oikea-aikainen tai olisi osoittautunut hänelle soveltumattomaksi. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin, mutta asiakkailla ei ollut tarvetta palata kuntouttavan työtoiminnan palveluun, joten palvelu päätettiin kuukauden tauon jälkeen. Tämä on kuitenkin yksi tärkeä toimenpide, jolla voidaan tukea ja rohkaista asiakasta etenemisessä. Siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan palvelusta työllistymiseen tai työllistymistä edistäviin palveluihin saattaa aiheuttaa asiakkaalla huolta etuuksien katkeamisesta tai epäonnistumisista ja ns. tyhjän päälle jäämisestä.
Tavoitteena laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen pilotoinnissa oli saavuttaa vuonna 2023 10 valmennusasiakasta ja vuonna 2024 20 valmennusasiakasta eli yhteensä 30 asiakasta. Valmennukseen osallistui yhteensä 18 asiakasta. Heistä heinolalaisia asiakkaita oli 11 ja sysmäläisiä 7 henkilöä. Työsuhteeseen työllistymisiä tapahtui valmennuksen aikana yhteensä 6 ja työkokeilun aloitti 2 asiakasta.
Sysmässä työllisyystilanne on erityisen haastava toimintaympäristön ollessa suppea ja työllistymismahdollisuuksia on minimaalisen vähän. Lisäksi etäisyydet suurempiin keskuksiin ovat useille asiakkaille haasteellisia julkisten kulkuyhteyksien puutteellisuuden vuoksi. Sysmässä asiakkaat kokivat saaneensa tukea ja voimaantumista omassa tilanteessaan, eikä kukaan työhönvalmennukseen osallistuneista asiakkaista kokenut palvelua turhaksi. Työhönvalmennukseen osallistuminen saattoi joidenkin asiakkaiden kohdalla nostaa ajattelun aiheeksi myös näkökulman siitä, millaisia ratkaisuja tulee miettiä jatkossa, jos toiveena on työllistyminen ja asuinympäristössä siihen ei juurikaan mahdollisuuksia ole.
Toimenpiteen asiakastavoitetta (30 hlö) ei saavutettu, mutta tämän voidaan katsoa johtuvan osittain siitä, että pilotointi saatiin käynnistettyä vasta lokakuussa 2023. Viivästyminen johtui Heinolan ja Sysmän siirtymisestä hyvinvointialueelle ja siirtymän aiheuttamista palvelujen uudelleen organisoinnista ja muutoksista rakenteissa. Muutosvaiheessa haluttiin antaa ammattilaisille aikaa järjestäytymiseen ja pilotointi aloitettiin vasta, kun siihen oltiin kaikilla tahoilla valmiita. Odotusaikana tunnistettiin riski siihen, että asiakastavoitteen saavuttaminen olisi haasteellista. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa pilotointiaikana olevien asiakkaiden työllistymisen näkymät saattavat olla hyvinkin kaukaisia ja ensisijaisia ovat toimintakyvyn tukemisen keinot eikä niinkään työllistymistä edistävät palvelut.
Kokonaisuudessaan pilotointi sai positiivista palautetta sekä asiakkailta että toimijatahoilta. Sen vakiinnuttamisnäkymät nähtiin realistisiksi ja palvelulla koettiin saavutettavan suuria ja merkittäviä hyötyjä. Johtopäätöksenä voidaan todeta n. 45 % pilotointiin osallistuneista asiakkaista ohjautuneen työsuhteeseen tai työkokeiluun työhönvalmennuksen aikana. Kohderyhmän keskuudessa tämä luku on merkittävä tulos. Yksilötasolla asiakkaille merkitykselliseksi koettiin henkilökohtainen kohtaaminen ja yksilöllisten jatkosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen. Kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyminen työelämään omin voimin on haasteellista ja joskus jopa ylivoimaista; tällaiselle tuelle ja palvelulle on selkeästi tarve.
JATKOKEHITTÄMISESSÄ HUOMIOITAVAA
Sekä sidosryhmät että asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä työhönvalmennuksen toteuttamiseen ja näkivät sille jatkoa ajatellen realistiset mahdollisuudet. Jatkokehittämisessä tulisi huomioida muutamia esille nousseita asioita. Yhteistyön ja tiedonjakamisen tulee olla tiivistä ja systemaattista; sitä korostettiin aiemmin jo Orimattilassa pilotoidussa palvelukokonaisuudessa ja samat huomiot nousivat myös tällä kertaa esille. Lisäksi on todettava, että toteutettaessa monitoimijaista kehittämistyötä, on hyvä olla ennalta suunniteltuja ja kalenteroituja yhteispalavereja. Niitä ei tällä kertaa ammattilaisten toivomuksesta järjestetty. Jälkikäteen kuitenkin nähdään, että yhteispalaverit olisivat olleet hyviä ajatusten ja toiminnan selkeyttämisen paikkoja. Orimattilassa yhteisiä palavereja pidettiin viikoittain, joihin osallistui joka organisaatiosta aina edustaja. Tällöin käytännön asioita ja toimintatapoja pohdittiin yhteisesti ja saatiin asioihin tehtyä linjauksia. Tällä kertaa ammattilaiset toimivat omasta halustaan itsenäisesti, joten samalla testattiin aiemmin laaditun toimintamallin käytettävyyttä ja toimimista ns. käsikirjana. Dokumentoitu toimintamalli sinällään toimi tämän kehittämistyön perustana, mutta yhteiset tapaamiset esimerkiksi kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa olisivat saattaneet tehdä ammattilaisia enemmän tutuiksi keskenään ja vahvistaa yhteistyötä.
Asiakasosallisuutta on kehittämistyön aikana vahvistettu ja asiakkaita on osallistettu omien palvelujensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Myös jatkossa tulisi huomioida asiakkaiden osallisuus sekä ennakolta miettiä kohderyhmälle soveltuvia osallisuuden muotoja. Tässä kehittämistyössä toteutettiin asiakaskokemuksen keräämistä asiakkaiden osallistamista heidän itsensä valitsemilla keinoilla. Asiakkaat ovat kertoneet, että he eivät ole kiinnostuneita kyselyistä tai muista vastaavista tiedonkeruumenetelmistä. Asiakkaille suora kontakti ja läsnäolo ovat tärkeitä. Näin ollen tiedon keräämisessä ei käytetty kyselyjä eikä paperilomakkeita, vaan keskustelut käytiin ryhmäkeskusteluina tai yksilöhaastatteluina. Myös työpajatyöskentelyä sekä etäyhteyksiä käytettiin keskustelun tukena.
Palvelukokonaisuuden toimintamalli on sinällään valmis otettavaksi käyttöön ja sidosryhmät sekä asiakkaat toivovat sille jatkoa. Vuonna 2025 tapahtuva te-palvelujen siirto kunnille aiheuttaa muutoksia palvelurakenteessa eikä tällä hetkellä vielä ole tietoa kuinka tätä palvelukokonaisuutta jatkossa tullaan toteuttamaan. Tahtotila ja tarve tälle toiminnalle kuitenkin on olemassa ja palvelukokonaisuuden toimivuus on testattu.
Kuva
Kuva
Kuva
Kehittämistyön avulla halutaan tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden etenemistä kuntouttavasta työtoiminnasta kohti yksilöllisiä jatkopolkujaan. Samanaikaisesti nähdään, kuinka yhteiskehittäminen asiakkaiden ja eri organisaatioiden ammattilaisten välillä toimii. Palvelujen kehittämisen suhteen tuodaan näkyväksi, että ollakseen vaikuttavaa ja laadukasta, palvelujen kehittämisen tulisi aina lähteä asiakkaan tarpeesta ja siihen vastaamisesta. Yhdistämällä eri organisaatioiden palveluja pyritään osoittamaan, että erillisten palvelujen yhdistäminen palvelukokonaisuuksiksi on hyödyllistä paitsi asiakkaalle, myös ammattilaisille. Kehittämistyön pohjana on pyrkimys vastata asiakkaiden tarpeeseen (Kuva 8: Asiakasarvokartta).
Kuva
Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus viedään sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaiden työtoiminta-aikana ja työtoimintapaikassa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden verkoston kanssa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden etenemistä kuntouttavasta työtoiminnasta työ- tai opiskeluelämään.
Kuva
Toimintamallin toteutuksessa käytetty yhteiskehittämisen menetelmä soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi sotepalvelujen toimintaympäristössä. Työkyvyn tuen asiakas tarvitsee usein monialaisia palveluja ja useita toimijoita ympärilleen. Erillisten palvelujen yhdistäminen palvelukokonaisuuksiksi sujuvoittaa asiakkaan palvelujen saantia, vähentää odotusaikoja ja tehostaa ammattilaisten resurssien ohjautumista. Monialainen yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakaskokemusta. Monialainen verkostotyöskentely ei välttämättä vaadi enempää henkilöstöresursseja, mutta resursseja tulisi osata kohdistaa yhdessä työskentelyyn. Sotepalvelujen ja muiden työkyvyn tuen palvelujen yhdistämisessä ja yhteistyössä tarvitaan edelleen osaamisen vahvistamista sekä työotteen omaksumisen tukemista. Organisaatioiden johtotasolla on oltava tahtotila edistää monialaisen verkostotyön työskentelyotetta alueella, jotta työote leviää ammattilaistasolla. Monialaisen verkostotyöskentelyn edistäminen alueella jatkuu. Edistämistä tukevat verkostotyöhön tottuneet ammattilaiset, jotka omalla työskentelyllään opettavat siihen myös muita verkostossa työskenteleviä. Lisäksi monialaisen verkostotyön vahvistamiseksi on laadittu paljon perehdytysmateriaalia ammattilaisille.
Kehittämistyön tärkeimmäksi anniksi nousee asiakaskokemuksen lisäksi monialainen yhteistyö ja sen merkitys. Yhteistyö asiakkaan ja sidosryhmien välillä on ollut tiivistä. Sidosryhmien tekemät huomiot mm. tiedonkulun merkityksestä osoittavat, että heille on muodostunut käsitys siitä, kuinka yhteistyötä konkreettisesti voidaan organisaatiorajoista huolimatta tehdä ja miten sitä vahvistetaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on edistetty työkyvyn tuen kokonaisuudessa toimivien ammattilaisten osaamista monialaisen verkostotyön hyödyntämisessä. Tämä toimintamalli osaltaan tukee ja tekee näkyväksi monialaisen yhteistyön arvon sekä toimijoille itselleen että asiakkaille.
Asiakkaille kehittämistyö on merkinnyt vahvaa monialaista tukea yksilöllisten jatkopolkujensa suunnittelussa ja edistämisessä. Luonnollisesti myös yksilökohtaiset työllistymisen kokemukset ovat merkittäviä virstanpylväitä ja vaikuttavat vahvasti yksilöiden elämäntilanteeseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Kohderyhmän työllistyminen on haasteellista ja siinä tarvitaan yksilöllistä ja monialaista tukea. Työllistyneiden määrästä nähdään, että työhönvalmennus on tuottanut tulosta ja täyttänyt tarkoituksensa. Työelämään siirtyneiden asiakkaiden osallisuus yhteiskunnassa ja oman elämänsä hallinta on kasvanut. Vaikka kaikki työhönvalmennukseen osallistuneet asiakkaat eivät ole työllistyneet, ovat he saaneet valmennuksesta uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa ja työnhaun edellytykset ovat kasvaneet. Tällaista palvelua tulisi sidosryhmien sekä asiakkaiden palautteiden mukaan olla tarjolla jatkuvasti kaikille kohderyhmän asiakkaille.