Työkyvyn tuen tiimimalli, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)

Syksyllä 2023 hyvinvointialueella oli havaittu tarve kehittää työkyvyn tuen kokonaisuutta. Joulukuussa 2023 Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) –hanke sai hyvinvointialueelta tehtäväkseen laatia "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle" -hankesuunnitelman vuodelle 2024. Tämä kehittämistyö rahoitettiin vakiinnuttamisrahalla ja sitä koordinoi YTY –hanke. Hankesuunnitelma sisälsi työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittämisen sekä työkyvyn tuen tiimien käynnistämisen alueella. Ohjausryhmänä toimii hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmä. 

Lisäresurssiksi työkyvyn tuen kokonaisuuteen saatiin rekrytoitua 1 työttömien terveydenhoitaja ja 1 työkykykoordinaattori.

Työkyvyn tuen ryhmää puhuttaneita aiheita ovat olleet resurssit ja vaikuttavuus, päällekkäisen työn vähentäminen, työkyvyn tuen tiimien tarpeellisuus/kokoonpano/kokoontumisaikataulut ja monet muut käytännöt asiat, joihin olemme pyrkineet vastaamaan ja tarvittaessa hakeneet esimerkkejä muilta hyvinvointialueilta. Lisäksi lähestyvä TYP/TYM -muutos on ollut tiiviisti keskusteluissa ja myös sille on haettu ratkaisuvaihtoehtoja. 

Nykytilanteen valossa työttömien terveydenhuollon resurssimme alueella näyttävät niukoilta, mutta riittäviltä, jos saamme jatkoa vakiinnuttamisrahalla rekrytoidun 1 terveydenhoitajan resurssille. Työkyvyn tuen ryhmän yhteisen näkemyksen mukaan alueella tulee huomioida TE24 -uudistuksen tuomat vaikutukset myös sote-palvelujen kohdalla. Päijät-Hämeeseen muodostuu 2 työllisyysaluetta: Päijät-Hämeen työvoimapalvelut ja Lahden kaupunki. 

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHOITAJAT HYVINVOINTIALUEELLA

Hyvinvointialueen oman toiminnan yksiköihin on kehittämistyön aikana muodostettu työttömien terveydenhoitajien ja työkykykoordinaattoreiden tiimi. Terveydenhoitajia yksiköissä on ollut yhteensä kolme ja työkykykoordinaattoreita kaksi. Tiimiä on vetänyt kehittämistyön projektipäällikkö. Työntekijöistä 1 työttömien terveydenhoitaja ja 1 työkykykoordinaattori on rekrytoitu vakiinnuttamisrahalla, kahdella työttömien terveydenhoitajalla on ollut hyvinvointialueen vakituinen vakanssi ja 1 työkykykoordinaattori sekä projektipäällikkö ovat työskennelleet RRP- Työkykyohjelman laajennuksen puitteissa. Tiimi on kokoontunut viikoittain teams-välitteisesti, jolloin on käsitelty ajankohtaisia asioita sekä käytännön työhön liittyviä haasteita, ongelmia ja käytänteitä. Lisäksi n. 1-2 kuukauden välein olemme kokoontuneet kehittämispäivän merkeissä läsnätilaisuuksiin. Tällöin on asialistalla ollut mm. perehdytysohjelman laadinta työttömien terveydenhoitajalle, potilastietojärjestelmän käyttöopastusta ja rakenteellisen kirjaamisen asioita, soteasemien tiedotteiden laatimista työkykyasiakkaan hoitopolun osalta, terveydenhoitajan ja työkykykoordinaattorin työnjaon selkiinnyttämistä yms. Tiimiytyminen on tukenut työntekijöitä ja madaltanut kynnystä konsultaatioihin, eli toiminut erinomaisena kollegiaalisen tuen välineenä.

Kehittämistyön kautta on saatu hyvinvointialueen toimialajohdolle näkyväksi haaste työttömien terveydenhoitajien lähijohtamisessa. Kaikilla terveydenhoitajilla on omat esihenkilönsä, eikä yhtenäistä koordinaatiota ja johtoa ole. Tahtotila keskittää lähijohto samaan paikkaan on kuitenkin olemassa. Työkyvyn tuen ns. kotipesää on harkittu sijoitettavaksi kuntoutuksen (IKU) toimialalle, perhe- ja sosiaalipalveluihin (PESO) ja terveys- ja sairaanhoitopalveluihin TESA). Lopulta hyvinvointialueella on päädytty siihen, että ns. oman toiminnan yksiköiden työttömien terveydenhoitajien vakanssit tulevat jatkossakin pysymään TESA:n toimialalla, mutta heille osoitetaan yhteinen esihenkilö (Kuva 5: Terveydenhoitajien esihenkilöt hyvinvointialueella).

Erityistä huomiota olemme hankkeessa suunnanneet työttömien terveystarkastusten kehittämiseen koko Päijät-Hämeen alueella. Työttömien terveydenhuollon kokonaistilanne on kuvattu Innokylään toimintamalliksi (Linkki: Innokylä. Työttömien terveystarkastusten kehittäminen Päijät-Hämeessä). Olemme ottaneet vetovastuun kaikkien maakunnan työttömien terveystarkastuksia tekevien ammattilaisten kouluttamisesta ja verkostoitumisesta. Olemme pitäneet heille säännöllisiä Teams-koulutusiltapäiviä sekä yhden läsnäolotilaisuuden. Näille on toivottu jatkoa myös yksityisten palveluntuottajien taholta. Terveydenhoitajille suunnatun webropol-kyselyn tuloksena saimme tietää, että yli 60 % vastaajista (N=8) koki tietojensa olevan riittämättömät tämän työn tekemiseen. Lähes 90 % vastaajista koki, ettei aikaresurssi ole riittävä; asiakkaiden ja päivittäisten vastaanottokäyntien määrä koettiin liian suureksi, lääkärin konsultaatioajat liian niukoiksi sekä verkostotyön ja jatkotyöskentelyn tekeminen mahdottomaksi. Huolestuttavaa oli se, ettei kolme neljännestä vastaajista tiennyt keitä oman kunnan työkyvyn tuen verkostossa työskentelee ja vain reilu kolmannes ilmoitti tekevänsä monialaista verkostotyötä. Syynä verkostotyön vähäisyyteen mainittiin olevan liian niukka työaikaresurssi tai tiedon puute siitä, keihin edes voisi olla yhteydessä. Vain reilu kolmannes vastaajista kertoi omassa sote-keskuksessa olevan määritelty vastuualueet työkyvyn tuen palveluiden osalta. Suurin osa koki saavansa ammatillista tukea työkavereiltaan. Osa mainitsi, ettei saa tukea riittävästi tai että neuvoa kysyessä vastaukset ovat epävarmoja. Säännöllistä koulutusta, yhtenäistä tiimiä terveydenhoitajille, vaikuttamista esimiehiin, työnohjausta, asiakastapausten purkua ja lisää konsultointimahdollisuuksia kaivattiin. Kaikki vastaajat kokivat heille järjestetyistä koulutuksista olleen hyötyä ja halusivat Päijät-Hämeeseen muodostettavan työttömien terveydenhuollon ammattilaisverkoston. Alustavasti on suunniteltu työttömien terveydenhoitajien verkoston jatkoa Työkykyohjelman laajentamisen päätyttyä siten, että vetovastuu tapaamisten suunnittelusta ja toteuttamisesta on vuorotellen oman toiminnan ja Sysmän sekä Harjun Terveyden terveydenhoitajien välillä (Teams -tapaamiset 4 kertaa vuodessa). Lisäksi kerran vuodessa on suunniteltu toteutettavan livetapaamisen, johon kutsutaan myös kaikkien terveydenhoitajien esihenkilöt. 

Työttömien terveystarkastuksen sisällön kehittäminen

Pyrkimyksenä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on yhtenäistää käytäntöjä ja tuottaa kaikkiin oman toiminnan sote-keskuksiin (Heinola, Hollola, Orimattila, Asikkala ja Padasjoki) toimivat ja vaikuttavat monialaiset palvelut työttömien terveydenhuoltoon. Edellä mainituista kunnista Heinolassa on pisimmät perinteet laajassa monialaisessa yhteistyöskentelyssä. Heinolan mallin kaltaista toimintaa on suunniteltu levitettävän muihinkin hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskuksiin.

Heinolassa on nimetty työttömien terveydenhoitaja, jonka toimenkuva liittyy täysin työttömien terveydenhuoltoon, työkyvynselvittelyihin ja monialaiseen verkostotyöhön. Terveydenhoitajan työtila sijaitsee työllisyyspalveluiden yksikkö Savotassa, jossa työskentelevät hänen lisäkseen kaupungin työllisyydenhoito, kaupungin elinvoimapalvelut, yksi työllisyydenhoidon hanke sekä lähes päivittäin TE-palveluiden asiantuntijoita. KELAn työkykyneuvoja käy Savotassa kerran kuukaudessa. Samasta rakennuksesta löytyvät myös kokous- ja etätyötilat, jotka mahdollistavat laadukkaiden verkostopalaverien järjestämisen. Terveydenhoitajan työskentely sote-keskuksen ulkopuolella on edistänyt monialaista verkostoyhteistyötä. Sähköiset yhteydet ja konsultaatiokäytännöt sote-keskukseen toimivat erinomaisen hyvin ja ovat riittävät. Sote-keskuksessa on nimetyt fysio- ja toimintaterapeutit, joille keskitetään kaikki toimintakykytestaukset. Vaativimmat työkykyselvittelyt on keskitetty asiaan perehtyneelle terveyskeskuslääkärille. Vastuun jakaminen tietyille työntekijöille on taannut asiakkaille laadukkaan palvelun ja ammattilaisille selkeän toimintamallin. Osaamisen keskittäminen kasvattaa ammattitaitoa.

Työttömien terveystarkastus on kansanterveystyön lisäksi työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja arviointia sekä erilaisiin hoito- ja kuntoutuspalveluihin ohjaamista. Terveydenhoitaja asettaa saapuneet lähetteet jonoon, josta asiakkaille lähetetään kutsut vastaanotolle kahden viikon päähän. Ensikontakti asiakkaaseen voi olla myös aktivointisuunnitelmapalaverissa tai muussa yhteistapaamisessa, johon terveydenhoitaja pyydetään terveydenhuollon asiantuntijana. On pyritty mahdollisimman joustavaan toimintaan, jotta asiakas saisi saatavilla olevilla resursseilla mahdollisimman pian kaipaamaansa apua ja jotta kokonaisuus hahmottuisi kaikille asiakasta auttaville toimijoille. Tämänkaltaisen työn on todettu vaativan lisäresurssia, joten 1.1.23 – 31.12.24 sote-palveluissa on toiminut hankerahoituksella myös työkykykoordinaattori. Hän on ottanut vastuuta verkostotapaamisista ja työkykyasiantuntijana toimimisesta monialaisissa verkostoissa.

Terveystarkastuksen kestossa on huomioitu, että jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan myös hänen työ- ja toimintakykyään; aikaa varataan 1,5 – 2 h sekä kirjaamisaika lisäksi. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi monialainen verkostotyöskentely on välttämättömyys. Onnistunut asiakasprosessi vaatii jatkuvaa vuoropuhelua verkoston eri toimijoiden kesken. Pääsääntöisesti asiakkaat antavat luvan tiedonvaihtoon eli allekirjoittavat kirjallisen suostumuksen monialaiseen työkyvyn selvittelyyn ensimmäisellä tapaamisella. Terveydenhoitajan työajan käytössä on huomioitu mahdollisuus monialaiseen työhön. Erilaisia lääkinnällisiä ja sosiaalisia kuntoutuspalveluita asiakkaalle suunnitellaan yleisimmin yhdessä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, työpajatoimijoiden sekä KELAn kesken. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tai siirtymistä takaisin työelämään pohditaan yhteistyössä TE-toimiston, kunnallisten työllisyyspalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen sekä vakuutusyhtiöiden (useimmiten KELAn) toimijoiden kanssa (Kuva 6: Työttömien terveydenhuoltoon liittyvä Heinolan työkyvyn arvioinnin prosessi).

Juurruttamis- ja levittämisvaiheessa huomiota tullaan kiinnittämään siihen, ettei työttömien terveydenhoitajan työtä tehdä muun työn ohella vaan se nähdään asiantuntijatehtävänä, johon suunnataan 100 % työpanos. Terveydenhoitajan työtila voi sijaita joko sote-keskuksessa tai työllisyyspalveluiden yksikössä. Pääasia on, että yhteistyö TE-palveluiden asiantuntijoiden, KELAn työkykyneuvojan ja kuntien työllisyyspalveluiden kanssa on sujuvaa. Sote-keskuksissa työttömien toimintakykytestausten keskittämistä suositellaan nimetyille fysio- ja toimintaterapeuteille sekä vaativimpien työkykyselvittelyiden keskittämistä asiaan perehtyneelle terveyskeskuslääkärille (Kuva 7: Monialainen verkosto).  Lisäresurssina hankeaikana monialaisissa verkostoissa ja terveydenhoitajan työparina on 1.1.23 – 31.12.24 Hollolassa, Asikkalassa, Padasjoella ja Heinolassa toiminut hankerahoituksilla sekä vakinaistamisrahan turvin hyvinvointialueen työkykykoordinaattori. Jatkossa saattaa harkittavaksi tulla sellainenkin vaihtoehto, että työttömien terveydenhoitajien määrää hyvinvointialueella lisätään eikä erillisiä työkykykoordinaattoreita palkata. 

TYÖKYKYKOORDINAATTORITOIMINTA

Työkykyohjelmassa toteutettiin työkykykoordinaattoritoiminnan pilotointia, jota on nyt jatkettu Heinolassa. Sysmässä terveyspalveluja tuottaa Terveystalo, joten sinne emme rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti ole voineet kyseistä palvelua osoittaa.

Työkykykoordinaattori on toiminut Heinolassa terveydenhuollon ja kuntoutuksen asiantuntijana verkostoissa, ollut asiakasasioissa konsultoitavissa matalalla kynnyksellä sekä tehnyt työ- ja toimintakykyarvioita asiakkaille. Hänellä on ollut käytössään potilastietojärjestelmä Lifecare, jossa hänellä on ollut laajat luku- ja kirjaamisoikeudet. Työkykykoordinaattori on auttanut tunnistamaan asiakkaan työkyvyn haasteita, kuntoutustarpeita ja jäljellä olevaa työkykyä sekä suunnitellut asiakkaalle sopivia palvelukokonaisuuksia, kuntoutuskeinoja ja tukea kohti työelämää tai opintoja. Osa työkykykoordinaattorin asiakkaista on ohjautunut myös sairauspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkykykoordinaattori on tukenut asiakasta eri etuisuuksien hakemisessa ja toiminut rinnalla kulkijana eri palveluissa. 

Työkykykoordinaattoripalveluun ohjautuneet asiakkaat ovat olleet työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat tarvinneet tukea jatkopolkujensa suunnitteluun, työ- ja toimintakyvyn tukemiseen sekä yksilöllisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Työkykykoordinaattori on työskennellyt monialaisella verkostotyöotteella ja koonnut asiakkaan tarvitsemat toimijat ja palvelut asiakkaan ympärille sekä seurannut palveluprosessin etenemistä. Verkostotyöskentelyä toteutettaessa on edistetty samalla ammattilaisten osaamista verkostojen kokoamisessa ja hyödyntämisessä asiakkaan asian edistämiseksi.

Työkykykoordinaattorin 336 (tilanne 31.10.24) käynnistä 75 % (251) on ollut verkostotapaamista ja vain 25 % (85) yksilötapaamista. Painopiste on haluttu pitää verkostotyöskentelyssä, jotta työtapa jäisi elämään mahdollisimman moneen toimipisteeseen. Verkostotapaamisista suuri osa on ollut aktivointisuunnitelmapalavereja sekä laajoja monialaisia verkostoja, joissa on ollut vähintään kolme eri toimijaa. Työkykykoordinaattori on tavannut paljon asiakkaita yhdessä myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen MiePä-tiimin, TE-palveluiden ja työpaja Torpan työntekijöiden kanssa. Asiakkaita työkykykoordinaattorilla on ollut yhteensä 198 (tilanne 30.10.24), joista 56 % on ollut miehiä ja 44 % naisia. Eniten työkykykoordinaattorille ovat asiakkaita lähettäneet työikäisten sosiaalipalvelut (18 %), työttömien terveydenhoitaja (14 %) ja TE-palvelut (11 %). Runsaasti lähetteitä on tullut myös kaupungin työpajalta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikalta (kun se oli vielä Coronarian ostopalveluna järjestetty) sekä sote-keskuksen lääkäreiltä ja hoidontarpeen arvion hoitajilta (Kuva 8: Työkykykoordinaattorille lähettävät tahot). Työkykykoordinaattori on aktiivisesti seurannut myös asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa, asiakastyön jakautumista, verkostotapaamisten määriä sekä asiakkaiden jatko-ohjautumisia (Kuva 9: Tilastotietoa työkykykoordinaattoritoiminnasta Heinolassa v. 2023 - 2024).

Asiakkaita on pyritty osallistamaan omien palvelujensa kehittämiseen mm. haastattelun keinoin ja keräämällä palautetta Webropol-kyselyillä. Asiakasryhmän erityispiirteet huomioiden jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota asiakkaiden osallistamisen menetelmiin ja niiden valintaan, koska kohderyhmää on haasteellista tavoittaa esimerkiksi kyselyjen kautta. Haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta. Asiakasosallisuuden ja asiakaskokemusten kokonaisuutta Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -toimenpiteissä kuvataan tarkemmin Innokylässä "Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella" -toimintamallissa (Linkki: Innokylä. Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella). 

Työkykykoordinaattori on osallistunut Heinolan kaupungin työpajalla kahteen Työkunto -kurssiin vetämällä Työkyky-osiot. Kummassakin ryhmässä osallistujia on ollut noin 10. Asiakkaille suunnatun webropol-kyselyn vastausten (N=14) perusteella asiakkaiden tietämys työkyvyn tuen palveluista lisääntyi kurssin aikana; 93 % sanoi tietävänsä mitä työkyvyn tuki tarkoittaa ja 93 % koki koulutuksesta olleen hyötyä. Työkykyhaasteita kohdatessaan 43 % vastaajista arveli ottavansa yhteyttä työttömien terveydenhoitajaan, 43 % työkykykoordinaattoriin ja 36 % TE-toimiston asiantuntijaan. Vastaushetkellä 37 % koki tarvitsevansa apua terveydellisten vaivojen selvittelyyn ja hoitamiseen, 14 % mielenterveyden haasteisiin, 14 % taloudellisten asioiden selvittelyyn sekä 7 % kuhunkin seuraavista; työtaitojen parantamiseen, itsestä huolehtimisen taitojen lisäämiseen ja tilanteensa selvittelyyn. Yli kolmannes ei kokenut tarvitsevansa apua mihinkään. Eri toimijoiden välisen yhteistyön pitäisi yli 70 % vastaajien mielestä parantua; 50 % toivoi tiedonkulun sujuvan paremmin, 36 % toivoi voivansa tavata kaikkia työntekijöitä samalla kertaa ja 21 % toivoi, että olisi suorat yhteystiedot kaikille työntekijöille.  

Heinolassa 21 eri alan ammattilaista vastasi palautekyselyyn työkykykoordinaattoritoiminnasta. Kaikki toivoivat toiminnan jatkuvan. Kaikki vastaajat kertoivat tehneensä yhteistyötä työkykykoordinaattorin kanssa ja yhteistyön olleen sujuvaa. Valtaosa (86 %) oli tavannut asiakkaita yhdessä työkykykoordinaattorin kanssa. Suurin osa (86 %) tiesi milloin työkykykoordinaattoriin voi olla yhteydessä ja loputkin tiesivät yleensä, mutta olivat joskus epävarmoja. Kaikki vastaajat kokivat asiakkaan asian edenneen työkykykoordinaattorin avulla. Lähes kaikki (95 %) koki saaneensa tietää enemmän asiakkaan työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Oman ammattitaidon koki kasvaneen ja oman työn helpottuneen 90 % vastaajista. Vastaajista 67 % kohdalla kuntoutuksen eri vaihtoehdot olivat nousseet keskusteluun ja 62 % koki saaneensa tietää enemmän asiakkaan työttömyyteen vaikuttavista tekijöistä. Avoimeen kysymykseen tuli mm. seuraavanlaisia vastauksia:

”Tässä asiakasrekistereiden ja suostumusten viidakossa on ollut loistavaa, että asiakastapaamisella on ollut mukana TKK, joka pääsee katsomaan asiakkaan terveys/työkykytiedot. Liian usein sitä on asiakkaan kertoman varassa, vaikka sekin tärkeää on. Lisää osaamista ja tekemisen meininkiä - yhdessä, asiakkaan hyväksi.”

” Erittäin tärkeä palvelu sosiaalitoimessa. Tätä ei saa lopettaa!!”

” Ehdottomasti yhteistyöverkoston toiminnan tule jatkua. Tkk:n ammattitaito kullanarvoista asiakkaan asioiden edistymisessä”

” Kyse ei ole siitä, että oma työ helpottuu, vaan siitä, että molemmat voivat ammattilaisina luottaa toisen työskentelyyn asiakkaan asian hyväksi. Työkykykoordinaattorin työpanos on erittäin merkittävä, koska se tuo läsnäolevaksi sen työelämän todellisuuden, missä asiakkaan on terveydellisten haasteidensa kanssa selvittävä. TKK kykenee laaja-alaisen näkökulman luomiseen ja on asiakkaan asiassa usein keskeinen tekijä siinä, miten ja missä järjestyksessä tiettyjen asioiden on tapahduttava. Koen työmuodon erittäin tärkeäksi ja vielä laajemmin hyödynnettäväksi. Verkostomallinen toimintatapa heti asiakkaan haasteiden todennettua antaa selvän yhteisen reitin toiminnalle ja tuottaa tuloksia, jopa säästöjä.”

” Toiminnan jatkuminen olisi hyvin toivottavaa. Palveluiden piirissä asioivat ovat yhä enemmän moniongelmaisia, osin syrjäytyneitä ja stigmatisoituja. Tarvitaan ammattilaisia, joilla aidosti taito kohdata ja ymmärrys monitahoisista haasteista.”

” Erittäin tarpeellinen lisä asiakkaan kokonaiskuvan kannalta”

” TKK:n työ on yksi tärkeimmistä sote-alan toiminnoista - hän keskittyy niihin, joilla on useimmin isoimmat terveysriskit ja suuri hyöty neuvonnasta ja opastuksesta kaikilla elämän osa-alueilla. TKK osaa parhaiten kokonaiskuvan mahdollisista kuntoutuksista ja eri väylistä palata työelämään. Kukaan muu ei löydä näin hyvin salapoliisin tavoin juurisyitä sairauksien kehittymisessä ja syrjäytymiskehityksissä. Työkykykoordinaattorin kautta ihmiset päätyvät oikeisiin tutkimuksiin ja etuisuuksiin, mikä todennäköisesti säästää ison määrän rahaa sote-alueilla. Kunhan vain työkykykoordinaattoreita olisi tarpeeksi (vaikka nykyinen on loistava :)) ja työn arvo saisi näkyä palkassakin.”

Työkykykoordinaattorille ohjautuneiden asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa,  verkostotapaamisten jakautumista eri yhteistyökumppaneiden kesken, vastaanottotyön lisäksi tehtävän työn jakautumista sekä asiakkaiden jatko-ohjautumista on kehittämistyön aikana aktiivisesti seurattu ja dokumentoitu (Kuva 9: Tilastotietoa työkykykoordinaattoritoiminnasta Heinolassa v. 2023 - 2024).

Työkyvyn tuen tiimimalli

Heinolassa työttömien terveystarkastusten yhteyteen luotua monialaista verkostoa voisi kutsua työkyvyn tuen tiimiksi. Sen toiminta on verkostomaista eli työntekijät konsultoivat toisiaan joustavasti arkisen työn ohessa, vaihtavat tietoa ja tarvittaessa tapaavat asiakasta yhdessä. Joskus käytetään myös puhelinneuvotteluja tai Teams-tapaamisia. Tämän mahdollistaa sote-palveluissa asiakkailta rutiinisti pyydettävä suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn opiskelu- ja työkyvyn selvittelyä koskien, joka on tehty KELAn Y100-lomakkeen pohjalta. Työkyvyn tiimin ammattilaisten kesken ei järjestetä tapaamisia ilman asiakkaiden läsnäoloa. Jatkossa verkostomaisesti toimivaa työkyvyn tuen tiimimallia on suunniteltu levitettävän koko Päijät-Hämeen alueelle. Tiimien toivotaan rakentuvan TE-palveluiden aluetoimistojen yhteyteen ja niiden on suunniteltu olevan helposti konsultoitavissa. Hankkeen päättyessä monialainen suunnittelu käytännön ratkaisujen osalta on vielä kesken. 

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Työttömiä asiakkaita työssään kohtaavien ammattilaisten osaamista työkyvyn haasteiden tunnistamisessa ja monialaisen verkostotyön tekemisessä olemme vahvistaneet erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisellä. Koulutusta on tarjottu ja räätälöity eri ammattiryhmien tarpeisiin soveltuviksi. Useita tilaisuuksia on myös tuotettu videomuotoon ja näin saatu materiaali on jatkossakin ammattilaisten käytettävissä esimerkiksi perehdyttämisen välineenä. Olemme myös perustaneet Työkyvyn tuen teams-kanavan, jossa koulutusosioon on kerätty erilaisia materiaaleja. Sieltä löytyy myös työkyvyn tuen käsikirja (Liite 1: Työkyvyn tuen käsikirja Päijät-Häme) ja verkostotyön pikaopas (Liite 2: Verkostotyön pikaopas Heinola). Teams-kanavalla on käyttäjiä eri organisaatioista ja toimialoilta. Työkyvyn tuen teams-kanava tulee jäämään ammattilaisten materiaalipankiksi myös hankekauden jälkeen. Hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskuksiin teimme kirjallisen ohjeen “Työkykyasiakkaan ohjaaminen sote-keskuksessa" ja se löytyy hyvinvointialueen intranetistä IMS-ohjeista.

Olemme olleet TE24-uudistusta valmistelevan työryhmän sekä hva:n johtaman Työkyvyn tuen ryhmän jäseninä ja saaneet tehdä alustuksia kaikkiin palavereihin. Näin olemme päässeet lisäämään myös johtoportaan tietämystä työkyvyn tuen asioissa. Olemme lisäksi osallistuneet muutamien seminaarien paneelikeskusteluihin sekä Heinolassa tehneet tiivistä yhteistyötä kaupungin työllisyys- ja elinvoimatoimialojen kanssa. Sysmässä olemme panostaneet työkyvyn tuen palveluiden paikallisten toimijoiden kouluttamiseen sekä heidän keskinäisen yhteistyönsä vahvistamiseen. Olemme saaneet heidät sitoutumaan säännöllisiin yhteistapaamisiin sekä kehittämistyön jatkamiseen omana toimintana. Kehittämistyön tueksi olemme tehneet heille monenlaista kirjallista materiaalia ja tukeneet toimijoiden yhteisen jatkosuunnitelman laatimisessa; seuraava yhteistyöpalaveri aiheineen onkin heillä sovittuna ensi vuoden puolelle. 

Muut pilotoinnit: 

Työkyvyn arviointi työelämässä

Työkykykoordinaattori osallistui monialaisena yhteistyönä toteutettuun pilottiin “Työkyvyn arviointi työelämässä”. Toive pilotoinnin toteuttamisesta tuli Hämeen ELY-keskukselta. Palvelu oli jäänyt vähälle käytölle ja siksi haluttiinkin todennusta sille, onko tällaiselle palvelulle tarvetta. Palvelu keskittyy arvioimaan asiakkaan työkykyä aidossa työympäristössä ja käyttää arviointivälineinä MELBA/IMBA -arviointivälineitä (Kuva 10: Työkyvyn arviointi työelämässä -palvelun prosessikuvaus, ValmennusLehto). Pilottiin osallistuivat ELY-keskus, TE-palvelut, Heinolan kaupungin työpaja Torppa, työkykykoordinaattori sekä TE-toimiston palveluntuottaja ValmennusLehto. Heinolan kaupungin työpaja Torpalta valikoitui vapaaehtoisia asiakkaita, joiden työkykyä arvioi TE-toimiston ulkoinen palveluntuottaja ValmennusLehto. Palveluun ohjauduttiin asiakkaiden oman mielenkiinnon perusteella. Aloitus oli siten tässä pilotissa erilainen kuin yleensä eli asiakkaiden ohjautuminen ei tapahtunut TE-asiantuntijan tai kuntakokeilun omatyöntekijän kautta. Pilottiin ilmoittautui 10 asiakasta, mutta muutaman perumisen ja keskeytyksen jälkeen 7 asiakasta osallistui palveluun.

Prosessi käynnistyi siten, että Työpajan yksilövalmentaja otti yhteyttä TE-toimiston asiantuntijaan (nimetty henkilö, ei asiakkaan oma asiantuntija), joka laittoi palvelupyynnön ValmennusLehdolle. Ensin ValmennusLehto teki vastuuohjaajan kanssa tehtävän vaativuuden arvioinnin noin 1-1, 5 h kestävässä keskustelussa ennen  varsinaisen arvioinnin alkua. Alkukeskusteluun osallistui asiakkaan ja palveluntuottajan lisäksi työpajan ohjaaja sekä työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattori tapasi asiakkaan ja yksilövalmentajan yhdessä ennen alkukeskustelua ja kartoitti asiakkaan terveys- ja toimintakykytilannetta. ValmennusLehto teki jokaiselle asiakkaalle MELBA-arvioinnin, mutta IMBA tehtiin vain niille, joilla oli fyysisiä rajoitteita. MELBA -arvioinnin avulla kartoitetaan työn edellyttämiin psykososiaalisiin vaatimuksiin vastaamista  ja IMBA -arvioinnissa kartoitetaan  työn edellyttämiin fyysisiin edellytyksiin soveltuvuutta. Asiakasta seurattiin 3 tunnin ajan työssään. Asiakas täytti itsearviointia työmaapäiväkirjaan kahden viikon ajan. Kaikkiaan ValmennusLehdon palvelu sisälsi 25 h/asiakas. Loppuarvioinnissa asiakkaan ja palveluntuottajan lisäksi oli yksilövalmentaja ja työkykykoordinaattori. Kirjallinen loppuarvio skannattiin potilastietoihin; kaikki asiakkaat antoivat tähän suostumuksensa. Asiakkaista kaksi ohjautui lääkärin konsultaatioon eläkemahdollisuuksien osalta; toinen ohjautui erikoissairaanhoitoon diagnoosin tarkentamista varten ja toiselle haettiin työkyvyttömyyseläkettä; myönteinen päätös tuli nopeasti. Työkokeiluja Torpan ulkopuolelle suositeltiin kolmelle osatyökykyiselle asiakkaalle ja työkykyselvittelyt terveydenhuollossa alkoivat kahdella henkilöllä.

Kaikki asiakkaat saivat pilotin aikana positiivista palautetta taidoistaan ja myönteisistä ominaisuuksistaan. Jatkopolkujen osalta pilotista eniten vaikuttivat hyötyvän työkyvyttömät asiakkaat, jotka saivat lisänäyttöä toimintakyvystään. Osatyökykyisten rajoitteet tiedettiin ennen pilotointia ja heille oli tehty jo jatkosuunnitelmat työpajalla eli heidän osaltaan pilotin ei koettu antavan mitään uutta. Palveluun ohjautuminen asiakaslähtöisesti ei liene jatkossa järkevää, koska esim. päihdekäytön tai hoitamattomien mielenterveysongelmien aikana palvelua ei kannata järjestää. Lähipalveluissa kannattaa ensin tehdä perusteellinen työkyvyn arviointi monialaisesti ja vasta sitten päättää onko tämänkaltainen palvelu oikea-aikainen. Myös vastuuhenkilö pitäisi nimetä; jonkun ammattilaisen olisi hyvä seurata arvioinnin etenemistä ja palveluiden suunnittelua. TE-toimiston oman asiantuntijan pitäisi olla prosessissa mukana. ELY-keskus totesi, että jatkossa tällaiseen palveluun pitäisi voida ohjata tarpeen mukaan non-stop –mallilla; nyt pilotissa asiakkaita otettiin pienissä ryppäissä palveluun. Pilottiin osallistuneille ammattilaisille suunnattuun Webropol-kyselyyn vastauksia tuli 6 kpl. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että palvelusta on asiakkaalle hyötyä. Työntekijälle nähtiin olevan hyötyä, lukuunottamatta yhtä työntekijää, joka koki ettei saanut palvelusta hyötyä. Lisätyötä vastaajat kokivat pilotin aiheuttavan, mutta sitä ei ollut hyötyyn nähden kohtuuttoman paljon. Käytännön järjestelyjen jääminen työntekijöiden harteille koettiin raskaana. Toiminnan vakinaistamisen osalta nähtiin pääosin vaihtoehtoisten toimintatapojen miettimistä järkevimpänä; työpajaohjaajien näkemyksen huomioiminen ja kenties IMBA/MELBA -pätevyyden hankkiminen lähipalveluihin. Tiiviimpää tiedottamista toivottiin ja aikatauluista sopimisen sujuvoittamista. Nähtiin hyvänä, että saatiin asiakkaan toimintakykyä dokumentoitua. Todettiin, että yhteistyötä olisi syytä tiivistää ja ohjauskäytäntöjä tarkentaa. Pilotointi oli kaikkien mielestä mukava kokemus ja tärkeää oppia monialaisen työn kehittämisen näkökulmasta. Työpaja Torppa palkkasi pilotin loppupuolella toimintaterapeutin 10 kk määräaikaisella sopimuksella ja jatkoa on anottu kahdeksi vuodeksi. Toimintaterapeutti auttaa tunnistamaan työkyvyn haasteita sekä kuntouttaa asiakkaita antamalla toimintakykyä parantavaa yksilö- ja ryhmäohjausta. Työpaja Torppa aikoo lähettää osan työ- ja yksilövalmentajistaan IMBA/MELBA-koulutukseen vuoden 2025 aikana.

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöpilotti Heinolassa

Halusimme nähdä kuinka työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä voitaisiin vahvistaa työkyvyn tukemisen tiimoilta ja toteutimme pienimuotoisen pilotoinnin heinolalaisen työterveysyrityksen kanssa. Heinolan työttömien terveydenhoitaja osallistui tähän pilottiin paikallisen työterveystoimijan kanssa. Yrityksessä oli vain kaksi työterveyshoitajaa, yrityksiä noin 40????. Tarkoitus oli, että työterveyshuollosta työttömäksi jäävät asiakkaat ohjataan hyvinvointialueen työttömien terveydenhoitajalle. Valmis lähetepohja ja suostumus toimitettiin työterveyshoitajille. Hankkeen aikana tuli kolme lähetettä. Yksi asiakkaista oli työllistynyt ennen terveystarkastusaikaa. Kaksi asiakasta kävi terveystarkastuksessa, mutta heillä ei ollut mitään työkykyhaasteita.  jatkuu....

VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISTYÖ

TAITE-valmennus

Taite-valmennus on työllistymään pyrkiville työnhakijoille suunnattu vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennoksen (RRP) jälkeistä toimintaa vuosina 2025–2028. Taite-ohjaajakoulutus on suunnattu kaikille työllistymistä tai työkykyä tukeville ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita valmennusryhmien vetämisestä ja ohjaajaparin kanssa työskentelystä (Työterveyslaitos 2023). Hankkeen henkilöstöllä ei ollut mahdollisuutta osallistua Työterveyslaitoksen järjestämään TAITE-valmennukseen, mutta siitä tiedotettiin aktiivisesti Työkyvyn tuen Teams-kanavalla sekä kaupungin työllisyyspalvelujen ja Jyränkölän Setlementin työllisyyshankkeen henkilökunnalle. Heinolan kaupungin työpaja Torpalta kaksi valmentajaa osallistui TAITE-valmennukseen .

Omavire – Työ- ja toimintakyvyn itsearviointi

DigiFinlandin kehittämän Omavireen eli digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän ytimessä on asiakkaan vahvuuksien, kehittämiskohteiden sekä tuen tarpeiden tunnistaminen ja näkyväksi tuominen. Lisäksi sovelluksessa on asiakkaalle omahoito-ohjeita sekä vinkkejä tilanteensa omatoimiseen tukemiseen ja edistämiseen. Se antaa asiakkaalle tietoa omasta toimintakyvystään ja haasteistaan sekä niiden ratkaisuista, mutta myös ammattilaisille mahdollisuuden jakaa tietoa keskenään asiakkaan tilanteesta.

Alustava suunnitelma Päijät-Hämeessä oli pienimuotoisesti testata Omavire-arviointia työttömien terveydenhoitajien työvälineenä Heinolassa. Pilotointisuunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät siihen, että alueella samanaikaisesti työstettiin omaa Toimintakykymobiili -sovellusta, jota suunniteltiin käyttöön kuntoutuksen toimialan lisäksi myös työttömien terveydenhuoltoon. Usean eri sovelluksen käyttöönottoa ei hyvinvointialueella nähdä realistiseksi ottaen huomioon, että Toimintakykymobiilin käyttöönottoa oli tarkoitus edistää laajasti eri toimialoille.

Olemme kuitenkin aktiivisesti seuranneet Omavireen kehityskaarta osallistumalla sitä koskeviin infotilaisuuksiin. Lisäksi olemme tutustuneet ja arvioineet pilottiversion käytettävyyttä. Näin ollen olemme pysyneet ajan tasalla kehittämistyön vaiheista.