Työkyvyn tuen tiimimalli, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)

TYÖKYVYN TUEN TIIMIMALLI

Työkyvyn tuen tiimin tarkoituksena on tukea ja edistää työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä ohjata asiakasta yksilöllisesti muodostettujen palvelukokonaisuuksien piiriin. Hyvinvointialueella työkyvyn tuen tiimeistä on erityistä hyötyä liittyen asiakkaiden työkyvyn ylläpitämiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaan sekä alueen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Varhaisella puuttumisella työkyvyn tuen tiimit voivat tunnistaa ajoissa työkyvyttömyyden riskit ja tarjota toimintakykyä tukevia kuntoutuspalveluja, jotka ehkäisevät pysyvää työkyvyttömyyttä. Monialaisissa tiimeissä tukitoimet räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon, kuntoutuksen tai työllistymisen tukitoimien keinoin. Työkyvyn tuen tiimeissä yhdistetään erillisiä palveluja palvelukokonaisuuksiksi vähentäen siten palvelujen päällekkäisyyksiä ja varmistaen, että asiakas saa tarpeeseensa vastaavaa oikea-aikaista tukea. Tiimit toimivat myös siltana eri toimijoiden välillä. Monialaisen työskentelyn avulla tehostetaan resurssien käyttöä ja vähennetään raskaampien palvelujen tarvetta kuten erikoissairaanhoitoa. Hyvinvointialueen elinvoima riippuu väestön terveydestä ja osallistumisesta työelämään. Työkyvyn tuen tiimit auttavat ylläpitämään työikäisten hyvinvointia ja työmarkkinakuntoisuutta. Ennaltaehkäisevä ja varhaisessa vaiheessa tapahtuva väliintulo tukee hyvinvointialueen strategista tavoitetta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Näin ollen koko hyvinvointialueen työllisyystilanne sekä kilpailukyky vahvistuvat. Edellä mainittujen hyötyjen myötä työkyvyn tuen tiimien tulisi kuulua olennaisena osana hyvinvointialueen strategista palvelurakennetta, joka tähtää sekä yksilöiden että koko hyvinvointialueen pitkän aikavälin hyvinvointiin ja kestävyyteen. 

Tiimin työskentely ja kokoonpano edustaa monialaista asiantuntijuutta ja siihen sisältyy laaja-alainen osaaminen työkyvyn ja työllistymisen tuen kokonaisuudesta. Jotta tiimin toiminta on systemaattista ja suunnitelmallista, tulee organisaatiossa olla työkyvyn tuen tiimille sovitut rakenteet ja käytännöt. Tiimin kokoonpano voi vaihdella alueellisesti, mutta työkyvyn tuen tiimin rakenteena ei moniammatillisuus ole riittävä vahvuus, vaan tiimin on oltava monialainen. Tiimi koostuu sote-toimijoiden  (esimerkiksi työttömien terveydenhoitaja, sosiaalihuollon sosiaaliohjaaja, lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, mielenterveys-  ja päihdepalvelujen edustus jne.) lisäksi TE-palvelujen ja Kelan osallisuudesta. Monialaisuus antaa  mahdollisuuden tehdä hallintorajat ylittävää yhteistyötä, palvelukokonaisuuksien suunnittelua, toteutusta ja seurantaa asiakkaan kokonaistilanteen vaatimalla tavalla. Tiimin toiminnan vakiinnuttaminen vaatii ammattilaisilta monialaisen verkostotyöskentelyn hallintaa ja sen omaksumista työotteeksi. Näin ollen monialaisen verkostotyöskentelyn hyödyntämisen osaaminen on huomioitava jo työntekijöiden perehdyttämisvaiheessa. Erittäin tärkeää on myös, että organisaatiossa vallitsee ymmärrys siitä, mitä hyötyä monialaisesta yhteistyöstä ja työkyvyn tuen tiimin työskentelystä on. 

Työkyvyn tuen tiimimallia on rakennettu Päijät-Hämeessä useamman kehittämistyön puitteissa vuosien varrella. Kuitenkaan varsinaista alueen kattavaa ja pysyvää rakennetta ei tiimimallille ole pystytty juurruttamaan. Joissakin alueen kunnissa tiimimäistä toimintaa on hajautuneesti, mutta siitä ei ole muodostunut systemaattista käytäntöä koko hyvinvointialueelle. Tämä saattaa aiheuttaa asiakkaiden palvelun saatavuuden ja laadun vaihtelua alueella. Yhteistyö sotetoimijoiden ulkopuolisiin tahoihin, esimerkiksi Kelaan ja TE-palveluihin, voi jäädä kevyemmäksi, koska yhteistä rakenteellista ja selkeää mallinnusta ei ole. Työkyvyn tuen tiimien toiminta tarvitsee rakenteellisen tuen hyvinvointialueelta, jolloin toiminta voidaan skaalata ja hyödyntää koko alueen kattavasti.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on lähdetty kehittämistyössä etenemään siten, että ymmärrystä ja tietämystä työkyvyn haasteista ja työkyvyn tuen kokonaisuuden merkityksestä on edistetty sekä organisaation johdon että ammattilaisten keskuudessa. Kehittämistyön pohjana on näkemys siitä, että työkyvyn tuen tiimimallin onnistunut käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii ensisijaisesti johdon sitoutumista sekä ymmärrystä tiimimallin vaikutuksista ja hyödyistä niin asiakkaille kuin hyvinvointialueen kokonaisuudellekin. Tavoitteena on ollut, että johto tunnistaa työkyvyn tuen merkityksen hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kuten kustannusten hallinnan, asiakkaiden työkyvyn sekä alueellisen elinvoiman edistämisessä. Kehittämistyössä on edetty nostamalla esille dataa alueen työttömyystilanteesta ja ja haasteista. Painopiste on ollut yhteisen ymmärryksen rakentamisessa työkyvyn tuen nykytilasta sekä kehittämistarpeista ja siitä, kuinka tiimimallilla voidaan vastata näihin tarpeisiin. Lähtökohtana on ollut se, että ilman johdon tukea työkyvyn tuen tiimimalli jää irralliseksi toiminnaksi, eikä sen täyttä potentiaalia pystytä hyödyntämään. Siksi kehittämistyön alkuvaiheessa fokus on ollut johdon sitouttamisen, tukemisen ja tiedolla johtamisen kehittämisessä. Hyvinvointialueen johdon kanssa on käyty aktiivista vuoropuhelua, jossa on painottunut tarve ymmärtää työkyvyn tuen tiimimalli paitsi resurssien, myös vaikuttavuuden ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tavoitteena on ollut rakentaa yhteinen visio siitä, miten työkyvyn tuen tiimimalli integroituu saumattomasti hyvinvointialueen palvelujärjestelmään ja tukee alueen strategisia tavoitteita. Lisäksi merkittävänä osana tiimimallin suunnittelua ja visiointia on ollut lähestyvä TE25 -uudistus sekä TYM-lain muutos, jotka on ensiarvoisen tärkeää huomioida tiimimallia suunniteltaessa. Yhteiskehittämistä onkin tehty aktiivisesti hyvinvointialueen, kuntien, tulevien työllisyysalueiden, Kelan ja järjestöjen edustajien kanssa. 

Heinolan verkostomainen työkyvyn tuen tiimimalli 

Heinolassa työttömien terveystarkastusten yhteyteen luotua monialaista verkostoa voisi kutsua työkyvyn tuen tiimiksi. Sen toiminta on verkostomaista eli työntekijät konsultoivat toisiaan joustavasti arkisen työn ohessa, vaihtavat tietoa ja tarvittaessa tapaavat asiakasta yhdessä. Joskus käytetään myös puhelinneuvotteluja tai Teams-tapaamisia. Tämän mahdollistaa sote-palveluissa asiakkailta rutiinisti pyydettävä suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn opiskelu- ja työkyvyn selvittelyä koskien. Suostumuslomake on tehty KELAn Y100-lomakkeen pohjalta. Työkyvyn tiimin ammattilaisten kesken ei järjestetä tapaamisia ilman asiakkaiden läsnäoloa. Jatkossa verkostomaisesti toimivaa työkyvyn tuen tiimimallia on suunniteltu levitettävän koko Päijät-Hämeen alueelle. Tiimien toivotaan rakentuvan TE-palveluiden aluetoimistojen yhteyteen ja niiden on suunniteltu olevan helposti konsultoitavissa. Vuoden 2024 lopulla monialainen suunnittelu käytännön ratkaisujen osalta on vielä kesken. Kokonaisuuteen liittyy vahvasti myös TYM -lain uudistus ja siihen liittyvät käytännöt, joista yhtenäistä näkemystä muodostetaan alueella monialaisessa yhteistyössä. Kehittämistyö jatkuu suunnitelmallisesti vuonna 2025. 

Kehittämistyön eteneminen

Syksyllä 2023 hyvinvointialueella oli tunnistettu tarve kehittää työkyvyn tuen kokonaisuutta. Joulukuussa 2023 Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) sai hyvinvointialueelta tehtäväkseen laatia "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle" -hankesuunnitelman vuodelle 2024. Tämä kehittämistyö rahoitettiin vakiinnuttamisrahan turvin. Hankesuunnitelma sisälsi työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittämisen sekä työkyvyn tuen tiimien käynnistämisen alueella. Ohjausryhmänä toimii hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmä. 

Lisäresurssiksi työkyvyn tuen kokonaisuuteen saatiin rekrytoitua 1 työttömien terveydenhoitaja ja 1 työkykykoordinaattori.

Työkyvyn tuen ryhmää puhuttaneita aiheita ovat olleet resurssit ja vaikuttavuus, päällekkäisen työn vähentäminen, työkyvyn tuen tiimien tarpeellisuus/kokoonpano/kokoontumisaikataulut ja monet muut käytännöt asiat, joihin olemme pyrkineet vastaamaan ja tarvittaessa hakeneet esimerkkejä muilta hyvinvointialueilta. Lisäksi lähestyvä TYP/TYM -muutos on ollut tiiviisti keskusteluissa ja myös siihen liittyville järjestelyille on haettu ratkaisuvaihtoehtoja. 

Nykytilanteen valossa työttömien terveydenhuollon resurssimme alueella näyttävät niukoilta, mutta riittäviltä, jos saamme jatkoa vakiinnuttamisrahalla rekrytoidun 1 terveydenhoitajan resurssille. Työkyvyn tuen ryhmän yhteisen näkemyksen mukaan alueella tulee huomioida TE24 -uudistuksen tuomat vaikutukset myös sote-palvelujen kohdalla. Vuonna 2025 Päijät-Hämeeseen muodostuu 2 työllisyysaluetta: Päijät-Hämeen työvoimapalvelut ja Lahden kaupunki. 

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHOITAJAT HYVINVOINTIALUEELLA

Hyvinvointialueen oman toiminnan yksiköihin on kehittämistyön aikana muodostettu työttömien terveydenhoitajien ja työkykykoordinaattoreiden yhteinen tiimi. Terveydenhoitajia yksiköissä on ollut yhteensä kolme ja työkykykoordinaattoreita kaksi. Tiimiä on vetänyt kehittämistyön projektipäällikkö. Työntekijöistä 1 työttömien terveydenhoitaja ja 1 työkykykoordinaattori on rekrytoitu vakiinnuttamisrahalla, kahdella työttömien terveydenhoitajalla on ollut hyvinvointialueen vakituinen vakanssi ja 1 työkykykoordinaattori sekä projektipäällikkö ovat työskennelleet RRP -Työkykyohjelman laajennuksen puitteissa. Tiimi on kokoontunut viikoittain teams-välitteisesti, jolloin on käsitelty ajankohtaisia asioita sekä käytännön työhön liittyviä haasteita, ongelmia ja käytänteitä. Lisäksi n. 1-2 kuukauden välein on kokoonnuttu kehittämispäivän merkeissä läsnätilaisuuksiin. Tällöin on asialistalla ollut mm. perehdytysohjelman laadinta työttömien terveydenhoitajille, potilastietojärjestelmän käyttöopastusta ja rakenteellisen kirjaamisen asioita, soteasemien tiedotteiden laatimista työkykyasiakkaan hoitopolun osalta, terveydenhoitajan ja työkykykoordinaattorin työnjaon selkiinnyttämistä yms. Tiimiytyminen on tukenut työntekijöitä ja madaltanut kynnystä konsultaatioihin, eli toiminut erinomaisena kollegiaalisen tuen välineenä.

Kehittämistyön kautta on saatu hyvinvointialueen toimialajohdolle näkyväksi haaste työttömien terveydenhoitajien lähijohtamisessa. Kaikilla terveydenhoitajilla on omat esihenkilönsä, eikä yhtenäistä koordinaatiota ja johtoa ole. Tahtotila keskittää lähijohto samaan paikkaan on kuitenkin olemassa. Työkyvyn tuen ns. kotipesää on harkittu sijoitettavaksi kuntoutuksen (IKU) toimialalle, perhe- ja sosiaalipalveluihin (PESO) ja terveys- ja sairaanhoitopalveluihin TESA). Lopulta hyvinvointialueella on päädytty siihen, että ns. oman toiminnan yksiköiden työttömien terveydenhoitajien vakanssit tulevat jatkossakin pysymään TESA:n toimialalla, mutta heille osoitetaan yhteinen esihenkilö (Kuva 5: Terveydenhoitajien esihenkilöt hyvinvointialueella).

Erityistä huomiota olemme toimenpiteissämme suunnanneet työttömien terveystarkastusten kehittämiseen koko Päijät-Hämeen alueella. Työttömien terveydenhuollon kokonaistilanne on kuvattu Innokylään toimintamalliksi (Linkki: Innokylä. Työttömien terveystarkastusten kehittäminen Päijät-Hämeessä). Olemme ottaneet vetovastuun kaikkien maakunnan työttömien terveystarkastuksia tekevien ammattilaisten kouluttamisesta ja verkostoitumisesta. Heille on toteutettu säännöllisiä Teams-koulutusiltapäiviä sekä yksi läsnäolotilaisuus. Näille on toivottu jatkoa myös yksityisten palveluntuottajien taholta. 

Terveydenhoitajille suunnatun Webropol-kyselyn tuloksena saimme tietää, että yli 60 % vastaajista (N=8) koki tietojensa olevan riittämättömät tämän työn tekemiseen. Lähes 90 % vastaajista koki, ettei aikaresurssi ole riittävä; asiakkaiden ja päivittäisten vastaanottokäyntien määrä koettiin liian suureksi, lääkärin konsultaatioajat liian niukoiksi sekä verkostotyön ja jatkotyöskentelyn tekeminen mahdottomaksi. Huolestuttavaa oli se, ettei kolme neljännestä vastaajista tiennyt keitä oman kunnan työkyvyn tuen verkostossa työskentelee ja vain reilu kolmannes ilmoitti tekevänsä monialaista verkostotyötä. Syynä verkostotyön vähäisyyteen mainittiin olevan liian niukka työaikaresurssi tai tiedon puute siitä keihin voisi olla yhteydessä. Vain reilu kolmannes vastaajista kertoi omassa sote-keskuksessa olevan määritelty vastuualueet työkyvyn tuen palveluiden osalta. Suurin osa koki saavansa ammatillista tukea työkavereiltaan. Osa mainitsi, ettei saa tukea riittävästi tai että neuvoa kysyessä vastaukset ovat epävarmoja. Säännöllistä koulutusta, yhtenäistä tiimiä terveydenhoitajille, vaikuttamista esimiehiin, työnohjausta, asiakastapausten purkua ja lisää konsultointimahdollisuuksia kaivattiin. Kaikki vastaajat kokivat heille järjestetyistä koulutuksista olleen hyötyä ja halusivat Päijät-Hämeeseen muodostettavan työttömien terveydenhuollon ammattilaisverkoston. Alustavasti on suunniteltu työttömien terveydenhoitajien verkoston jatkoa Työkykyohjelman laajentamisen päätyttyä siten, että vetovastuu tapaamisten suunnittelusta ja toteuttamisesta on vuorotellen oman toiminnan ja Sysmän sekä Harjun Terveyden terveydenhoitajien välillä (Teams -tapaamiset 4 kertaa vuodessa). Lisäksi kerran vuodessa on suunniteltu toteutettavan livetapaamisen, johon kutsutaan myös kaikkien terveydenhoitajien esihenkilöt. 

Työttömien terveystarkastuksen sisällön kehittäminen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on pyrkimyksenä yhtenäistää käytäntöjä ja tuottaa kaikkiin oman toiminnan sote-keskuksiin (Heinola, Hollola, Orimattila, Asikkala ja Padasjoki) toimivat ja vaikuttavat monialaiset palvelut työttömien terveydenhuoltoon. Edellä mainituista kunnista Heinolassa on pisimmät perinteet laajassa monialaisessa yhteistyöskentelyssä. Heinolan mallin kaltaista toimintaa on suunniteltu levitettävän muihinkin hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskuksiin. Kehittämistyön aikana kaikkien oman toiminnan sote-keskusten työttömien terveydenhoitajat ja työkykykoordinaattorit ovat pyrkineet Heinolan mallin kaltaiseen toimintaan. KELAn työkykyneuvoja on ottanut asiakkaita vastaan vain Heinolassa, mutta yhteistyötä ammattilaisten ja työkykyneuvojan kesken on tiivistetty koko alueella yhteisten palaverien muodossa. 

Heinolassa on nimetty työttömien terveydenhoitaja, jonka toimenkuva liittyy täysin työttömien terveydenhuoltoon, työkyvynselvittelyihin ja monialaiseen verkostotyöhön. Terveydenhoitajan työtila sijaitsee työllisyyspalveluiden yksikössä eli Savotassa, jossa työskentelevät hänen lisäkseen kaupungin työllisyydenhoito, kaupungin elinvoimapalvelut, yksi työllisyydenhoidon hanke sekä lähes päivittäin TE-palveluiden asiantuntijoita. KELAn työkykyneuvoja käy Savotassa kerran kuukaudessa. Samasta rakennuksesta löytyvät myös kokous- ja etätyötilat, jotka mahdollistavat laadukkaiden verkostopalaverien järjestämisen. Terveydenhoitajan työskentely sote-keskuksen ulkopuolella on edistänyt monialaista verkostoyhteistyötä. Sähköiset yhteydet ja konsultaatiokäytännöt sote-keskukseen toimivat erinomaisen hyvin ja ovat riittävät. Sote-keskuksessa on nimetyt fysio- ja toimintaterapeutit, joille keskitetään kaikki toimintakykytestaukset. Vaativimmat työkykyselvittelyt on keskitetty asiaan perehtyneelle terveyskeskuslääkärille. Vastuun jakaminen tietyille työntekijöille on taannut asiakkaille laadukkaan palvelun ja ammattilaisille selkeän toimintamallin. Osaamisen keskittäminen kasvattaa ammattitaitoa.

Työttömien terveystarkastus on kansanterveystyön lisäksi työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja arviointia sekä erilaisiin hoito- ja kuntoutuspalveluihin ohjaamista. Terveydenhoitaja asettaa saapuneet lähetteet jonoon, josta asiakkaille lähetetään kutsut vastaanotolle noin kahden viikon päähän. Ensikontakti asiakkaaseen voi olla myös aktivointisuunnitelmapalaverissa tai muussa yhteistapaamisessa, johon terveydenhoitaja pyydetään terveydenhuollon asiantuntijana. On pyritty mahdollisimman joustavaan toimintaan, jotta asiakas saisi saatavilla olevilla resursseilla mahdollisimman pian kaipaamaansa apua ja kokonaisuus hahmottuisi kaikille asiakasta auttaville toimijoille. Tämänkaltaisen työn on todettu vaativan lisäresurssia, joten 1.1.2023 – 31.12.2024 sote-palveluissa on toiminut RRP -rahoituksella työkykykoordinaattori, joka on ottanut vastuuta verkostotapaamisista ja työkykyasiantuntijana toimimisesta monialaisissa verkostoissa.

Terveystarkastuksen kestossa on huomioitu, että jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan myös hänen työ- ja toimintakykyään; aikaa varataan 1,5 – 2 h sekä kirjaamisaika lisäksi. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi monialainen verkostotyöskentely on välttämätöntä. Onnistunut asiakasprosessi vaatii jatkuvaa vuoropuhelua verkoston eri toimijoiden kesken. Pääsääntöisesti asiakkaat antavat luvan tiedonvaihtoon eli allekirjoittavat kirjallisen suostumuksen monialaiseen työkyvyn selvittelyyn ensimmäisellä tapaamisella. Terveydenhoitajan työajan käytössä on huomioitu mahdollisuus monialaiseen työhön. Erilaisia lääkinnällisiä ja sosiaalisia kuntoutuspalveluita asiakkaalle suunnitellaan yleisimmin yhdessä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, työpajatoimijoiden sekä KELAn kesken. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tai siirtymistä takaisin työelämään pohditaan yhteistyössä TE-toimiston, kunnallisten työllisyyspalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen sekä vakuutusyhtiöiden (useimmiten KELAn) toimijoiden kanssa (Kuva 6: Työttömien terveydenhuoltoon liittyvä Heinolan työkyvyn arvioinnin prosessi).

Juurruttamis- ja levittämisvaiheessa huomiota kiinnitetään siihen, ettei työttömien terveydenhoitajan työtä tehdä muun työn ohella; se on nähtävä asiantuntijatehtävänä, johon suunnataan 100 % työpanos. Terveydenhoitajan työtila voi sijaita joko sote-keskuksessa tai työllisyyspalveluiden yksikössä. Pääasia on, että yhteistyö TE-palveluiden asiantuntijoiden, KELAn työkykyneuvojan ja kuntien työllisyyspalveluiden kanssa on sujuvaa (Kuva 7: Monialainen verkosto). Sote-keskuksissa työttömien toimintakykytestausten keskittämistä suositellaan nimetyille fysio- ja toimintaterapeuteille sekä vaativimpien työkykyselvittelyiden keskittämistä aiheeseen perehtyneelle terveyskeskuslääkärille .  Lisäresurssina monialaisissa verkostoissa ja terveydenhoitajan työparina ajalla 1.1.2024 – 31.12.2024 on Hollolassa, Asikkalassa, Orimattilassa (alkaen 6/2024) ja Padasjoella  toiminut työkykykoordinaattori  vakiinnuttamisrahalla toteutetussa kehittämistyössä. Heinolassa työkykykoordinaattoritoimintaa on toteutettu v. 2023 - 2024 RRP Työkykyohjelman laajentamisen toimenpiteenä. 

Tulevaisuudessa  saattaa olla mahdollista, että työttömien terveydenhoitajien määrää hyvinvointialueella lisätään eikä erillisiä työkykykoordinaattoreita palkata. 

TYÖKYKYKOORDINAATTORITOIMINTA

Työkykyohjelman laajennuksen toimenpiteet kohdistuvat palvelupilottien osalta Heinolaan ja Sysmään v. 2023 - 2024, koska Heinola ja Sysmä eivät olleet mukana alkuperäisen Työkykyohjelman toimenpiteissä. Työkykyohjelman laajennuksen toimenpiteenä on työkykykoordinaattoritoimintaa pilotoitu Heinolassa. Sysmässä terveyspalveluja tuottaa Terveystalo, joten sinne emme rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti ole voineet kyseistä palvelua osoittaa.

Työkykykoordinaattori on toiminut Heinolassa terveydenhuollon ja kuntoutuksen asiantuntijana verkostoissa, ollut asiakasasioissa konsultoitavissa matalalla kynnyksellä sekä tehnyt työ- ja toimintakykyarvioita asiakkaille. Hänellä on ollut käytössään potilastietojärjestelmä Lifecare, jossa hänellä on ollut laajat luku- ja kirjaamisoikeudet. Työkykykoordinaattori on auttanut tunnistamaan asiakkaan työkyvyn haasteita, kuntoutustarpeita ja jäljellä olevaa työkykyä sekä suunnitellut asiakkaalle sopivia palvelukokonaisuuksia, kuntoutuskeinoja ja tukea kohti työelämää tai opintoja. Osa työkykykoordinaattorin asiakkaista on ohjautunut myös sairauspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkykykoordinaattori on tukenut asiakasta etuisuuksien hakemisessa ja toiminut rinnalla kulkijana eri palveluissa. 

Työkykykoordinaattoripalveluun ohjautuneet asiakkaat ovat olleet työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat tarvinneet tukea jatkopolkujensa suunnitteluun, työ- ja toimintakyvyn tukemiseen sekä yksilöllisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Työkykykoordinaattori on työskennellyt monialaisella verkostotyöotteella ja koonnut tarvittavat toimijat ja palvelut asiakkaan ympärille sekä seurannut palveluprosessin etenemistä. Verkostotyöskentelyä toteutettaessa on edistetty samalla ammattilaisten osaamista verkostojen kokoamisessa ja hyödyntämisessä asiakkaan asian edistämiseksi.

Työkykykoordinaattorin 336 (tilanne 31.10.2024) käynnistä 75 % (251) on ollut verkostotapaamista ja vain 25 % (85) yksilötapaamista. Painopiste on haluttu pitää verkostotyöskentelyssä, jotta työtapa jäisi elämään mahdollisimman moneen toimipisteeseen. Verkostotapaamisista suuri osa on ollut aktivointisuunnitelmapalavereja sekä laajoja monialaisia verkostoja, joissa on ollut vähintään kolme eri toimijaa. Työkykykoordinaattori on tavannut paljon asiakkaita yhdessä myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen MiePä-tiimin, TE-palveluiden ja Heinolan kaupungin työpaja Torpan työntekijöiden kanssa. Asiakkaita työkykykoordinaattorilla on ollut yhteensä 198 (tilanne 30.10.2024), joista 56 % on ollut miehiä ja 44 % naisia. Eniten työkykykoordinaattorille ovat asiakkaita lähettäneet työikäisten sosiaalipalvelut (18 %), työttömien terveydenhoitaja (14 %) ja TE-palvelut (11 %). Runsaasti lähetteitä on tullut myös kaupungin työpajalta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikalta (Coronaria) sekä sote-keskuksen lääkäreiltä ja hoidontarpeen arvion hoitajilta (Kuva 8: Työkykykoordinaattorille lähettävät tahot). Työkykykoordinaattori on aktiivisesti seurannut myös asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa, asiakastyön jakautumista, verkostotapaamisten määriä sekä asiakkaiden jatko-ohjautumisia (Kuva 9: Tilastotietoa työkykykoordinaattoritoiminnasta Heinolassa v. 2023 - 2024).

Asiakkaita on pyritty osallistamaan omien palvelujensa kehittämiseen mm. haastatteluin ja keräämällä palautetta Webropol-kyselyillä. Asiakasryhmän erityispiirteet huomioiden jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota asiakkaiden osallistamisen menetelmiin ja niiden valintaan, koska kohderyhmää on haasteellista tavoittaa esimerkiksi kyselyjen kautta. Haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve tilanteidensa monialaiselle ja verkostomaiselle käsittelylle mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa eivätkä voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta. Asiakasosallisuuden ja asiakaskokemusten kokonaisuutta Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -toimenpiteissä kuvataan tarkemmin Innokylässä "Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella" -toimintamallissa (Linkki: Innokylä. Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella). 

Työkykykoordinaattori on osallistunut Heinolan kaupungin työpajan asiakkailleen järjestämiin kahteen Työkunto -kurssiin suunnittelemalla ja toteuttamalla niiden Työkyky-osiot. Kummassakin ryhmässä osallistujia on ollut noin 10. Asiakkaille suunnatun Webropol-kyselyn vastausten (N=14) perusteella asiakkaiden tietämys työkyvyn tuen palveluista lisääntyi kurssin aikana: 93 % sanoi tietävänsä, mitä työkyvyn tuki tarkoittaa ja 93 % koki koulutuksesta olleen hyötyä. Työkykyhaasteita kohdatessaan 43 % vastaajista arveli ottavansa yhteyttä työttömien terveydenhoitajaan, 43 % työkykykoordinaattoriin ja 36 % TE-toimiston asiantuntijaan. Vastaushetkellä 37 % koki tarvitsevansa apua terveydellisten vaivojen selvittelyyn ja hoitamiseen, 14 % mielenterveyden haasteisiin, 14 % taloudellisten asioiden selvittelyyn sekä 7 % kuhunkin seuraavista; työtaitojen parantamiseen, itsestä huolehtimisen taitojen lisäämiseen ja tilanteensa selvittelyyn. Yli kolmannes ei kokenut tarvitsevansa apua mihinkään. Eri toimijoiden välisen yhteistyön pitäisi yli 70 % vastaajien mielestä parantua; 50 % toivoi tiedonkulun sujuvan paremmin, 36 % toivoi voivansa tavata kaikkia työntekijöitä samalla kertaa ja 21 % toivoi, että olisi suorat yhteystiedot kaikille työntekijöille.  

Heinolassa 21 eri alojen ammattilaista vastasi palautekyselyyn työkykykoordinaattoritoiminnasta. Kaikki toivoivat toiminnan jatkuvan. Kaikki vastaajat kertoivat tehneensä yhteistyötä työkykykoordinaattorin kanssa ja yhteistyön olleen sujuvaa. Valtaosa (86 %) oli tavannut asiakkaita yhdessä työkykykoordinaattorin kanssa. Suurin osa (86 %) tiesi milloin työkykykoordinaattoriin voi olla yhteydessä ja loputkin tiesivät yleensä, mutta olivat joskus epävarmoja. Kaikki vastaajat kokivat asiakkaan asian edenneen työkykykoordinaattorin avulla. Lähes kaikki (95 %) koki saaneensa tietää enemmän asiakkaan työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Oman ammattitaidon koki kasvaneen ja oman työn helpottuneen 90 % vastaajista. Vastaajista 67 % kohdalla kuntoutuksen eri vaihtoehdot olivat nousseet keskusteluun ja 62 % koki saaneensa tietää enemmän asiakkaan työttömyyteen vaikuttavista tekijöistä. Avoimeen kysymykseen tuli mm. seuraavanlaisia vastauksia:

”Tässä asiakasrekistereiden ja suostumusten viidakossa on ollut loistavaa, että asiakastapaamisella on ollut mukana työkykykoordinaattori, joka pääsee katsomaan asiakkaan terveys/työkykytiedot. Liian usein sitä on asiakkaan kertoman varassa, vaikka sekin tärkeää on. Lisää osaamista ja tekemisen meininkiä - yhdessä, asiakkaan hyväksi.”

” Erittäin tärkeä palvelu sosiaalitoimessa. Tätä ei saa lopettaa!!”

” Ehdottomasti yhteistyöverkoston toiminnan tule jatkua. Työkykykoordinaattorin ammattitaito on kullanarvoista asiakkaan asioiden edistymisessä”

” Kyse ei ole siitä, että oma työ helpottuu, vaan siitä, että molemmat voivat ammattilaisina luottaa toisen työskentelyyn asiakkaan asian hyväksi. Työkykykoordinaattorin työpanos on erittäin merkittävä, koska se tuo läsnäolevaksi sen työelämän todellisuuden, missä asiakkaan on terveydellisten haasteidensa kanssa selvittävä. Työkykykoordinaattori kykenee laaja-alaisen näkökulman luomiseen ja on asiakkaan asiassa usein keskeinen tekijä siinä, miten ja missä järjestyksessä tiettyjen asioiden on tapahduttava. Koen työmuodon erittäin tärkeäksi ja vielä laajemmin hyödynnettäväksi. Verkostomallinen toimintatapa heti asiakkaan haasteiden todennettua antaa selvän yhteisen reitin toiminnalle ja tuottaa tuloksia, jopa säästöjä.”

” Toiminnan jatkuminen olisi hyvin toivottavaa. Palveluiden piirissä asioivat ovat yhä enemmän moniongelmaisia, osin syrjäytyneitä ja stigmatisoituja. Tarvitaan ammattilaisia, joilla aidosti taito kohdata ja ymmärrys monitahoisista haasteista.”

” Erittäin tarpeellinen lisä asiakkaan kokonaiskuvan kannalta”

” Työkykykoordinaattorin työ on yksi tärkeimmistä sote-alan toiminnoista - hän keskittyy niihin, joilla on useimmin isoimmat terveysriskit ja suuri hyöty neuvonnasta ja opastuksesta kaikilla elämän osa-alueilla. Työkykykoordinaattori osaa parhaiten kokonaiskuvan mahdollisista kuntoutuksista ja eri väylistä palata työelämään. Kukaan muu ei löydä näin hyvin salapoliisin tavoin juurisyitä sairauksien kehittymisessä ja syrjäytymiskehityksissä. Työkykykoordinaattorin kautta ihmiset päätyvät oikeisiin tutkimuksiin ja etuisuuksiin, mikä todennäköisesti säästää ison määrän rahaa sote-alueilla. Kunhan vain työkykykoordinaattoreita olisi tarpeeksi (vaikka nykyinen on loistava :)) ja työn arvo saisi näkyä palkassakin.”

Työkykykoordinaattorille ohjautuneiden asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa,  verkostotapaamisten jakautumista eri yhteistyökumppaneiden kesken, vastaanottotyön lisäksi tehtävän työn jakautumista sekä asiakkaiden jatko-ohjautumista on kehittämistyön aikana aktiivisesti seurattu ja dokumentoitu (Kuva 9: Tilastotietoa työkykykoordinaattoritoiminnasta Heinolassa v. 2023 - 2024).

Työkykykoordinaattorin asiakastavoitteeksi oli asetettu 50 asiakasta v. 2023 ja 100 asiakasta v. 2024 eli yhteensä 150 asiakasta kehittämistyön aikana. Tavoitteet saavutettiin reilusti; työkykykoordinaattorin asiakasmäärä v. 2023 - 2024 oli 190 henkilöä. 

AMMATTILAISTEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN

Työttömiä asiakkaita työssään kohtaavien ammattilaisten osaamista työkyvyn haasteiden tunnistamisessa ja monialaisen verkostotyön tekemisessä on vahvistettu  koulutustilaisuuksien järjestämisellä. Koulutusta on tarjottu ja räätälöity eri ammattiryhmien tarpeisiin soveltuviksi. Useat koulutustilaisuudet on myös tuotettu videomuotoon ja näin ollen materiaali on jatkossakin ammattilaisten käytettävissä esimerkiksi perehdyttämisen välineenä. Olemme myös perustaneet Työkyvyn tuen teams-kanavan, jossa koulutusosioon on kerätty runsaasti materiaalia. Sieltä löytyy myös työkyvyn tuen käsikirja (Liite 1: Työkyvyn tuen käsikirja Päijät-Häme) ja verkostotyön pikaopas (Liite 2: Verkostotyön pikaopas Heinola). Verkostotyön pikaopas laadittiin tukemaan heinolalaisia työkyvyn tuen kokonaisuudessa toimivia ammattilaisia. Siihen kerättiin työkyvyn tuen kokonaisuuteen liittyviä ydinasioita ja ammattilaisten yhteystietoja Teams -kanavalta nopeasti löydettävissä olevaksi koonniksi. Yhteystiedot kirjattiin käsikirjaan toimialoilta saadun luvan mukaisesti. Julkaistusta käsikirjan versiosta ammattilaisten yhteystiedot on poistettu. 

Teams-kanavalla on käyttäjiä eri organisaatioista ja toimialoilta ja kanava tulee jäämään ammattilaisten materiaalipankiksi myös jatkossa. Hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskuksiin teimme kirjallisen ohjeen “Työkykyasiakkaan ohjaaminen sote-keskuksessa" ja se löytyy hyvinvointialueen intranetistä IMS-ohjeista  (Liite 3: Työkykyasiakkaan ohjaaminen terveysasemalla, Heinola). Ohjeistuksen avulla tuetaan sote-keskusten hoidontarpeenarvioinnissa työskenteleviä ammattilaisia asiakasohjauksessa. 

Olemme olleet TE24-uudistusta valmistelevan laaja-alaisen työryhmän sekä hyvinvointialueen johtaman Työkyvyn tuen ryhmän jäseninä ja saaneet tehdä alustuksia molempien työryhmien palavereihin. Näin olemme päässeet lisäämään myös organisaation johdon tietämystä työkyvyn tuen asioissa. Olemme lisäksi osallistuneet muutamien seminaarien paneelikeskusteluihin sekä Heinolassa tehneet tiivistä yhteistyötä kaupungin työllisyys- ja elinvoimatoimialojen kanssa. Sysmässä olemme panostaneet työkyvyn tuen palveluiden paikallisten toimijoiden kouluttamiseen sekä heidän keskinäisen yhteistyönsä vahvistamiseen. Olemme saaneet heidät sitoutumaan säännöllisiin yhteistapaamisiin sekä kehittämistyön jatkamiseen omana toimintana. Kehittämistyön tueksi olemme tehneet heille monenlaista kirjallista materiaalia ja tukeneet toimijoiden yhteisen jatkosuunnitelman laatimisessa; seuraava yhteistyöpalaveri aiheineen on heillä sovittuna vuodelle 2025. 

Varsinaista numeerista tavoitetta koulutuksiin osallistuvien määrästä ei kehittämistyölle ollut asetettu. Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) asetti tavoitteekseen vuosien 2023 - 2024 aikana toteutettujen koulutustilaisuuksien kautta tavoittaa n. 300 henkilöä. Tavoite ylittyi reilusti ja koulutuksiin on osallistunut yhteensä 1128 henkilöä. 

MUUT PILOTOINNIT

Työkyvyn arviointi työelämässä

Työkykykoordinaattori osallistui monialaisena yhteistyönä toteutettuun pilottiin “Työkyvyn arviointi työelämässä”. Toive pilotoinnin toteuttamisesta tuli Hämeen ELY-keskukselta Työkykyohjelman toimenpiteiden toteuttamisen aikana. Palvelu oli jäänyt vähälle käytölle ja siksi haluttiinkin todennusta sille, onko tällaiselle palvelulle tarvetta. Palvelu keskittyy arvioimaan asiakkaan työkykyä aidossa työympäristössä ja siinä käytetään MELBA/IMBA -arviointivälineitä (Kuva 10: Työkyvyn arviointi työelämässä -palvelun prosessikuvaus, ValmennusLehto). Alkuperäisenä ajatuksena oli toteuttaa palvelun testaaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden keskuudessa. Käytännössä kuitenkin osoittautui, ettei pilotointia voida tehdä kuntouttavan työtoiminnan työpajalla, koska palvelu vaatii sen, että se toteutetaan aidossa työympäristössä ja sitä ei pystytty kuntouttavan työtoiminnan taholta tässä tilanteessa tarjoamaan. Pilotointi olisi onnistunut ns. seinättömän pajatoiminnan kautta, joka tarkoittaa työtoiminnan toteutusta siitä sopimussuhteessa olevalla työpaikalla. Näitä seinättömiä työpajakohteita ei vielä Heinolassa ja Sysmässä ollut, joten päädyimme tekemään yhteistyötä Heinolan kaupungin työpajan kanssa, jossa on runsaasti mahdollisuuksia toteuttaa aitoja työtehtäviä. Pilottiin osallistuivat ELY-keskus, TE-palvelut, Heinolan kaupungin työpaja Torppa, työkykykoordinaattori sekä TE-toimiston palveluntuottaja ValmennusLehto. Heinolan kaupungin työpaja Torpalta valikoitui vapaaehtoisia asiakkaita, joiden työkykyä arvioi ELY-keskuksen palveluntuottajana ValmennusLehto. Palveluun ohjauduttiin asiakkaiden oman mielenkiinnon perusteella. Aloitus oli siten tässä pilotissa erilainen kuin yleensä eli asiakkaiden ohjautuminen ei tapahtunut TE-asiantuntijan tai kuntakokeilun omatyöntekijän kautta. Pilottiin ilmoittautui 10 asiakasta; muutaman perumisen ja keskeytyksen jälkeen 7 asiakasta osallistui palveluun.

Prosessi käynnistyi Työpajan yksilövalmentajan ottaessa yhteyttä TE-toimiston asiantuntijaan (nimetty henkilö, ei asiakkaan oma asiantuntija), joka laittoi palvelupyynnön ValmennusLehdolle. ValmennusLehto teki työpajan vastuuohjaajan kanssa tehtävän vaativuuden arvioinnin noin 1-1, 5 h kestävässä keskustelussa ennen  varsinaisen arvioinnin alkua. Alkukeskusteluun osallistui asiakkaan ja palveluntuottajan lisäksi työpajan ohjaaja sekä työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattori tapasi asiakkaan ja yksilövalmentajan yhdessä ennen alkukeskustelua ja kartoitti asiakkaan terveys- ja toimintakykytilannetta. ValmennusLehto teki jokaiselle asiakkaalle MELBA-arvioinnin, mutta IMBA tehtiin vain niille, joilla oli fyysisiä rajoitteita. MELBA -arvioinnin avulla kartoitetaan työn edellyttämiin psykososiaalisiin vaatimuksiin vastaamista. IMBA -arviointi kartoittaa  työn edellyttämiin fyysisiin edellytyksiin soveltuvuutta. Asiakasta seurattiin 3 tunnin ajan työssään. Asiakas täytti itsearviointia työmaapäiväkirjaan kahden viikon ajan. Kaikkiaan ValmennusLehdon palvelu sisälsi 25 h/asiakas. Loppuarvioinnissa asiakkaan ja palveluntuottajan lisäksi oli yksilövalmentaja ja työkykykoordinaattori. Kirjallinen loppuarvio skannattiin potilastietoihin; kaikki asiakkaat antoivat tähän suostumuksensa. Asiakkaista kaksi ohjautui lääkärin konsultaatioon eläkemahdollisuuksien osalta; toinen ohjautui erikoissairaanhoitoon diagnoosin tarkentamista varten ja toiselle haettiin työkyvyttömyyseläkettä; myönteinen päätös tuli nopeasti. Työkokeiluja Torpan ulkopuolelle suositeltiin kolmelle osatyökykyiselle asiakkaalle ja työkykyselvittelyt terveydenhuollossa alkoivat kahdella henkilöllä.

Kaikki asiakkaat saivat pilotin aikana positiivista palautetta taidoistaan ja myönteisistä ominaisuuksistaan. Jatkopolkujen osalta pilotista eniten vaikuttivat hyötyvän työkyvyttömät asiakkaat, jotka saivat lisänäyttöä toimintakyvystään. Osatyökykyisten rajoitteet tiedettiin ennen pilotointia ja heille oli tehty jo jatkosuunnitelmat työpajalla eli heidän osaltaan pilotin ei koettu antavan juurikaan uutta tietoa. Palveluun ohjautumisen käytäntöjä kannattaa jatkossa tarkentaa;  esimerkiksi päihdekäytön tai hoitamattomien mielenterveysongelmien aikana palvelua ei kannata järjestää. Lähipalveluissa on ensin tehtävä perusteellinen työkyvyn arviointi monialaisesti. Vasta sen jälkeen voidaan harkita kyseisen palvelun oikea-aikaisuutta. Myös vastuuhenkilö pitäisi nimetä ja hänen olisi hyvä seurata arvioinnin etenemistä ja palveluiden suunnittelua. TE-toimistossa asiakkaan "oman" asiantuntijan pitäisi olla prosessissa mukana. ELY-keskus totesi, että jatkossa tällaiseen palveluun pitäisi voida ohjata tarpeen mukaan non-stop –mallilla; nyt pilotissa asiakkaita otettiin pienissä ryppäissä palveluun. Pilottiin osallistuneille ammattilaisille suunnattuun Webropol-kyselyyn vastauksia tuli 6 kpl. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että palvelusta on asiakkaalle hyötyä. Työntekijälle nähtiin olevan hyötyä, lukuunottamatta yhtä työntekijää, joka ei kokemuksensa mukaan saanut palvelusta hyötyä. Vastaajat kokivat pilotin aiheuttavan lisätyötä, mutta sitä ei ollut hyötyyn nähden kohtuuttoman paljon. Käytännön järjestelyjen jääminen työntekijöiden harteille koettiin raskaana. Toiminnan vakinaistamisen osalta nähtiin pääosin vaihtoehtoisten toimintatapojen miettimistä järkevimpänä; työpajaohjaajien näkemyksen huomioiminen ja kenties IMBA/MELBA -pätevyyden hankkiminen lähipalveluihin. Palautteissa toivottiin myös tiiviimpää tiedottamista ja aikatauluista sopimisen sujuvoittamista. Positiivisena antina pilotoinnista koettiin se, että asiakkaan toimintakyvystä saatiin dokumentoitua tietoa. Todettiin, että yhteistyötä olisi syytä tiivistää ja ohjauskäytäntöjä tarkentaa. Pilotointi oli kaikkien mielestä mukava kokemus ja tärkeää oppia monialaisen työn kehittämisen näkökulmasta. 

Työpaja Torppa palkkasi pilotin loppupuolella toimintaterapeutin 10 kk määräaikaisella sopimuksella ja jatkoa on anottu kahdeksi vuodeksi. Toimintaterapeutti auttaa tunnistamaan työkyvyn haasteita sekä kuntouttaa asiakkaita antamalla toimintakykyä parantavaa yksilö- ja ryhmäohjausta. Työpaja Torppa aikoo lähettää osan työ- ja yksilövalmentajistaan IMBA/MELBA-koulutukseen vuoden 2025 aikana.

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöpilotti Heinolassa

Halusimme nähdä kuinka työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä voitaisiin vahvistaa työkyvyn tukemisen tiimoilta ja toteutimme pienimuotoisen pilotoinnin heinolalaisen työterveysyrityksen kanssa. Heinolan työttömien terveydenhoitaja osallistui tähän pilottiin paikallisen työterveystoimijan kanssa, jolla oli vain yksi työterveyshoitaja ja yrityksiä 100-150. Tarkoitus oli, että työterveyshuollosta työttömäksi jäävät asiakkaat ohjataan hyvinvointialueen työttömien terveydenhoitajalle. Valmis lähetepohja (Liite 4: Lähete) ja suostumus (Liite 5: Suostumus) toimitettiin työterveyshoitajalle. Hankkeen aikana tuli kolme lähetettä. Kaksi asiakkaista oli työllistynyt ennen terveystarkastusaikaa. Yksi asiakas kävi terveystarkastuksessa, mutta hänellä ei ollut mitään työkykyhaasteita. Puhelinhaastattelun palautteen mukaan työterveyshuollossa tämänkaltainen palvelu nähdään jatkossakin tarpeellisena, jotta on joku paikka mihin työttömäksi jäävän voi ohjata eikä hänen tarvitse jäädä ns. tyhjän päälle. Toimintamalli ei ole työllistänyt työterveyshoitajaa liikaa, hän koki toimintaohjeet ja käytännöt erittäin selkeinä. Kukaan asiakkaista ei kieltäytynyt, kelle lähetettä perusterveydenhuollon työttömien terveydenhoitajalle ehdotettiin. Tavoitteena voisi jatkossa olla, että Päijät-Hämeessä saataisiin kaikkien alueiden työttömien terveydenhoitajien yhteystiedot välitettyä kaikille työterveystoimijoille.

Työkykykoordinaattorin, etsivän nuorityöntekijän ja ammattioppilaitoksen välinen yhteistyö

Kehittämistyön aikana työkykykoordinaattori ja ammattikoululla toimiva etsivä nuorisotyöntekijä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä tapaamalla asiakkaita yhdessä ja toimilla rinnalla kulkijoina palveluissa. He ovat myös tavanneet yhdessä ammattioppilaitoksen henkilökuntaa, kuten rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaajia ja erityisopettaja. Tavoitteena on ollut ammattilaisten osaamisen vahvistaminen opiskelu- ja työkykyhaasteiden tunnistamisessa, varhainen puuttuminen opintojen aikaisiin haasteisiin ja monialainen yhteistyö opintojen keskeytymisen estämiseksi ja sopivimpiin palveluihin ohjautumiseksi. Kehittämistyön aikana havaittiin suuri tarve tämänkaltaiselle toiminnalle; toiminnan vakiintuminen vaatisi tiivistä jatkotyöskentelyä.

VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISTYÖ

TAITE-valmennus

Taite-valmennus on työllistymään pyrkiville työnhakijoille suunnattu vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) jälkeistä toimintaa vuosina 2025–2028. Taite-ohjaajakoulutus on suunnattu kaikille työllistymistä tai työkykyä tukeville ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita valmennusryhmien vetämisestä ja ohjaajaparin kanssa työskentelystä (Työterveyslaitos 2023). Hankkeen henkilöstöllä ei ollut käytännön mahdollisuutta osallistua Työterveyslaitoksen järjestämään TAITE-valmennukseen, mutta siitä tiedotettiin aktiivisesti Työkyvyn tuen Teams-kanavalla sekä kaupungin työllisyyspalvelujen ja Jyränkölän Setlementin työllisyyshankkeen henkilökunnalle. Heinolan kaupungin työpaja Torpalta kaksi valmentajaa osallistui TAITE-valmennukseen. Taite -valmennuksen läpikäyneet työpaja Torpan valmentajat kertoivat, että heillä on suunnitelmana ottaa valmennus osaksi työpaja Torpan toimintaa ja hyödyntää saamaansa osaamista jatkossakin. Vuoden 2024 lopussa toteutetaan ensimmäinen valmennusjakso työpajan asiakkaille. 

Omavire – Työ- ja toimintakyvyn itsearviointi

DigiFinlandin kehittämän Omavireen eli digitaalisen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän ytimessä on asiakkaan vahvuuksien, kehittämiskohteiden sekä tuen tarpeiden tunnistaminen ja näkyväksi tuominen. Lisäksi sovelluksessa on asiakkaalle omahoito-ohjeita sekä vinkkejä tilanteensa omatoimiseen tukemiseen ja edistämiseen. Se antaa asiakkaalle tietoa omasta toimintakyvystään ja haasteistaan sekä niiden ratkaisuista, mutta myös ammattilaisille mahdollisuuden jakaa tietoa keskenään asiakkaan tilanteesta.

Alustava suunnitelma Päijät-Hämeessä oli pienimuotoisesti testata Omavire-arviointia työttömien terveydenhoitajan työvälineenä Heinolassa. Pilotointisuunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät siihen, että alueella samanaikaisesti työstettiin omaa Toimintakykymobiili -sovellusta, jota suunniteltiin käyttöön kuntoutuksen toimialan lisäksi myös työttömien terveydenhuoltoon. Usean eri sovelluksen käyttöönottoa ei hyvinvointialueella nähdä realistiseksi ottaen huomioon, että Toimintakykymobiilin käyttöönottoa oli tarkoitus edistää laajasti eri toimialoille.

Olemme kuitenkin aktiivisesti seuranneet Omavireen kehityskaarta osallistumalla sitä koskeviin infotilaisuuksiin. Lisäksi olemme tutustuneet ja arvioineet pilottiversion käytettävyyttä. Näin ollen olemme pysyneet ajan tasalla kehittämistyön vaiheista.