Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Laajennetaan laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottoa hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville asiakkaille.
Oivalla ja ymmärrä
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja KeskiSuomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeen tavoitteena on osaltaan lisätä työttömien asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Lisäämme palveluvalikoimaan uudenlaisen mahdollisuuden jatkopolutukseen kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita.
Toimintaympäristönä on hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Heinolan ja Sysmän työpajat. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa on tarkoituksena jatkaa Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa mallinnettua palvelukokonaisuutta. Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan sisällä ei hyvinvointialueella ole mahdollista tuottaa tuettua työhönvalmennusta, jonka vuoksi se tuotetaan asiakkaille ostopalveluna ELY-keskuksen valitseman palveluntuottajan toteuttamana. Heinolassa ja Sysmässä ELY-keskuksen sopimuksen puitteissa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta toteuttaa SunUra Oy. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä v. 2022 tuotettu selvitys alueellisesta työhönvalmennuksen tilanteesta ja erityispiirteistä on liitteenä.
Tuleva TE24 -uudistus muuttaa toimintaympäristöämme. Nähtäväksi jää millainen merkitys kuntouttavalla työtoiminnalla sekä muilla työllistämisen tukitoimilla tulevaisuudessa on. Onko kunnilla intressejä ja varoja esim. ostopalveluina tuotettuun työhönvalmennukseen/työkyvyn arviointiin?
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on kolme päätavoitetta:
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus – Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen liittäminen osaksi sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluja on täysin linjassa vaikuttavien, kustannustehokkaiden ja saavutettavien palvelujen kehittämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden jatkopolkujen luominen ja vahvistaminen on ollut haasteellista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun päättyessä asiakas on usein siirtynyt suoraan te-palvelujen pariin. Palvelusta toiseen siirtyminen on tapahtunut usein yhtäkkiä eikä asiakas ole valmistautunut siihen, että tuttu ja turvallinen kuntouttavan työtoiminnan palvelu ammattilaisineen katoaa ympäriltä. Asiakas saattaa siirtyä hyvinkin itsevarmana ja päättäväisenä te-palvelujen piiriin, mutta yllättäen palvelusta toiseen siirryttäessä saattaakin esiintyä viivettä, jolloin asiakkaan kuntoutuminen sekä motivaatio kokevat notkahduksen. Pahimmassa skenaariossa asiakas saattaa pudota palvelujen väliin ja tilanne voi kriisiytyä. Tällöin on mahdollista, että kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa saavutettu kuntoutuminen ja asiakkaan motivaatio menetetään ja palataan taas lähtöpisteeseen. Lisäksi asiakkaan pudotessa palvelujen väliin, sieltä palvelujen piiriin ponnistaminen saattaa haavoittuvassa tilanteessa olla asiakkaalle ylivoimaisen vaikeaa. Toimintamallin ja palvelukokonaisuuden avulla pyritään siihen, että asiakas saa tuettua työhönvalmennusta jo kuntouttavan työtoiminnan palvelun aikana tutussa ympäristössä työtoiminta-aikana. Tällöin asiakkaalla pysyy tuttu ympäristö sekä tutut ammattilaiset tukemassa häntä. Lisäksi hän saa työhönvalmentajan yksilöllisen tuen ja tarpeisiinsa vastaavan avun. Työhönvalmentaja tapaa asiakasta kuntouttavan työtoiminnan työtoiminta-aikana työtoimintapaikassa ja integroituu siten sosiaalihuollon palvelujen sisään.
Toimintamallissa kiinnitämme erityistä huomiota asiakaskokemukseen sekä yhteistyökumppaneiden kokemuksiin. Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa pilotoitiin palvelukokonaisuuden toimivuutta Orimattilan kuntouttavan työtoiminnan työpajalla syksyllä 2022. Pilotoinnin kokemuksista laadittiin toimintamalli, joka toimii myös tässä toimintamallissa pohjana. Orimattilan kokemuksista kirjattiin toimintamalliin sekä asiakkaiden että sidosryhmien kokemukset ja kehittämisideat. Asiakkailta palvelukokonaisuus sai pelkästään positiivista palautetta, josta vaikuttavimpina teemoina nousivat yksilöllisen tuen saaminen sekä käytännön asioiden hoitamisessa saatu tuki, omien voimavarojen vahvistaminen sekä jatkosuunnitelmien kirkastuminen. Yhteiskumppanit kokivat toimintamallin juurruttamisen ja jatkamisen realistisena ja kaikkia osapuolia hyödyntävänä elementtinä. Yhteistyön ja yhteiseen päämäärään pyrkiminen koettiin tärkeäksi tavoitteeksi.
Orimattilassa pilotoitu palvelukokonaisuus oli kestoltaan lyhytaikainen ja jatkokehittämisen kohteeksi jäikin kuvata YTY -hankkeessa asiakkaan siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Tarkoituksena toimintamallissa on, että asiakas voi turvallisesti siirtyä palvelusta toiseen ja tarvittaessa takaisin kuntouttavan työtoiminnan palveluun, jos jatkosuunnitelma ei onnistukaan tai jostain syystä ei onnistu. Kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan työkokeiluun tai muuhun toimenpiteeseen siirtymisen ajaksi myöntää kuukauden tauko. Jos tauon aikana asiakkaalle tulee tarve palata kuntouttavaan työtoimintaan, se onnistuu viiveettä. Jos työkokeilu tai vastaava muu toimenpide osoittautuu asiakkaalle soveltuvaksi ratkaisuksi ja asiakas jatkaa siinä, päätetään kuntouttavan työtoiminnan palvelu.
Palvelukokonaisuuden toteuttaminen tukee kuntouttavan työtoiminnan asiakasta jatkopolkujensa löytämisessä ja rohkaisee kokeilemaan uutta tutussa ympäristössä. Tavoitteena onkin työttömien ja osatyökykyisten kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksien edistäminen.
Toimintamallilla pyritään edistämään monialaista yhteistyötä sekä eheiden, kattavien ja yksilöllisten palvelukokonaisuuksien luomista asiakkaille.
Kehittäjäjoukko on suurelta osin sama kuin aiemmassa Työkykyhankkeessa. Tiedot toimintamallin rakenteesta ja yhteistyöstä ovat tiedossa ja koettu kaikille osapuolille hyödyllisiksi. Tuetun työhönvalmennuksen palveluntuottaja on muuttunut, mutta heidät on opastettu tulevaan kehittämistyöhön sekä sanallisesti että kirjallisella materiaalilla.
Vuonna 2022 pilotoidussa toimintamallissa kumppaneina olivat työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajat, sosiaalihuollon omatyöntekijät, kuntouttavan työtoiminnan henkilökunta sekä yksityinen palveluntuottaja, joka tuottaa valmennuspalvelua asiakkaille. Kokemukset olivat pääosin positiivisia ja innostuneita; toimintamallilla nähtiin olevan potentiaalia jäädä pysyväksi käytännöksi. Pilotoinnin ansiosta saimme paljon kokemustietoa siitä, kuinka palvelukokonaisuus saadaan toimivaksi ja mitä tulee ottaa huomioon. Jaamme tätä kokemustietoa myös heille, joille tämä on uusi toteuttamismuoto. Korostamme myös yhteistyön merkitystä ja tuemme käytännön asioiden selvittelyssä.
Päijät-Hämeessä työhönvalmennuksen ei katsota kuuluvan sosiaalihuollon ydintehtäviin kuin tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen vastuun tulee siirtyä te-palveluille (kts. selvitys 28.6.2022). Tämä aiheutti haasteita laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen kokonaisuuden toteuttamiselle alueella. Neuvotteluissa Hämeen ELY-keskuksen ja TE-palvelujen kanssa päädyttiin kesällä 2022 toteuttamaan pienimuotoinen pilotointi, jossa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta viedään kuntouttavan työtoiminnan sisään. Pilotin toteuttamisen aikana nähtäisiin millaisia hallinnollisia haasteita toimintamalli aiheuttaisi. Vai aiheuttaisiko? Hankeaika oli pilotoinnin aloittamisen aikaan jo käynyt vähiin, joten käytännön toteutukselle jäi aikaa kolme kuukautta. Pilotointi alkoi syyskuun 2022 alussa ja päättyi marraskuun 2022 loppuun. Ennen pilotoinnin käynnistämistä TTO -hanke oli yhteydessä sosiaalihuollon työikäisten palvelujen ja kuntakokeilun esihenkilöihin, perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosaluejohtajaan, työikäisten asiakasohjauksen ja taloudellisen tuen tulosaluepäällikköön sekä sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden tulosaluepäällikköön tiedottaen mahdollisuudesta osallistua pilotointiin ja kertomalla pilotoinnin sekä hankekokonaisuuden tavoitteista. Osapuolet eivät nähneet esteitä kehittämistyölle, joten syyskuun 2022 alussa pilotointi käynnistettiin. Pilotointiin osallistuvia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 5.
Pilotoinnin aikana osapuolten kanssa järjestettiin viikoittain 30 minuutin kestoisia teams-tapaamisia, joissa käytiin lävitse kehittämistyön aikana esiin tulleita kysymyksiä ja huomioita. Näihin tapaamisiin osallistuivat TTO -hankkeen työntekijöitä, valmennuspalvelua tuottava ELY-keskuksen kriteerit täyttänyt yksityinen palveluntuottaja ValmennusLehto Oy, sosiaalihuollon omatyöntekijät, kuntakokeilun omavalmentajat sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilökunta. Näillä tapaamisilla pyrittiin siihen, että jokaisesta sidosryhmästä olisi aina joku edustaja paikalla ja tämä useimmiten toteutuikin. Tapaamisilla esiin tulleet huomiot kirjattiin ja niitä käytettiin pilotin dokumentoinnin materiaalina. Asiakasasioita käsiteltiin näissä tapaamisissa anonyymeinä; hankkeessa ei kerätty asiakkaista yksilöiviä tai tunnistettavia tietoja. Dokumentointi keskittyi palvelukokonaisuuden vaiheiden, haasteiden ja kokemusten kirjaamiseen.
Palvelukokonaisuuden arvioinneissa pilotin päätyttyä yhteistyökumppanit totesivat, että yhteistyö ja yhteisymmärrys asiakkaan asioiden hoitamisessa on palvelukokonaisuuden toteuttamisen kulmakivi. Yhteiset palaverit ja keskustelu koettiin erittäin merkitykselliseksi, jotta asiakkaan tilannetta saadaan edistettyä yhteisen tahtotilan mukaisesti. Asiakkaat kokivat jatkosuunnitelmiensa selkiytyneen ja saaneensa eväitä tulevaisuutta varten. Myös valmentajan tuki yksilöllisissä käytännön asioiden hoitamisessa koettiin merkitykselliseksi. Kolmen kuukauden valmennusjakson aikana asiakkaista kukaan ei edennyt työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun siirtymiseen asti ja todettiinkin kolmen kuukauden jakson työhönvalmennusta olevan liian lyhyt aika. YTY -hankkeessa pyritäänkin vuosina 2023 - 2024 dokumentoimaan asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen ja mahdollisesti tarvittaessa myös paluu kuntouttavaan työtoimintaan.
Asiakkaille toimintamallin toteuttaminen merkitsee turvallisessa ympäristössä tapahtuvaa tulevaisuuden jatkosuunnitelmien edistämistä ja osallisuuden vahvistamista. Asiakkaan omat toiveet, edellytykset ja vahvuudet toimivat palvelukokonaisuuden pohjana. Ammattilaiset toimivat asiakkaan kanssa yhdessä kohti yhteisesti sovittua päämäärää. Tämä yhteiskehittämisen muoto on uudenlaista ja kokonaisvaltaista ajattelua, jossa asiakas on aidosti ja vahvasti keskiössä. Dokumentoimalla palvelukokonaisuuden vaiheita ja asiakaskokemusta YTY -hanke on mukana kehittämässä toimintamallista asiakkaiden tarpeeseen vastaavaa palvelukokonaisuutta, jossa asiakas saa mahdollisimman vahvan tuen edetessään kuntouttavan työtoiminnan palvelusta kohti työllistymistä tai muuta yksilölliseen tilanteeseensa soveltuvaa palvelua. Palvelukokonaisuuden avulla tuetaan asiakasta siten, ettei hän pääse putoamaan palvelujen väliin, vaan vahva, monialainen tuki säilyy koko prosessin ajan.
Sosiaalihuollon ammattilaisten kokemuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan palvelussa tapahtuva tuettu työhönvalmennus on sellaista eteenpäin vievää palvelua, jota asiakkaiden eduksi on kaivattu. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuollon palvelujen päättyminen on iso muutos asiakkaalle ja yhtäkkiä tapahtuessaan se saattaa romahduttaa asiakkaan kuntoutumisen ja aiheuttaa suuria sopeutumisvaikeuksia. Turvallisessa kuntouttavan työtoiminnan ympäristössä tapahtuva valmennus rohkaisee asiakasta kokeilemaan uusia asioita ja antaa samalla voimaantumisen tunnetta ja luottamusta omiin voimavaroihin.
Ammattilaisten toiminen monialaisesti yhdessä asiakkaan edun mukaisesti on myös toimintamallissa osoittanut sen, että halutessaan asioita pystytään toteuttamaan tehokkaasti ja resursseja hyödyntäen ilman, että ylitsepääsemättömiä hallinnollisia esteitä tulee eteen. Palvelukokonaisuuden toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita voidaan tehdä eri tavalla ja yhdessä.
Heinolan ja Sysmän kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joiden jatkopolutus on ajankohtaista.