Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus / TTO Päijät-Häme

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta laajennetaan Päijät-Hämeessä esim. kuntouttavaan työtoimintaan ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin.

Toimintaympäristö

Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämiseen on hankesuunnitelmassa kirjattu useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Hankkeen käynnistyttyä ryhdyttiin näitä toimenpiteitä toteuttamaan ripeästi. Suunnitelmat eivät kuitenkaan hyvistä yrityksistä huolimatta edenneet alkuperäisten kaavailujen mukaisesti syksystä 2021 eteenpäin. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä hankkeessa on selvitetty millaisia haasteita laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämisessä Päijät-Hämeen alueella on kohdattu ja miten niitä on ratkaistu. Selvitys perustuu TTO-hankkeen kokemuksiin, keskeisten toimijoiden haastatteluihin ja yhteistyökumppaneiden kanssa käytyihin neuvotteluihin.

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämiseen on hankesuunnitelmassa kirjattu useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Hankkeen käynnistyttyä ryhdyttiin näitä toimenpiteitä toteuttamaan ripeästi.  Suunnitelmat eivät kuitenkaan hyvistä yrityksistä huolimatta edenneet alkuperäisten kaavailujen mukaisesti syksystä 2021 eteenpäin.

Sosiaalihuollon edustajat toivat esiin näkemyksensä siitä, että työhönvalmennus ei ole sosiaalihuollon ydintehtävä Työikäisten palveluissa (ts. aikuissosiaalityössä). Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja tukeminen ovat sosiaalihuollon vastuulla tiettyyn pisteeseen asti, mutta vastuun tulee jossain vaiheessa siirtyä TE-hallinnolle. Etenkin yrityksiin vietävät palvelut ovat tämän näkemyksen mukaan TE-hallinnon vastuulla ja näin ollen myös yrityksiin vietävä työhönvalmennus. Vammaispalvelujen osalta tilanne on toinen, koska siellä työhönvalmennus on lakisääteinen sosiaalihuollon palvelu. STM:n edustajan mukaan sosiaalihuollon tulisi kuitenkin tukea asiakkaiden työllistymistä nykyistä enemmän esimerkiksi työhönvalmennuksen avulla myös muualla kuin vammaispalveluissa.

Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että TTO -hankkeessa kuvataan (laatukriteereihin perustuvan) työhönvalmennuksen nykytila ja haasteet Päijät-Hämeessä sekä yhdyspinnat ja työnjako eri toimijoiden välillä. (kts. laatukriteereihin perustuva työhönvalmennusmalli, selvitys 6/2022). Sovittiin myös, että hanke käynnistää keskustelut TE-hallinnon kanssa siitä, miten yhdessä olisi mahdollista edistää laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen käyttöönottoa alueella. Lisäksi todettiin, että hankkeen tulisi selkiyttää sosiaalihuollon ja TE-hallinnon rooleja sekä yhdyspintaa siinä, miten esimerkiksi työllistymispolkua sujuvoitetaan kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin.

Neuvottelujen pohjalta päädyttiin siihen, että toteutetaan pienimuotoinen pilotti, jossa kytketään tuettu työhönvalmennus kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisälle. Pilotti käynnistyi Orimattilassa 5.9.2022 ja päättyy 30.11.2022. 

Pilotin tulokset kerätään ja dokumentoidaan joulukuussa 2022. 

Ratkaisun perusidea

Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa selviteltiin laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tilannetta alueella. Sosiaalitoimen esimiesten haastattelujen sekä Hämeen TE -toimiston ja ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen myötä TTO-hankkeessa muotoutui uusi suunnitelma laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämiseksi vuonna 2022. 

Yhteistyöneuvotteluissa mallinnus sovittiin tehtäväksi toteuttamalla syksyllä 2022  yhteistyössä Hämeen TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa pienimuotoinen pilotti. ELY-keskus hankkii työhönvalmennuspalvelua viidelle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle, jotka valikoituvat pilottiin oman kiinnostuksensa, motivaationsa sekä riittävän toimintakykynsä perusteella. 

Pilotissa palvelujen yhdistäminen mallinnetaan konkreettisella tasolla: miten asiakkaat valitaan, missä vaiheessa aktivointisuunnitelma tehdään ja miten käytännössä tehdään yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan, omatyöntekijän, omavalmentajan sekä työhön valmentajan välillä. Lisäksi pilotissa selvitetään kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä, vastuukysymyksiä ja mahdollisia hallinnollisia esteitä.

Pilottikokemusten pohjalta pyritään mallintamaan sujuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaalihuollon omatyöntekijän tuki säilyy samanaikaisesti asiakkaan osallistuessa tuettuun työhönvalmennukseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tuominen kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisään vaatii rakentavaa yhteistyötä ja sujuvia prosesseja kaikkien sidosryhmien taholta. Selvitetään pilotin avulla mm. millaisia työvaiheita ja ajallisia resursseja tämä vaatii osallistujatahoilta ja pyritään kartoittamaan käytännöt, joilla vaiheet saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja jouheviksi asiakkaan etenemisen kannalta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen käytännön työssä vaatii yhteistä tahtotilaa kaikilta sidosryhmiltä ja pyrkimystä edistää asiakkaan etua. Olemme osoittaneet toimintamallin avulla, että eheän ja sujuvan palvelukokonaisuuden rakentaminen asiakkaalle usean toimijan yhteistyössä on mahdollista ja asiakkaan edun mukaista.  

On ollut ilo huomata, että palvelukokonaisuus on ollut käytännön työvälineenä myös pilotoinnin ulkopuolella. Asiakkaan tarve on huomioitu ammattilaisten taholta ja vastattu tarpeeseen oma-aloitteisesti palvelukokonaisuuden käyttöönotolla.

Kuten pilotoinnin onnistumisessa, myös koko toimenpiteessä merkittävässä osuudessa olivat asiakkaiden lisäksi toimijoiden halukkuus yhteistyöhön. On erittäin lupaava asetelma, että eri toimijat ovat valmiita tekemään yhteistä työtä asiakkaan edun tavoittamiseksi. Näissä lähtökohdissa on hyvä lähteä toteuttamaan jatkosuunnitelmia sekä edistämään toimintamallin juurruttamista. Kehittämistyön keskiössä tulee aina muistaa pitää tärkein eli asiakas. Pystyäksemme kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen suuntaan, on asiakkaiden oltava mukana yhteiskehittämisen matkalla.

Tärkeätä on huolehtia siitä, että tiedonkulku toimijoiden välillä on sujuvaa ja ajantasaista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa tuotettiin yhteistyön tuloksena erittäin havainnollistava ja dokumentoitavissa oleva kuvaus tuetun työhönvalmennuksen yhdistämisestä kuntouttavan työtoiminnan palveluun. “Tuettu työhönvalmennus osana kuntouttavaa työtoimintaa” -toimintamallin lisäksi saimme kokemusta siitä, mitä yhteiskehittäminen yli organisaatiorajojen voi parhaimmillaan olla. Kaikilla osapuolilla oli yhteinen tahtotila edistää asiakkaiden etua ja etenemistä työllistymisen ja jatkosuunnitelmiensa matkalla. Rakentavat ideat pilotissa mukana olleilta sidosryhmiltä on huomioitu toimintamallin luomisessa ja pistetty korvan taakse myös jatkokehittämistä varten.

Sekä asiakkaiden että sidosryhmien kokemukset palvelukokonaisuuden pilotoinnista ja käyttöönotosta ovat olleet myönteisiä. Asiakkaat ovat arvostaneet palvelujen sujuvaa yhdistämistä ja lisätuen saamista jatkosuunnitelmiensa hahmottamiseen. Sidosryhmät ovat kokeneet palvelukokonaisuuden vahvistaneen yhteistyötä toimijoiden välillä ja vieneen asiakasta eteenpäin. Palvelukokonaisuus on jopa otettu oma-aloitteisesti käyttöön pilotin ulkopuolella olevan asiakkaan kohdalla. 

Palvelukokonaisuuden pilotointi on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja huomiota myös valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa laaditun toimintamallin avulla palvelukokonaisuuden käyttöönotto onnistuu missä tahansa kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Toimintamallista tiedottamista sekä sen juurruttamista ja jatkokehittämistä jatketaan käytännön työssä.