Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus / TTO Päijät-Häme

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta laajennetaan Päijät-Hämeessä esim. kuntouttavaan työtoimintaan ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin.

Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus / TTO Päijät-Häme
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta laajennetaan Päijät-Hämeessä esim. kuntouttavaan työtoimintaan ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin.

Toteutuspaikka
Päijät-Häme
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Häme
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

27.12.2022
Ratkaisun perusidea

Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa selviteltiin laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tilannetta alueella. Sosiaalitoimen esimiesten haastattelujen sekä Hämeen TE -toimiston ja ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen myötä TTO-hankkeessa muotoutui uusi suunnitelma laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämiseksi vuonna 2022. 

Yhteistyöneuvotteluissa mallinnus sovittiin tehtäväksi toteuttamalla syksyllä 2022  yhteistyössä Hämeen TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa pienimuotoinen pilotti. ELY-keskus hankkii työhönvalmennuspalvelua viidelle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle, jotka valikoituvat pilottiin oman kiinnostuksensa, motivaationsa sekä riittävän toimintakykynsä perusteella. 

Pilotissa palvelujen yhdistäminen mallinnetaan konkreettisella tasolla: miten asiakkaat valitaan, missä vaiheessa aktivointisuunnitelma tehdään ja miten käytännössä tehdään yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan, omatyöntekijän, omavalmentajan sekä työhön valmentajan välillä. Lisäksi pilotissa selvitetään kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä, vastuukysymyksiä ja mahdollisia hallinnollisia esteitä.

Pilottikokemusten pohjalta pyritään mallintamaan sujuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaalihuollon omatyöntekijän tuki säilyy samanaikaisesti asiakkaan osallistuessa tuettuun työhönvalmennukseen. 

Toimintaympäristö

Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämiseen on hankesuunnitelmassa kirjattu useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Hankkeen käynnistyttyä ryhdyttiin näitä toimenpiteitä toteuttamaan ripeästi. Suunnitelmat eivät kuitenkaan hyvistä yrityksistä huolimatta edenneet alkuperäisten kaavailujen mukaisesti syksystä 2021 eteenpäin. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä hankkeessa on selvitetty millaisia haasteita laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen edistämisessä Päijät-Hämeen alueella on kohdattu ja miten niitä on ratkaistu. Selvitys perustuu TTO-hankkeen kokemuksiin, keskeisten toimijoiden haastatteluihin ja yhteistyökumppaneiden kanssa käytyihin neuvotteluihin.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen tuominen kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisään vaatii rakentavaa yhteistyötä ja sujuvia prosesseja kaikkien sidosryhmien taholta. Selvitetään pilotin avulla mm. millaisia työvaiheita ja ajallisia resursseja tämä vaatii osallistujatahoilta ja pyritään kartoittamaan käytännöt, joilla vaiheet saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja jouheviksi asiakkaan etenemisen kannalta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa tuotettiin yhteistyön tuloksena erittäin havainnollistava ja dokumentoitavissa oleva kuvaus tuetun työhönvalmennuksen yhdistämisestä kuntouttavan työtoiminnan palveluun. “Tuettu työhönvalmennus osana kuntouttavaa työtoimintaa” -toimintamallin lisäksi saimme kokemusta siitä, mitä yhteiskehittäminen yli organisaatiorajojen voi parhaimmillaan olla. Kaikilla osapuolilla oli yhteinen tahtotila edistää asiakkaiden etua ja etenemistä työllistymisen ja jatkosuunnitelmiensa matkalla. Rakentavat ideat pilotissa mukana olleilta sidosryhmiltä on huomioitu toimintamallin luomisessa ja pistetty korvan taakse myös jatkokehittämistä varten.

Sekä asiakkaiden että sidosryhmien kokemukset palvelukokonaisuuden pilotoinnista ja käyttöönotosta ovat olleet myönteisiä. Asiakkaat ovat arvostaneet palvelujen sujuvaa yhdistämistä ja lisätuen saamista jatkosuunnitelmiensa hahmottamiseen. Sidosryhmät ovat kokeneet palvelukokonaisuuden vahvistaneen yhteistyötä toimijoiden välillä ja vieneen asiakasta eteenpäin. Palvelukokonaisuus on jopa otettu oma-aloitteisesti käyttöön pilotin ulkopuolella olevan asiakkaan kohdalla. 

Palvelukokonaisuuden pilotointi on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja huomiota myös valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa laaditun toimintamallin avulla palvelukokonaisuuden käyttöönotto onnistuu missä tahansa kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Toimintamallista tiedottamista sekä sen juurruttamista ja jatkokehittämistä jatketaan käytännön työssä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen käytännön työssä vaatii yhteistä tahtotilaa kaikilta sidosryhmiltä ja pyrkimystä edistää asiakkaan etua. Olemme osoittaneet toimintamallin avulla, että eheän ja sujuvan palvelukokonaisuuden rakentaminen asiakkaalle usean toimijan yhteistyössä on mahdollista ja asiakkaan edun mukaista.  

On ollut ilo huomata, että palvelukokonaisuus on ollut käytännön työvälineenä myös pilotoinnin ulkopuolella. Asiakkaan tarve on huomioitu ammattilaisten taholta ja vastattu tarpeeseen oma-aloitteisesti palvelukokonaisuuden käyttöönotolla.

Kuten pilotoinnin onnistumisessa, myös koko toimenpiteessä merkittävässä osuudessa olivat asiakkaiden lisäksi toimijoiden halukkuus yhteistyöhön. On erittäin lupaava asetelma, että eri toimijat ovat valmiita tekemään yhteistä työtä asiakkaan edun tavoittamiseksi. Näissä lähtökohdissa on hyvä lähteä toteuttamaan jatkosuunnitelmia sekä edistämään toimintamallin juurruttamista. Kehittämistyön keskiössä tulee aina muistaa pitää tärkein eli asiakas. Pystyäksemme kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen suuntaan, on asiakkaiden oltava mukana yhteiskehittämisen matkalla.

Tärkeätä on huolehtia siitä, että tiedonkulku toimijoiden välillä on sujuvaa ja ajantasaista. 

Kehittämisen vaihe

Valmis