Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Varsinais-Suomi

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on pilotoitu Laitilassa, Liedossa ja Uusikaupungissa. Pilotointi on ollut määrällisesti vaatimatonta, valmennusasiakkaita on ollut 15. IPS-työhönvalmennuksen kriteerejä on sovellettu ympäristöön sopiviksi ja valmentajat ovat omaksuneet IPS-valmennukset ydinajatukset koulutuksien kautta. Työhönvalmennusta on toteutettu kaikissa hankkeissa työllisyyspalveluissa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liedossa merkittävä uusi yhteistyökumppani on ollut vammaispalvelut.

Työhönvalmennusta on saatavilla asiakkaille työllisyyspalveluiden kautta, sekä esimerkiksi Kelan kautta työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen muodossa. Näillä työhönvalmennuksilla on oma paikkansa ja kohderyhmänsä, ja IPS-työhönvalmennuksella omansa. Asiakkaiden ohjautuminen palveluun on ollut riippuvaista siitä, että ohjaavat tahot ymmärtävät valmennuksen luonteen ja sopivuutta asiakkaalle. IPS-työhönvalmennukseen tuleminen pitää olla asiakkaalle helppoa ja lähteä asiakkaan omasta motivaatiosta työllistyä. IPS-työhönvalmennuksen keskiössä on ajatus siitä, ettei lähdetä asiakkaan rajoitteista liikkeelle, vaan keskitytään asiakkaan vahvuuksiin ja haluun työllistyä. Ei lähdetä kuntouttamaan asiakasta vaan lähdetään työllistämään asiakasta heti. Kuntoutuminen tapahtuu työssä ollessa, ja asiakkaalle järjestetään tarvittava tuki työn rinnalle. Valmentaja antaa asiakkaalle tiiviin tuen prosessin aikana, sekä on aktiivisesti yhteydessä työnantajiin. Jos ei työantajayhteistyö saada toimimaan, jää asiakas ilman työpaikkaa ja valmennuksen tavoite ei toteudu. Työnantajayhteistyön osaamiseen on kiinnitetty hankkeen aikana huomiota, esimerkiksi Ratko-koulutuksen muodossa, mihin hankkeen työntekijät osallistuivat.

IPS-työnhönvalmennukselle olisi tarvetta hyvinvointialueella. Valmennus on tarjonnut asiakkaille tiiviin ja pitkäkestoisen tuen. Asiakkaan tilannetta on kartoitettu laajasti IPS-työhönvalmennuksen lomakkeiden avulla, asiakasta on kohdattu ja tuettu mahdollisemman laaja-alaisesti. Hyvinvointialueella valmennus voisi toimia monenlaisten asiakkaiden kohdalla, jotka eivät ole saaneet tai voineet hyödyntää tarkoituksenmukaista valmennusta esimerkiksi työllisyyspalveluista. IPS-valmennuksen malli ottaa huomioon asiakkaan tuen tarpeita ja antaa valmentajalle mahdollisuuden olla mukana asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden verkostossa. Valmentajan tehtävänä on toimia linkkinä työelämään ja tarjota asiakkaalle tukea työllistymiseen omaan työkyvyn mukaisesti, työnantajan tarpeet huomioon ottaen.