Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen toimintamalli/Kymenlaakso
Helposti lähestyttävää, asiakaslähtöistä ja monipuolista tukea työkykyä vastaavan työn löytymiseen, työtehtävien muokkaukseen ja keinoja työssä pysymiseen. Työttömälle työnhakijalle ja työnantajille onnistuneen palkkatyösuhteen toteutumisen edistämiseksi.
Oivalla ja ymmärrä
Osatyökykyiset työttömät muodostavat yhteiskunnassa, Ilmarisen tutkimusten mukaan, mittavan hyödyntämättömän työvoimapotentiaalin, 1,3 miljardia € vuodessa. Hallitukset tarttuvat vuorollaan työllisyyden hoitoon erilaisilla toimenpiteillä.
Kymenlaaksossa ollaan mukana työkykyohjelmassa hankkeena (2021-2022), jonka tarkoituksena on parantaa osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia sekä lisätä tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden avuksi. (THL)
Parhaimmillaan osatyökykyisten osallistaminen työelämään vähentää hyvinvointialueiden kustannuksia työllisyydenhoidossa ja mielenterveyspalveluissa sekä terveyspalveluissa. Osatyökykyisten työllistäminen ulottuu myös sosiaalityön rakenteisiin edistäen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta ylisukupolvien.
Mainittavaa työhönvalmennusmallin vaikuttavuudesta toimintaympäristöönsä, on ydintehtävän laadukkaampi toteutuminen. Työllistämällä osatyökykyisiä tekemään työkykyä vastaavia avustavia tehtäviä voidaan vähentää työyhteisön kuormitusta ja poissaoloja.
Kuva
.png?itok=eRry5RtP)
Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa työhön kykeneviä. (TEM)
Työhönvalmennusmalli perustuu recovery-ajatteluun ja IPS laatukriteereitä mukaillen näkemykseen jäljellä olevan työkyvyn ja mahdollisen uuden osaamisen tunnistamisen hyödyntämiseen molempien osapuolten etujen mukaisesti.
Työhönvalmentaja tukee henkilökohtaisesti sekä työllistyjää että työllistäjää yhteisen tavoitteen, palkkatyösuhteen, toteutumisen edistämiseksi.
Työssä pysyminen ja työnhakijan oman toimijuuden vahvistaminen ovat valmennuksen ydintehtäviä.
Monialaisessa työelämäpalvelussa asiakkaita palvelee laaja asiantuntijajoukko, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisista sekä TE-asiantuntijoista. Asiakkaille tarjotaan työllistymistä tukevaa, asiakaslähtöistä monialaista palvelua, joka muodostuu TE-toimiston, Kelan ja Kymsoten palveluista sekä Kymenlaakson kuntien näitä täydentävistä palveluista. TYP palvelua toteutetaan Kymenlaaksossa osana suurempaa palvelukokonaisuutta.
Monialaisessa työelämäpalvelussa selvitetään, mitä palveluja tarvitaan asiakkaan työllistymisen edistämiseksi. Asiakkaan kanssa laaditaan suunnitelma, joka voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. Pääsääntöisesti TE-toimisto, sosiaali- ja terveysalan toimijat tai Kela ohjaa henkilön Monialaisen työelämäpalvelun asiakkaaksi. Henkilö voi myös itse ottaa yhteyttä Monialaiseen työelämäpalveluun, jos hän kokee tarvitsevansa moniammatillista tukea työllistymiseen.
Työhönvalmennusmalli kehitetään yhteistyössä monialaisten työelämäpalveluiden asiantuntijoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Työhönvalmennusmallia pilotoidaan yhteisasiakkuuksilla, jolloin kehittämistarpeet ovat yhteiset ja asiakaslähtöiset. Työnantajien tarve otetaan myös huomioon ja parityötä tehdään yrityskoordinaattorin kanssa, joka "raivaa" tietä osatyökykyisille työelämässä tuomalla tietoa työnantajille osatyökykyisen palkkaamisesta ja luomalla avoimia työpaikkoja.
Yhteiskehittämissä on kiitoksen paikka myös tiimityölle. Työhönvalmennusmallia on vertailtu, pilotoitu ja konsultoitu yhdessä yksilövalmentajien ja yrityskoordinaattorin kanssa. Rooleja selkeytetty yhdessä.
Kuva
Sillä hetkellä osatyökykyisten työttömien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien lisääminen.
Avustavien tehtävien tunnistaminen ja osatyökykyisen rekrytointikynnyksen madaltaminen.
Työllistyvän henkilön voimavarojen, positiivisten kokemusten ja työnhakutaitojen lisääminen.
Työllistyvien henkilöiden osaamisen lisääminen omien taitojen markkinoinnissa ja oikeanlaisen työympäristön löytyminen suhteessa työkykyyn.
Työllistyminen ja työssä pysyminen.
Osaamisen hyödyntäminen tai mahdollisen uuden osaamisen ja pystyvyyden tunteen lisääminen.
Voimaantuminen.
Urapolkujen selkeytyminen.
Aluksi arvioidaan työhön paluu valmius ja työhönvalmennuspalvelun oikea-aikaisuus.
Henkilön suunnitelmaa seurataan työllistymissuunnitelmassa.
Muutosta mitataan sillä, onko henkilö täyttänyt työssäoloehdon, eli työllistynyt.
Palveluntarvetta määritellään tarvittaessa uudelleen moniammatillisesti ja saattaen vaihdetaan oikeaan palveluun.
Työhönvalmennuksen aikaisesta tuesta tehdään raportti lähettäville tahoille. Raportissa tulee ilmi työhönvalmennuksen toteutus ja ammatillinen profilointi, vahvuudet ja työkyvyn tuen menetelmät, jatkotoimenpiteet ja työnantajan kanssa tehtävä yhteistyö.
Työhönvalmennuksen vaikuttavuutta voidaan mitata myös työkykypistemäärän sekä pystyvyyden tunteen itsearvioinnin seurannan avulla.
Asiakasosallisuus on myös yksi työhönvalmennuksen koko toiminnan ydin. Työhönvalmennuksen asiakkailta saatu tieto voidaan hyödyntää jatkuvaan kehittämiseen ja laatukriteereiden ylläpitoon sekä vaikuttavuuteen.
Asiakaspalaute, jossa huomioidaan myös verkosto- ja työnantajayhteistyö.
- Työn etsinnän toteuttaminen: työnhakutaitojen lisääminen, yhdessä hakeminen ja suunnitelma, yritysyhteistyö ja verkostotyö
- Ammatillinen profilointi: osaamisen tunnistaminen ja markkinointi suhteessa työkyvylle/osaamiselle sopivaan työpaikkaan/ympäristöön,
- Kannustus, motivointi, vaihtoehtojen ja ratkaisujen löytäminen: pystyvyyden tunteen lisääminen, mahdollistaminen, tiedon lisääminen
- Työssä toimimisen tukeminen, osaamisen kehittäminen, tuki työyhteisölle: työn muokkausta, avoin keskustelu, ydintehtävän toteutumisen tukeminen, työyhteisötaidot
- Jaksamisen tukeminen, keinot ja muutosratkaisut: palautuminen, tauot, seuranta, keskusteluyhteys
Tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelu kohdistuu henkilöille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja valmennusta.
Työhönvalmennuksen kohderyhmä ovat osatyökykyiset, jotka ovat motivoituneet hakeutumaan työhön.
Mallia on yhteiskehitetty kokemusasiatuntijan vetämän asiakasraadin avulla.
Työhönvalmennus perustuu osaamisen hyödyntämiseen ja laatukriteereiden mukaiseen valmentavaan työotteeseen.
Kuva
Kuva
.jpg?itok=GThgXpO_)
Kuva
.jpg?itok=vsIrNU1Y)
Kuvittele ja kokeile
Ratko menetelmä tarjoaa keinoja työn analysoimiseen, järjestämiseen ja muotoiluun. Ratko menetelmää voidaan käyttää soveltaen:
- rekrytointeihin
- työssä jaksamisen tukemiseen
- työhön palaamisen järjestelyihin
- tehtävien räätälöintiin ja muotoiluun / erityisesti työkyvyn tukeminen ja työssä pysyminen, oikea ympäristö
- henkilöstön monimuotoisuuden parempaan hyödyntämiseen.
Kuura työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä, KUURA-hankkeessa luodaan kokonaisvaltainen työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli. Kuura mallia voidaan käyttää soveltaen:
- Palveluohjauksessa
- Moniammatillisessa työotteessa, henkilön kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisessa
- Yritysyhteistyössä
- Työn muokkauksen toimintamalli (kehitteillä)
Työkyvyn tuki osana Kymenlaakson hyvinvointialueiden toimintaa.
Työhönvalmennuspalvelu juurrutettu osaksi pysyvää toimintaa.
Työhönvalmennuksen toteuttamiseen on järjestetty resurssia, tiimi.
Ole rohkea.
Ota selvää.
Verkostoidu.
Älä oleta.
Kysele hölmönä.
Tunnista oma sekä muiden toimijuus.
Yhdessä hyvä tulee!
Tunnista ydintehtävä!