Laatuperusteinen työhönvalmennus Varhan työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluissa
Tavoitteena on tarjota laatuperusteista työhönvalmennusta työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaille.
Kehittämistyön alkaessa uusi hallitusohjelma aiheutti muutoksia toimintaympäristöön mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätaho tulevaisuudessa oli vielä epäselvä elokuussa 2023. Toimeentulotukeen, asumistukeen ja työttömyysturvaan kaavailtiin tiukennuksia. Hallitus suunnitteli uudistavansa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on tulevaisuudessa yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. (Valtioneuvoston julkaisu Vahva ja välittävä Suomi Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023).
Tämä laatuperusteinen työhönvalmennus-pilotti integroitiin Varhan työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen yhteyteen.
Liitteenä linkit lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalihuoltolakiin.
Työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluista puuttui asiakkaille sopiva työhön pääsyä tukeva toimintamalli. IPS-työhönvalmennuksesta oli saatu lupaavia tuloksia psykoosisairaiden henkilöiden työllistämisessä. Mallia oli testattu myös muilla asiakasryhmillä kansainvälisesti. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella päätettiin pilotoida työhönvalmennusmallia nyt työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaille RRP-hankerahoituksen (Suomen kestävän kasvun -ohjelma) turvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli mukana koordinoimassa hanketyötä.
Liitteenä linkki Varsinais-Suomen kestävän kasvun sivulle Innokylässä.
Kehittämistyön tavoitteena oli uudenlaisen toimintamallin pilotointi ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palveluja. Mallilla tavoitellaan sitä, että työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkailla on jatkossa aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tukea työelämään siirtymisvaiheessa.
Mitä konkreettista haluttiin saada aikaan?
•Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu osaksi Varhan työllistymistä edistäviä palveluja.
•Yhteistyötahot tuntevat palvelun, osaavat ohjata ja osallistua.
•Työhönvalmennuksen turvin on mahdollista siirtyä aiempaa nopeammin kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille.
Suunnitelmana oli seurata asiakkaiden, työnantajakontaktien, eri työnantajien, työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien asiakkaiden ja kuntoutus- tuki ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon suorittavien hanketyöntekijöiden määrää. Kuvaamiseen suunniteltiin käytettävän IOOI-ketjua (Input/Panos, Output/Tuoto, Outcome/Vaikutus, Impact/Vaikuttavuus).
Asiakastyön mittareiksi valittiin työkykyjana, valmius palata työhön, osallisuusindikaattori ja työhönpaluun pystyvyyden tunne.
Prosessin mittaamiseen em. lisäksi suunniteltiin käytettävän myös asiakas- ja työnantajatyytyväisyyskyselyjä.
Suunnitelmana oli että:
- 6 työhönvalmentajaa ja 1 tiiminvetäjä palkataan ja integroidaan sovituille alueille.
- Varmistetaan työhönvalmennuksen yhtenäiset käytännöt Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
- Työhönvalmennukseen ohjaamisen käytännöstä sovitaan.
- Rakenteisen kirjaamisen yhteinen tapa varmistetaan.
- Sovitaan työhönvalmennuksen mahdollistavasta päätöksenteosta.
- Viestitään kehittämistyöstä ja sen vaiheista.
- Juurrutetaan palvelu hyvinvointialueelle.
Työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluissa on asiakkaita esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, sosiaalisessa kuntoutuksessa tai heitä kohdataan muuten aktivointisuunnitelmia tai monialaisia työllistymissuunnitelmia tehdessä. Monella on intensiivisen tuen tarve työelämään siirtymiseksi ja siellä pysymiseksi.
Laatuperusteinen työhönvalmennus on asiakaslähtöinen toimintamalli missä asiakas määrittää palvelun sisältöä ja tuen laajuutta. Työhönvalmennettavien vertaistukiryhmiä ja asiakasraati järjestettiin. Työpaketin ohjausryhmässä oli mukana kokemusasiantuntija.
Asiakasraadin osallistujat toivoivat, että työhönvalmentajat ottavat asiakkaan "omakseen", ymmärtävät asiakkaan kokonaistilanteen ja hoitaisivat prosessin loppuun asti. On tärkeää, että asiakas tietää, miten hänen valmennuksensa jatkuu prosessin aikana.
Kun kehittämistyö alkoi, oli sovittuna kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Työhönvalmennus alkoikin tämän kohderyhmän kanssa 10/23, mutta 03/24 kohderyhmää laajennettiin siten, että työhönvalmennukseen pääsivät muutkin työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaat.
Liitteenä vertaistukiryhmän sisältö ja asiakasraadin suunnitelmapohja.
Työkykyohjelman aikana Varsinais-Suomessa ajalla 2020-2022 toimi Kaveria ei jätetä-hanke. Tämän hankkeen aikana aloitettiin pilotoimaan myös työhönvalmennuspalvelua Varsinais-Suomessa.
Liitteenä linkki ko hankkeen sivulle Innokylään ja hankkeen luoma käsikirja, minkä lopussa löytyy kuvaus IPS-työhönvalmennuksesta.
Sosiaalihuollon laatuperusteisen työhönvalmennuksen vieminen osaksi työllistymistä edistäviä sosiaalipalveluja. Laatuperusteinen työhönvalmennus on tarkoitettu kaikille työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden asiakkaille, jotka haluavat palata työmarkkinoille. Tavoite on auttaa asiakkaita löytämään toiveitaan ja vahvuuksiaan vastaavia työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta.
- Kohderyhmänä kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille haluavat sekä muut työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaat, jotka toivovat työhönvalmennusta.
- Palvelun aloitus: työhönvalmennusta voi ehdottaa asiakas itse, työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen työntekijä tai joku muu asiakkaan oma työntekijä. Asiakkuus työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluissa tarvitaan, jotta päätös palvelusta voidaan tehdä. Tärkeintä on asiakkaan oma halu aloittaa työhönvalmennus.
- Palvelu on asiakkaalle vapaa-ehtoinen, maksuton ja kestoltaan rajoittamaton.
- Työhönvalmennuksessa noudatetaan laatuperusteisen työhönvalmennuksen mallia ja viisi vaiheista prosessia, mitkä sisältävät vaiheet palveluun hakeutuminen ja sopiminen asiakkaan kanssa, osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi, nopea työnetsintä avoimilta työmarkkinoilta, työskentely ja tuesta sopiminen työnantajan kanssa, työsuhteen tukeminen ja tuki työn ulkopuolella.
Liitteenä THL:n laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallikuvaus, laatuperusteisen työhönvalmennuksen prosessikuva ja kuvaus työhönvalmennuspalvelusta asiakkaan, työhönvalmentajan ja työnantajan kannalta.
Kuva
Kuva
- Tee juurrutus- ja viestintäsuunnitelmat.
- Ota toimintatapojen ja rakenteiden muuttamiseen vaikuttavat tahot ja sidosryhmät mukaan ohjausryhmään.
- Visualisoi työhönvalmentajien työn kuvaus ja tee tarvittavat markkinointi ja esittelymateriaalit.
- Arvioi tuotannon kanssa toiminnan tarvelähtöisyys
- Anna työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen toimijoille tietoa työhönvalmennuksesta ja varmista, että työhönvalmentajat pääsevät mukaan alueen tiimeihin.
- Pohtikaa yhdessä etukäteen, miten toimia mahdollisen muutosvastarinnan ilmetessä kehittämistyön alussa.
- Tee asiakasosallisuussuunnitelma.
- Osallista asiakkaat kehittämiseen, jotta saadaan käyttäjä- ja asiakasnäkökulma mukaan.
- Mieti miten mittaat vaikuttavuutta ja hyötyjä ja valitse mittarit.
- Visualisoi sitten saadut tulokset ja esittele niitä ohjausryhmälle ja johdolle.
- Hanki kehittämistyölle puolestapuhujia alueilla, yhteistyötahoilla ja sidosryhmillä.
- Huolehdi siitä, että mukana olevien tahojen ja sidosryhmien roolit tulevaisuudessa on kuvattu mallin kehittämisen jälkeen.
- Sovi kirjaamiskäytännöstä ja hanki sille selkeä lupa ja ohje.
- Järjestä sote-ammattilaisille koulutusta tarpeiden mukaan (esimerkiksi IPS-menetelmä koulutus ja kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto) ja mainosta Työterveyslaitoksen Työkyvyn tuki-koulutusta, sekä muita Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan järjestämiä työkyvyn tukeen liittyviä koulutuksia.
- Työhönvalmentajat on hyvä ottaa mukaan työkyvyn tuen tiimeihin, jotta palvelu tulee laajemmin tutuksi.
-
Huolehdi siitä, että toimintamallin juurrutuksesta aloitetaan keskustelu johdon kanssa hyvissä ajoin.
Juurrutustavoitteita tehty osin mukaillen Sari Ullgren-Lajusen ja Kati Rantalan ajatuksia blogikirjoituksessa: Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole.
Sosiaalihuollon laatuperusteinen työhönvalmennus voidaan juurruttaa osaksi hyvinvointialueen toimintaa esimerkiksi todentamalla työttömien osatyökykyisten nopeampi työllistyminen avoimille työmarkkinoille verrattuna perinteisiin menetelmin, jossa kuntoutetaan ensin pitkäänkin ja vahvistetaan työelämävalmiuksia ennen siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Työmenetelmän menestyksekäs käyttöönotto edellyttää uudenlaista ajattelutapaa, siten että työ tukee kuntoutumista, eikä asiakkaan tarvitse olla täysin kuntoutunut työelämään palatakseen. Työelämään paluun ja siellä pysymisen onnistuminen on mahdollista työhönvalmentajan tuen turvin. Asiakkaiden työllistyminen vähentänee myös sosiaalihuollon kustannuksia.
Liitteenä linkit THL:n IPS työhönvalmennus sivulle ja blogikirjoitukseen: "Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole".
Kehittämistyön aikana työhönvalmennuspalvelua toteutettiin seuraavilla alueilla ajalla 10/2023-12/2024: Aura, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo ja Sauvo. Tänä aikana työhönvalmentautujista työllistyi 34 henkilöä ja opiskelupaikan otti vastaan 7 henkilöä. Työkokeiluja käynnistyi 30 ja näistä osa johti työllistymisiin. Etenemisprosentti oli 54 % ja työllistymisprosentti oli 26%.
THL arvioi työhönvalmennuksen toteutumista laatukriteerien mukaisesti syksyllä 2024. Arviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä hyvällä tasolla.
Aiemmin mallin tiedettiin olevan vaikuttava psykoosisairaiden henkilöiden työllistämisessä ja tämän kehittämistyön aikana malli osoittautui vaikuttavaksi myös työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaiden kohdalla.
Työllistymistä edistävien ja vammaispalvelujen henkilöstöstä moni osallistui IPS-menetelmäkoulukseen ja tämän sekä kehittämistyön myötä tietoisuus mallista alueella lisääntyi. Työhönvalmennus koettiin aiemmin puuttuneena mahdollisuutena tukea sosiaalihuollon keinoin asiakkaiden etenemistä työllistymispolullaan. Palvelu näyttääkin nyt olevan juurtumassa alueelle.
Työhönvalmentajat kokivat asiakkaiden aktiivisuuden ja itsetunnon nousseen, näköalattomuuden vähentyneen. Asiakkaiden koettiin löytäneen uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja valmennuksen aikana.
Liitteenä kaksi kuvaa työhönvalmennuksen asiakaspalautteista.
Kuva
Kuva
