Varsinais-Suomi: Kaveria ei jätetä
Kehittämisen tavoite on parantaa osatyökykyisten työllisyyspalveluja Varsinais-Suomessa. Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Kokonaisuuden nimi
Kehittämisen tavoite on parantaa osatyökykyisten työllisyyspalveluja Varsinais-Suomessa. Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Kaveria ei jätetä-hanke on osa Marinin hallituksen työkykyohjelmaa. Ohjelman taustalla on tarve nostaa Suomen työllisyysastetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyydenhoidon rakenneuudistukset. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se on toiminnassa 1.8.2020-31.12.2022.
Hankkeen johtaminen on Turun kaupungin konsernihallinnossa. Pilotoinnit tehdään Turun työllisyyspalveluissa ja hyvinvointitoimialalla sekä Laitilan, Liedon ja Uudenkaupungin työllisyyspalveluissa.
Hankkeessa ovat projektikuntien lisäksi mukanan Kaarina, Raisio, Naantali ja Kemiönsaari sekä TE-palvelut, Kela, rikosseuraamusvirasto ja järjestöjä (Lihastautiliitto, Vates, Vamlas ja Vammaisfoorumin työllisyysasiantuntijat).
Hankkeen tavoitteena ovat:
1. Mallintaa työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuus tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen.
2. Tuetun työllistämisen toimintatavan juurruttaminen sosiaalihuollon työllistymistä tukevissa palveluissa.
3. Nostaa ammattihenkilöstön osaamistasoa työkyvyn tuen palveluissa.
4. Kehittää osatyökykyisten palvelujen ekosysteemiä Turussa, Laitilassa, Liedossa ja Uudessakaupungissa.
Hankkeen toimenpiteet ovat
1. Integraatiotyöskentely, jonka aikana mallinnetaan nykyiset työkyvyn tuen palvelut ja tunnistetaan niihin liittyvät hyvät käytännöt ja kehittämiskohteet.
2. Integraatiotyöskentelyn pohjalta pilotoidaan työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista ja tukea yhdessä Turun kaupungin terveysasemassa.
3. Integraatiotyöskentelyn pohjalta pilotoidaan tuetun työllistämisen toimintatapaa Turussa, Laitilassa, Liedossa ja Uudessakaupungissa.
3. Integraatiotyöskentelyn pohjalta tunnistetaan osaamisvajeet ja järjestetään koulutusta ammattihenkilöille.
4. Integraatiotyöskentelyn pohjalta tunnistetaan ekosysteemin kehittämisen painopisteet ja pilotoidaan uusia toimintatapoja.
Hankkeen tuotoksena syntyy kuvaukset työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen ja tuetun työllistämisen palvelusta kuntien sosiaalihuollon työllisyyttä tukeviin palveluihin. Lisäksi kuntien työllisyyspalveluihin on luotu uusia toimintatapoja osatyökykyisten kuntalaisten palvelemiseen. Hanke hyödyttää koko maakuntaa.
Hankkeen tuotoksista: käsikirja, AMK taustaselvitys sekä videot päättäjille ja asiakkaille on koottu yhteen tämän osian alle.
1.1.2021-31.12.2022
Osahankkeita toteuttavat Laitila, Lieto ja Uusikaupunki sekä Turun hyvinvointitoimiala ja työllisyyspalvelut.
Kumppaneita ovat myös Varsinais-Suomen TE-toimisto, Kela ja rikosseuraamusvirasto.
Järjestökumppaneita ovat Lihastautiliitto, Vates, Vamlas, Neuroliitto ja Vammaisfoorumin työllisyysasiantuntijat.
Kunnista myös Naantali, Raisio, Kaarina ja Kemiönsaari kuuluvat verkostoon.
Hankkeen tavoitteena ovat:
1. Mallintaa työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuus tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen.
2. Tuetun työllistämisen toimintatavan juurruttaminen sosiaalihuollon työllistymistä tukevissa palveluissa.
3. Nostaa ammattihenkilöstön osaamistasoa työkyvyn tuen palveluissa.
4. Kehittää osatyökykyisten palvelujen ekosysteemiä Turussa, Laitilassa, Liedossa ja Uudessakaupungissa.
Hankkeemme päätehtävänä on ollut luoda hyvinvointialueelle osatyökykyisten työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden malli. Mallin olemme luoneet yhteistyössä hankkeemme työkykykoordinaattoreiden ja laajan monialaisen yhteistyöverkoston avulla. Hyvinvointialueen rakenteiden keskeneräisyys on ollut haaste mutta myös mahdollisuus. Olemme voineet melko vapaasti ideoida, mitä mallissa on oleellista tuoda esille. Tärkeintä on olla menemättä hyviä, jo toimivia käytäntöjä. Samalla voidaan luoda osatyökykyisille eheämpää ja tehokkaampaa työllistymistä kohti johtavaa palvelupolkua.
Mitä olemme oppineet hankkeemme aikana? Ehkä tärkein oppi on liittynyt siihen, mitä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Edellytys asiakkaiden auttamiseksi on hyvin toimiva verkostoyhteistyö. Tämä korostuu entisestään kuin hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Osatyökykyisten kanssa työskentelevien verkosto on kuitenkin laajempi kuin vain hyvinvointialue ja työllisyyspalvelut. Siihen kuuluu järjestökenttä, rikosseuraamuslaitos, Kela, TE-toimisto, kuntoutuslaitokset, eläkevakuutuslaitokset ja monet muut tahot. Jos ei tehdä yhteistyötä, ei ole mahdollista auttaa asiakkaita eteenpäin kohti työllistymistä. Monialaiselle yhteistyölle pitää olla sovitut yhteiset käytännöt ja työtä pitää koordinoida ja johtaa. Tietoa työkyvyn tuen palveluista pitää koulutuksien kautta ylläpitää ja levittää, koulutuksissa ammattilaisilla on myös mahdollisuus verkostoitua ja oppia toisiltaan.
Työllistymisen edistämiseksi tarvitaan myös työnantajayhteistyötä. Hankkeemme työhönvalmentajat ovat käyttäneet IPS-työhönvalmennuksen keinoja asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Näemme, että IPS-työhönvalmennuksen käyttöönotto hyvinvointialueella on tarpeellista, koska IPS-työhönvalmennus palvelee hyvin juuri niitä osatyökykyisiä, jotka tarvitsevat tiivistä tukea, terveydentilan huomioon ottamista ja rinnalla kulkijaa työhönvalmennusprosessissa. IPS-malli tarjoaa myös tiiviin yhteistyömallin työnantajien kanssa.
Tärkeä oppi liittyy asiakkaan rooliin työkyvyn tuen prosessissa. Jos asiakas jää passiiviseksi kohteeksi erilaisille toimenpiteille, jäädään tilanteeseen missä kannettu vesi ei kauan kaivossa pysy. Ajattelemme, että asiakasosallisuus on tärkeää niin asiakasprosessin sujuvuuden kuin palveluiden kehittämisen kannalta. Asiakkaan oma ääni pitää saada kuuluviin, koska ilman sitä ei voida edetä kohti asiakasta aidosti palvelevaa ratkaisua. Asiakasosallisuuden lisäämistä voimme kaikki edistää niin verkostotyössä, kehittämisessä kuin asiakastyössä. Asiakasosallisuuden lisääminen vahvistaa luottamusta asiakkaan ja ammattilaisen välille ja se on oleellista asiakkaan aitojen tavoitteiden löytämiseksi. Motivaation löytämiseksi tarvitsemme ratkaisukeskeistä työotetta, joka ei vain keskity asiakkaan työkyvyn rajoitteisiin. Asiakkaan vahvuudet ja voimavarat pitää saada näkyviin.
Toivomme että työkyvyn tuen kokonaisuutta tulevaisuudessa huomioidaan tärkeänä osana työikäisten palveluita. Työkyvyn tuki ansaitsee näkyvän paikan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työkyvyn menettäminen tarkoittaa suuria menetyksiä yhteiskunnalle, mutta myös yksilölle. Kaveria ei saa jättää tulevaisuudessakaan, siitä haluamme pitää huolen.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue haki kestävän kasvun ohjelmasta rahoitusta työkykyohjelman laajentamiseen, IPS-kehittämisohjelman käynnistämiseen ja työkyvyn erityisosaamistiimin muodostamiseen osana työ- ja toimintakykypoliklinikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuosille 2023-2024 työkykyohjelman laajentamiseen 1.340.000 euroa ja IPS-kehittämiseen 551.000 euroa. Hyvinvointialue jatkaa hankkeen kehittämän mallin toimeenpanoa uudessa organisaatiossa ja sen osana myös laatuperusteisen työhönvalmennuksen juurruttamista sote-palveluihin. Myös työkyvyn tuen erityisosaamistiimi käynnistyy. Arvioitu kehittämispanos laajennukseen on kuusi työkykykoordinaattoria, neljä työhönvalmentajaa ja projektipäällikkö. IPS-kehittämisen arvioitu kehittämispanos on neljä työhönvalmentajaa.
Projektin kehittämisteemat ja luodut hyvät käytännöt luovat perustaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyölle työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen ja kuntien työllisyyspalvelujen kanssa.
