Lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen toimintamalli
Toimintamalli kokoaa keskeiset ja toimijoiden kanssa yhdessä sovitut työskentely- ja verkostomaisen toiminnan kokonaisuudet. Tavoitteena on ohjata ja sitouttaa toimijoita sovittuihin käytäntöihin sekä toimia perehdyttämisen yhtenä välineenä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kokoaa keskeiset ja toimijoiden kanssa yhdessä sovitut työskentely- ja verkostomaisen toiminnan kokonaisuudet. Tavoitteena on ohjata ja sitouttaa toimijoita sovittuihin käytäntöihin sekä toimia perehdyttämisen yhtenä välineenä.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamallin kuvaus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kehitetty yhteistoimijuuden ja -johtajuuden toimintamalli lapsiperheiden avoimien kohtaamispaikkojen toiminnan edistämiseksi. Kyseinen malli mahdollistaa hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kuntien palvelujen sekä eri toimijoiden työn koordinoinnin ja kehittämisen - yhteensovittavasti. Mallin avulla osallistamme yhteiseen keskusteluun säännöllisesti eri toimijat, sitoutamme heidät toimintaan sen suunnitteluun sekä toteutukseen. Tällä tavoin lisäämme eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähennämme eri palvelujen päällekkäisyyttä sekä pystymme tarjoamaan alueen asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja kohdennetummin. Toimintamallin avulla yhtenäistämme toiminnan seurannan ja arvioinnin, tuemme palvelujen johtamista kaikkien toimijoiden kesken, osallistamme sekä toimijoita että kävijöitä toimintaan sekä sen kehittämiseen ja muodostamme kokonaiskuvaa hyvinvointialueen palveluistamme kohtaamispaikoissa. Lisäksi toimintamallin avulla viestimme yhteneväisesti asiakkaillemme toiminnastamme oikea-aikaisemmin. Koordinaatioryhmän työskentelyn ja toiminnan avulla tavoitteenamme on saavuttaa mahdollisimman monet lapsiperheet ja tarjota heille tukea eri elämäntilanteisiin. Toimintamallia käytetään osana perehdyttämistä ja jalkautuvien palvelujen tukena. Perehdytykseen kuuluu olennaisena osana myös Kohtaamisen käsikirja.
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja vieraskielisten osuus on Suomen suurin. Maahanmuuttajataustaisia perheitä kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi köyhyys ja monilapsisuus, vanhempien kielitaidottomuus sekä lasten ja nuorten muita enemmän kokema turvattomuus ja koulukiusaaminen. Vantaan vieraskielisten aikuisten työttömyys on lähes kolminkertainen valtaväestöön verrattuna ja sillä on suorat vaikutukset perheiden hyvinvointiin.
Ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus vahvistaa hyvinvointialueiden perhekeskustoimintaa, mikä tulee mahdollistamaan nykyistä varhaisemman ja oikea-aikaisemman avun ja tuen saannin sekä sujuvan palvelupolun hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluiden ja järjestöjen yhteistoiminnan avulla. Perhekeskuskehittäminen on käynnissä hyvinvointialueilla koko maassa, ja kohtaamispaikat tulevat olemaan osa perhekeskusten toimintaa.
Lapsiperheiden avoimet kohtaamispaikat sijaitsevat eri puolilla hyvinvointialuettamme lähellä ihmisiä. Osa kohtaamispaikoista on varhaiskasvatuksen avoimen- ja kerhotoiminnan toimipisteitä/palveluyksiköitä, joihin jalkautuvat eri toimijat. Osa on/ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piiri vetoisia toimipisteitä, joiden rahoitus mahdollistuu kunnan puolelta. Suurin toimipisteistämme on hyvinvointialueen toimipiste, jossa koordinaatio vastuu toiminnasta on järjestöllä, jota yhteistoimijaisesti ja yhteisjohtajuudella tuotetaan aidosti yhdessä hyvinvointialueen, kaupungin ja järjestöjen kanssa yhteistoimintaa.
Lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen toimitilat ovat hyvin erilaisia.; Ne, ne voivat sijaita esimerkiksi kerrostalojen yhteydessä, omana toimitilanaan tai esimerkiksi päiväkodin yhteydessä. Suurimmassa osassa kohtaamispaikan toimintaympäristö- ja tila mahdollistaa eri toimijoiden samanaikaisen läsnäolon ja jalkautumisen kohtaamispaikkaan. Osassa toimipisteistä on mahdollisuus myös ryhmämuotoiselle toiminnalle.
Kohderyhmämme ovat Vantaa-Kerava hyvinvointialueen perheet, pääsääntöisesti/erityisesti alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä. Toimijuuden kautta kohderyhmänä ovat myös alueen eri toimijat, sidosryhmät sekä vapaaehtoiset. Kohderyhmille tarjotaan (ja kehitetään) toimintaa sekä palveluja heitä osallistaen, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellen. Siten varmennetaan oikea-aikaisen palvelujen saatavuus sekä perheiden osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ja myös perheiden hyvinvointi lisääntyy. Oikea-aikaisempi palvelujen saatavuus lisääntyy ja tätä kautta perheiden hyvinvointi lisääntyy sekä osallisuuden kokemus vahvistuu. Keräämme kaikissa toimipisteissämme säännöllisesti kävijä- ja toimijapalautteita. Toiminnasta on mahdollisuus antaa kohtaamispaikoissa päivittäin välitöntä palautetta toiminnan tarpeista ja toiveista kertomalla.
Kohtaamispaikkojen koordinaatiotyö on jatkoa perhekeskustoimintamallin kehittämistyölle, minkä kehittäminen aloitettiin vuonna 2021 ja sitä kehitettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa vuosina 2020-2022 Vantaan kaupungilla palvelupakettityönä. Työ käynnistyi Tulevaisuuden sote -hankkeen avulla, johon osallistui myös Koivukylän kohtaamispaikka, jota on kehitetty MLL Uudenmaan piirin Perheitä kohtaamassa -hankkeessa ja Vantaan varhaiskasvatuksen kanssa. Mukana kehittämisessä on ollut myös Vantaan kaupungin toimijoita, lukuisia eri järjestöjä ja seurakunta. Tulevaisuuden sote -hankkeen palvelupakettityö muuttui koordinaatiorakenteeksi loppu vuodesta 2022. Tätä rakennetta vahvisti myös vuoden 2023 alkupuolella Vantaan varhaiskasvatuksen avoimen varhaiskasvatuksen kohtaamispaikkojen kehittämishankkeen erillinen hankeresurssi. Koko ajan myös järjestö- ja seurakunnan toimijat ovat olleet vahvasti kehittämistyössä toimijoina. Vantaan varhaiskasvatuksella on ollut tärkeä rooli kehittämistyössä, ja vuoden 2022 elokuussa Vantaan kaikki avoimet päiväkodit muuttivat nimensä perhekeskustoimintamallin mukaisiksi avoimiksi kohtaamispaikoiksi ja asukaspuistoiksi.
Alueellisesti vuoden 2022 aikana on käynnistetty monitoimijainen työryhmä – myös eri hallinnonaloilta. Tällä työskentelyllä katettiin koko hyvinvointialue. Työryhmän kokoonpano muodostuu toimintakaudeksi kerrallaan puheenjohtajasta, sihteeristä, hyvinvointialueen ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, sekä sen jäsenistöstä eli kuntaan jäävistä varhaiskasvatus- ja kuntalaispalveluista sekä järjestö edustajista. Valmisteluvastuu vuonna 2023 on ollut Asukkaan asialla -hanketyöntekijällä, joka koordinoi toimintaa 2023 aikana. Toimintakauden aikainen työskentely koostuu niin työryhmän kokouksista kuin pienemmistä rukkasryhmien kokouksista. Kokouksien tapaamistiheys on ollut 4 kertaa vuodessa. Jokaisesta kohtaamispaikasta esihenkilöt raportoivat säännöllisesti toiminnastaan koordinaatiotyöryhmää sekä hallinnonalansa johtoryhmiä. Tällä toimintatavalla varmistetaan kohtaamispaikkatoiminnan johtamisen edellytykset ja luodaan yhteistä kuvaa toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.
Koordinaatioryhmän toiminta perustuu THL:n suosituksiin ja kriteereihin kohtaamispaikkatoiminnoista. Jokainen jäsen sitoutuu työskentelyyn vuodeksi kerrallaan, mikä tarkoittaa aktiivista osallistumista työryhmän kokouksiin sekä päätöksentekoon.
Kohtaamispaikkojen toiminnan tarkoitus on tuottaa kävijöiden tarpeisiin palveluja ja tukea sekä tuottaa eri toimijoille tietoa eri toimijuuksista. Viestinnällä ja yhteistoimijuudella on tässä tärkeä rooli käytettävän ja ajantasaisen tiedon kulkemisen osalta, jotta tiedot ovat ajantasaiset ja käytettävät. Kohtaamispaikkojen tarjonnasta viestimme hyvinvointialueelle, kuntien palveluihin sekä muille sidosryhmille. Koordinaatioryhmän kautta saamme tietoa jalkautettua ja sitä kautta oikea-aikaistettua asiakasohjausta.
Yhteneväisen viestinnän tarkoitus on selkiyttää palveluja sekä niihin pääsyä. Jokainen toimipiste vastaa omasta viestinnällisestä tavastaan sekä tietojen ajantasaisuudestaan oman organisaation ohjeiden mukaisesti. Viestinnän yhteneväisyys palvelee kävijöitä ja yhteistyökumppaneita siten, että se on silloin ymmärrettävämpää ja saavutettavampaa. Verkkosivujen saavutettavuus ja ajantasaisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Myös lapsiperheiden neuvonnan ja asiakasohjauksen yksikköön tiedottaminen kohtaamispaikka toiminnasta edistää asiakas/palveluohjausta. Toimipisteiden ilmoitustauluilla viestitään myös ajankohtaisia asioita.
Koordinaatioryhmän toiminnan avulla vahvistamme kohtaamispaikkatoimintojen osallisuuden näkökulmaa. Kaiken keskiössä ovat lapsiperheet ja heidän tarpeensa. Perheillä/vanhemmilla on mahdollisuus välittää toiveitaan palvelullemme, mutta he ovat myös aktiivisia toimijoita suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallisuuden toteutuminen kohtaamispaikoissa varmennetaan keräämällä tietoa kävijäkyselyillä, osallistavilla menetelmillä ja välittömän palautteen kautta. Yhteiskehittämisen tilaisuuksia järjestetään säännöllisesti 1-2kertaa vuodessa. Ne kokoavat yhteen eri toimijoita ja kävijöitä ja niissä tehdään yhdessä suunnitelmia kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseksi. Säännölliset 1-2 kertaa vuodessa toteutettavat yhteiskehittämistilaisuudet kokoavat kaikki eri toimijat ja kävijät yhteen ja niissä tehdään yhdessä suunnitelmia toiminnan kehittämiselle toimipisteittäin. Yhteiskehittämisen päiviin nousevat teemat sekä kävijöiltä että eri toimijoilta.
Lapsiperheiden avoimista kohtaamispaikoista saa tukea ja apua eri toimijoiden kautta. Osa toimijoista jalkautuu säännöllisesti ja osa harvemmin. Jalkautuvien palvelujen avulla tuomme palveluita lähelle kävijöitä ja helpommin saataviksi. Jalkautuvia toimijoita ovat mm. neuvolan perheohjaus, suunterveydenhuollon ammattilainen suuhygienisti, järjestö toimijana asiantuntija, sosiaalityöntekijä. Jalkautuvaa työtä voi olla perheiden kohtaaminen ilman ennakko ajanvarausta, erilaisia ryhmätoimintoja tai yksilövastaanottoja. Perehdyttämisellä on suuri merkitys kohtaavan työn onnistumisen osalta sekä työntekijän työssä viihtyvyyden kannalta. Kohtaavaan työtapaan on tärkeä panostaa ja saada johdolta tuki sen toteuttamiselle. Koordinaatioryhmä on valinnut arvot kaikille kohtaamispaikoille ja sloganin, joilla viestimme toimintaamme kävijöille kuin eri toimijoillekin.
Kehittämistyö on jatkunut hienosti hyvinvointialueelle siirryttäessä. Toimijat ovat sitoutuneet työhön ja uusiakin yhteistyökumppaneita olemme saaneet vahvistamaan palveluja tuoden niitä perheiden lähelle. Yhteinen visio ja toimintamalli sitovat tekemistä yhteen sekä tasavertaistavat palveluja koko hyvinvointialueellamme. Olemme onnistuneet luomaan verkoston ja lisäämään yhteistyötä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta toimijoilla.