Lasten ja nuorten ADHD-hoitoketju Siun sotessa 2022
Tulevaisuuden sote-keskushankkeen (2020-2022) Siun soten alueelle tehtiin yhtenäinen ADHD-hoitoketju koskien alle 18-vuotiaita. Hoitoketjussa kuvataan, kuinka lapsen/nuoren hoito etenee varhaisesta tukemisesta diagnosointiin ja ADHD:n seurantaan.
Toimintamallin nimi
Tulevaisuuden sote-keskushankkeen (2020-2022) Siun soten alueelle tehtiin yhtenäinen ADHD-hoitoketju koskien alle 18-vuotiaita. Hoitoketjussa kuvataan, kuinka lapsen/nuoren hoito etenee varhaisesta tukemisesta diagnosointiin ja ADHD:n seurantaan.
Hanketyössä valmistui alueen käyttöön ADHD-hoito- ja palveluketju. Ketjussa tavoitteena oli tehdä näkyväksi roolien ja vastuiden selkeyttämistä sekä ADHD-asiakkaiden palvelupolun parantaminen. Alueellinen hoitoketju pohjautuu Käypä hoito-suositukseen.
ADHD-hoitoketjutyötä on käynnistelty Siun sotessa jo ennen Tulevaisuuden sote-keskushanketta vuonna 2019 opiskeluhuollon kehittämispäivän jälkeen. Alueella oli paikallisia hoitokäytänteitä ja koonteja, mutta opiskeluhuollon kehittämispäivän jälkeen aloitettiin ryhmätyöskentely yhteisen ketjun muodostamiseksi. Nopeasti kuitenkin todettiin haasteeksi irrottaa riittävästi resurssia koordinointiin ja kokoamiseen, jonka vuoksi ADHD- hoito- ja palveluketjutyö kirjattiin yhdeksi osaksi Tulevaisuuden sote-keskushanketta syksystä 2020 vuoden 2022 loppuun. Hanketyössä työskenteli 20 % neonatologian ja lastentautien erikoislääkäri sekä näyttöön perustuvien ja psykososiaalisten menetelmien parissa työskentelevä projektisuunnittelija. Pohjois-Karjalan alueella ei aiemmin ollut varsinaista ADHD-hoitoketjua kuvattuna, mutta paikallisesti oli sovittuna työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Kansallisesti vertailtaessa Pohjois-Karjalan alueella on lapsilla ja nuorilla tilastoitu eniten ADHD (F90.0)-lääkeostoja Kelan tilastojen mukaan. Tarkemmin tarkasteltaessa vuonna 2018 alueen 7-15-vuotiailla pojilla oli ADHD-lääkeostoja 9,9 % ja tytöillä 2,8%. (Vuori, 2018, 1374-1379.) Suuntaus on viime vuosina jatkunut samanlaisena. Lasten ja nuorten uusien ADHD-diagnoosien ja ADHD-käyntien määrä on lisääntynyt merkittävästi Pohjois-Karjalassa. Siun soten omista tietojärjestelmistä kerättyjen tietojen mukaan vuonna 2018 F90.0 diagnoosin saaneita 0-19-vuotiaita asiakkaita oli Siun soten alueella 1074, kun vuonna 2022 heitä oli 2113. Vuonna 2018 diagnoosin saaneilla oli käyntejä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa 3751, kun vuonna 2022 vastaavasti heitä oli 8429.
Hanketyössä nähtiin tärkeänä huomioida lasten ja nuorten eri arjen toimintaympäristöt. Tämän lisäksi hoitoketjutyössä haluttiin kiinnittää huomiota maakunnan eri puolilla tehtävään työhön. Tavoitteena oli luoda ja kuvata mahdollisimman yhtenäiset käytänteet perheiden/asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta, diagnostiikkaa ja hoitoa koskien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena oli selkeyttää työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä toisaalta koko palveluprosessin ajalta eri ammattilaisten kesken. Tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden tietoutta esimerkiksi kuntoutusmuodoista ja erilaisista palveluista Siun sotessa, mutta myös yhteistyökumppaneiden tarjoamana. Pohjois-Karjalan alueella on järjestöosaamista, joka myös oli tärkeää tuoda ketjussa näkyville. Yhtenä tavoitteena oli lisätä uusien työntekijöiden ADHD-tietoutta ja varmistaa kaikille työntekijöille ADHD-diagnosoitujen lasten, nuorten ja heidän perheidensä ohjauksen tueksi valmiin materiaalin saatavuus.
Eri ammattiryhmille järjestettiin työpajoja vuoden 2021 ja kevään 2022 aikana, jolloin tarkentui ymmärrys, kuinka ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisätietoa muiden ammattikuntien ja toimijoiden tehtävästä ja toiminnasta. Tämän vuoksi hoitoketjuun kuvattiin eri ammattilaisten roolia perheen tukena. Työpajoja järjestettiin osittain yhdessä Tulsote-hankkeen lasten kuntoutusta kehittävän projektisuunnittelijan kanssa ja näin saatiin samalla koottua työntekijöiden näkemyksiä esimerkiksi kuntoutuksesta ja sen toteutumisesta. Työpajoista kerättiin alueellisia toimintatapoja ja näiden tietojen avulla yhtenäistettiin toimintamallia. Tässä vaiheessa kiinnitettiin huomiota, että riittävän ajoissa aloitettu monialainen yhteistyö ADHD-piirteisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tuen järjestämiseksi tulisi kirjata osaksi hoitoketjua. Lisäksi työpajoissa selkiytyi, että valmis hoitoketju ei olisi vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vaan myös kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä.
Pohjois-Karjalassa jo aiemmin käytössä ollut työohje erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä ei ollut selkeä asiakkaiden näkökulmasta.
Vuoden 2022 syksyllä Siun soten työntekijöille tehtiin Forms-kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan omaa osaamista ADHD:n tunnistamiseen, monialaiseen yhteistyöhön, lapsen ja vanhempien ohjaamiseen sekä hoitoon ja kuntoutukseen liittyen. Kyselyyn osallistui 89 työntekijää. Vastauksissa työntekijät kokevat tunnistavansa lapsen ADHD:n sekä osaavansa hyödyntää monialaista yhteistyötä ADHD:n selvittelyssä. Noin puolet vastaajista kokee haasteita arjen tuen ja kuntoutuksen neuvonnassa sekä psykoedukaation antamisessa.
Asiakasymmärrystä lisättiin asiakaskyselyn, asiakkaiden osallistamisen avulla sekä ADHD-tiedon iltojen avulla. Tiedon illoissa asiakkaiden kanssa käytiin aktiivista keskustelua.
Hoitoketjutyö vaatii koordinointia ja resurssia ketjun kokoamiseen. Pohjois-Karjalassa haluttiin kiinnittää huomiota myös muihin kuin Sote-palveluihin, joten tämä vaati työpajatyöskentelyä ja tutustumista alueen toimijoihin.
Hankkeen päätyttyä ADHD-työryhmäksi nimettiin Nepsyt-työryhmä, jolla on tulevaisuudessa päivitysvastuuta Lasten ja nuorten ADHD-hoitoketjusta.
Asiakasnäkökulmasta tieto löytyy nyt yhdestä kanavasta ja tieto on tutkittuun tietoon pohjautuvaa.
Henkilöstön näkökulmasta: Ohjeet toiminnalle ovat yhdessä paikassa, vähentää esim. hoitovirheiden mahdollisuutta ja sujuvoittaa työn tekoa.
Organisaation näkökulmasta: Yhtenäinen alueellinen kuvaus hoito- ja palveluketjusta.
Kansikuva
