Lasten ja nuorten interventioiden porrastus
Helsingin kaupungilla tuotettiin visuaaliset porrastukset lasten ja nuorten määrämittaisista psykososiaalisista interventioista osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa. Kehittämiseen osallistui laaja-alainen joukko Helsingin kaupungin toimijoita.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungilla tuotettiin visuaaliset porrastukset lasten ja nuorten määrämittaisista psykososiaalisista interventioista osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa. Kehittämiseen osallistui laaja-alainen joukko Helsingin kaupungin toimijoita.
Toimintamalli lyhyesti
Helsingin kaupungin lasten ja nuorten intervention porrastuksien tarkoituksena on auttaa muodostamaan organisaatiolle yhteinen käsitys käytössä olevista interventioista ja työmenetelmistä. Ne tuovat näkyviin interventioiden moninaisen kentän ja sijoittumisen organisaatiossa. Porrastukset luovat edellytyksiä yhteiselle ymmärrykselle ja kehittämiselle, ja porrastustyö itsessään mahdollistaa eri toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteiskehittämisen.
Interventioiden porrastuksia voi hyödyntää muun muassa kaupunkitasoisen ymmärryksen vahvistamisessa, työntekijöiden perehdyttämisessä sekä eri interventioiden tukitason määrittelyssä. Porrastuksia voi hyödyntää myös asiakasviestinnässä.
Interventioiden porrastustyö tehtiin Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketju -projektin Näyttöön perustuvat interventiot -toimenpiteen alatyöryhmässä. Porrastustyössä oli mukana jokainen Helsingin kaupungin yksikkö, joilla on käytössään määrämittaisia, tutkimusnäyttöön pohjautuvia lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä.
Kehittämisen toimintaympäristöön vaikutti osaltaan myös kansallinen Terapiat etulinjaan -toimintamalli, jonka kanssa erityisesti Helsingin interventiokoordinaattorit tekivät yhteistyötä. Helsinkiin oli tulossa nuorten Interventionavigaattorin pilotti, mikä vuoksi psykososiaalisia interventioita oli tarpeen kuvata myös porrasteisesti. Itse porrastustyö tehtiin kuitenkin Helsingin sisäisenä kehittämisenä vastaamaan kaupungin omaa toimintaympäristöä ja sen tarpeita.
Kohderyhmänä ja asiakkaana tässä prosessissa oli Helsingin kaupungin ammattilaiset, johto ja koko organisaatio. Hanketyöntekijät valmistelivat ja koordinoivat kehittämistä, mutta itse kehittämistapaamisiin osallistui tasavertaisina osapuolina esihenkilöitä ja päälliköitä eri yksiköistä.
Porrastustyön edellytykset
Onnistunut porrastustyö edellytti kehittämiseen osallistuneilta toimijoilta sitoutumista ja intoa yhteiseen työskentelyyn. Porrastuksia työstettiin useissa eri työryhmissä, ja valmisteluun käytettiin runsaasti aikaa. Valmiit lasten ja nuorten interventioiden porrastukset ovat yhteisen ymmärryksen kuvauksia.
Toimintaympäristön muuttuessa ja esimerkiksi interventiovalikoiman lisääntyessä interventioiden porrastuksia tulee päivittää säännöllisesti.
Helsingin kaupungin lasten ja nuorten interventioiden porrastuksien prosessi
- Kartoitus eri toimialoilla käytössä olevista työtavoista sekä psykososiaalisista menetelmistä ja interventioista
- Alustava määritelmä porrastusta ohjaavista tekijöistä
- Alustava porrastushahmotelma
- Porrastuksen katselmus yhteistyössä yksiköiden edustajien kanssa
- Porrastustyön tavoitteiden kirkastaminen
- Porrastuksen sisällön tarkentaminen
- Jatkotoimenpiteistä sopiminen
- Porrastuksien jatkokehittäminen yksiköiden edustajien kanssa pienissä työryhmissä
- Valmiin porrastuksen esittely yksiköiden edustajille
Lasten ja nuorten interventioiden porrastukset ja porrastustyö jo itsessään vahvisti yhteistä ymmärrystä Helsingin kaupungin palvelujärjestelmästä ja loi mielekästä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Kehittämistyö toi näkyväksi käytössä olevien interventioiden painotusta ja sijoittumista.