Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku
Toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon tarve, parantaa hoidon saatavuutta heidän omassa arjen toimintaympäristössä monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen.
Oivalla ja ymmärrä
Lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon polun kehittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle haetaan toimivaa käytäntöä, jossa sopiva tuki löytyy läheltä arjesta silloin, kun lapsi tai nuori sitä tarvitsee.
POSOTE20 hankkeen toimesta toteutetaan kokeilu, jossa kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa jalkautuu koululle kuuden kunnan alueella. Kohderyhmänä Suonenjoella, Siilinjärvellä ja Kaavilla ovat alakoulujen 5.-6. luokkalaiset lapset. Kuopiossa Hatsalan, Minna Canthin, Pyörön, Riistaveden, Vehmersalmen, Maaningan, Karttulan sekä Rautalammin ja Tuusniemen yläkouluilla palvelua tarjotaan 7.-9. luokkalaisille nuorille.
Sairaanhoitajat aloittivat työskentelyn kevään 2022 aikana. Alakoulujen osalta kokeilu päättyi kevättalvella 2022, yläkouluilla kokeilu mahdollistui koko hankekauden ajan päättyen loppuvuodesta 2023.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita vahvistetaan ja sovitetaan niitä vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Tämän toimintamallin tuella voidaan vastata palveluiden yhteensovittamiseen ja perustason vahvistamiseen.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet Pohjois-Savossa. Hoitotakuu ei toteudu ja palvelut eivät toteudu hoidon porrastuksen mukaisesti, minkä vuoksi hoidon kustannukset ovat nousseet hoidon erikoissairaanhoitoon painottumisen vuoksi. Korona-pandemian aikana palvelujen kysyntä on entisestään kasvanut ja palvelut ovat ruuhkautuneet. Lapset, nuoret ja perheet eivät saa oikea aikaista, oikein kohdennettua tukea ja hoitoa mielenterveyden pulmissa.
Kehittämistyö tehdään yhteistyössä Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja sivistystoimen työntekijöistä kanssa. Tärkeä rooli on myös perheillä ja heidän lähiverkostoillaan.
Uuden toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää luoda yhteistyörakenteet alueen toimijoiden kanssa. Sairaanhoitajien ja yhteistyökumppanien, kuten oppilashuollon, kanssa tavataan säännöllisesti, jotta havaintoja ja kokemuksia voidaan hyödyntää työskentelyssä koko hankekauden ajan. Yhteinen näkemys ja ymmärrys kokonaisuudesta palvelutuotannon kanssa sekä vahva esihenkilöiden tuki ovat ensisijaisen tärkeitä uuden toimintamallin edistämisessä.
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien työn kehittämisen tukena on ohjausryhmä, joka koostuu terveydenhuollon ja sivistystoimen esihenkilöistä. Sisällön kehittämistä tehdään yhdessä rukkastyöryhmän kanssa, joka koostuu pilottikoulujen terveydenhoitajasta, kuraattorista ja sairaanhoitajien esihenkilöistä. Työryhmät kokoontuvat keskimäärin neljä kertaa vuodessa.
Tavoitteenamme on lasten ja nuorten varhaisen mielenterveyden tuen ja hoidon tarpeen tunnistaminen ja tarpeeseen vastaaminen lähellä nuoren arkea, monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen. Eri ammattiryhmien yhteistyön tiivistäminen auttaa oikean tuen tarpeen arvioinnissa sekä vahvistaa ammattilaisten osaamisen hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Selkeät rakenteet ja toimintamallit sekä oikea-aikaiset ja helposti saavutettavat palvelut kaikilla alueillamme tuovat myös toivottuja kustannusvaikutuksia.
Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan seuraavin keinoin:
-
Kuinka monta nuorta on hoidettu hoitojaksolla.
Sairaanhoitajilla on käytössä raportointikoodit potilastietojärjestelmässä, josta poimitaan tilastot sekä erillinen tilastointi hoitoon ohjautumisesta.
- Kuinka moni on tarvinnut hoitojakson jälkeen muuta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelua.
- Asiakaskokemus nuorilta ja vanhemmilta.
-
Yhteistyön kokemus ja mahdollisen oman työmäärän muutos oppilashuollolta.
Psykiatrinen sairaanhoitaja jalkautuu kouluille ja tekee hoitosuhdetyötä keskivaikeasti oireilevien lasten ja nuorten kanssa. Palvelu on saatavilla lähellä arjessa ja tarvittaessa hän voi jalkautua myös muuhun lapsen ja nuoren toimintaympäristöön, kuten kotiin. Sairaanhoitaja toimii konsultatiivisena tukena lapsen ja nuoren arjen toimijoille. Psykiatrinen sairaanhoitaja kokoaa tarpeen mukaan muita työntekijöitä monialaiseen työskentelyyn lapsen, nuoren tai perheen kanssa. Jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja voi olla mukana myös arvioimassa lapsen tai nuorten tilannetta moniammatillisessa työryhmässä, jossa tarkastellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta ja pyritään löytämään arkea helpottavia ratkaisuja. Työskentelyssä huomioidaan perhe ja perheen verkostot, joiden avulla pyritään tunnistamaan lapsen tai nuoren mielenterveyteen vaikuttavia tai suojaavia tekijöitä.
Sairaanhoitajalle ohjaudutaan alkuarvion kautta, jonka useimmiten on tehnyt kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori tai joku muu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen, kuten koulu- tai terveyskeskuslääkäri. Tarkoituksena on, että ennen sairaanhoitajalle ohjaamista nuoret ovat saaneet tukea ja ohjausta mielialapulmiin oppilashuollon toimesta, esimerkiksi IPC-jakso on toteutunut. Hoitojakso sairaanhoitajan vastaanotolla on keskimäärin 10–12 käyntiä, jonka jälkeen on mahdollista arvioida hoidon tarpeen jatko muissa palveluissa. Sairaanhoitaja tekee kirjaukset perusterveydenhuollon järjestelmään.
Edellä kuvatun hoidonporrastuksen keinoin tavoitteenamme on siis mahdollistaa painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon lasten ja nuorten mielenterveyden osalta. Lisäksi tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta siten, että he saavat olla ammattilaisen rinnalla arvioimassa heidän tilanteeseensa sopivaa palvelua.
Kokeilun kohderyhmänä ovat 5.–6. luokkalaiset lapset sekä 7–9. luokkalaiset nuoret ja heidän perheensä. Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkuuteen pääsee alkuarvion kautta, joka useimmiten toteutuu oppilashuollon toimesta. Arvion tukena voidaan hyödyntää myös sairaanhoitajan konsultaatiota. Tuen tarpeen arviota tehdessä kuullaan lapsen, nuoren, huoltajien toiveita ja pohditaan yhdessä, millainen olisi heidän tilanteessaan sopiva tuki.
Asiakasymmärrystä on kerätty kuulemalla ja kirjallisella palautteella sekä ammattilaisia että asiakkaita.
Kuvittele ja kokeile
Yläkouluille jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien toimintamallia luodessa saimme kuulla kokemuksia Turusta, Etelä-Pohjanmaalta ja Espoosta, jossa kouluille jalkautuvaa työtä oli jo kehitetty ja toteutettu. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty myös alueen vahvaa kokemusta koulupsyykkari toiminnasta.
Jalkautuvalle palvelulle lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa on ollut tarve ja sairaanhoitajat ovat olleet toivottu yhteistyötaho oppilashuollolle. Yhteistyön rakentumisen kannalta tärkeäksi on havaittu tuttuus, sairaanhoitajilla on ollut nimetyt koulut ja koulun oppilashuollon kanssa on tehty koko hankekauden ajan tiivistä yhteistyötä. Sairaanhoitajien vastaanotolle ei ole muodostunut koko hankekautena jonoa, vaan ensimmäisen käyntiajan on saanut 1-2 viikon kuluessa. Yhteinen alkuarvio, määrämittainen hoitojakso ja jatkuva hoidon tarpeen arviointi hoitosuhteessa olevan nuoren kanssa toimivat kokemuksemme mukaan hyvin juuri sujuvuuden näkökulmasta. Vain 13% jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien hoitosuhteessa olleista nuorista on tarvinnut hoitoa toisissa palveluissa hoitojakson jälkeen. Näistä 5% on ohjautunut erikoissairaanhoitoon ja 8% alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen perustason yksikköön.
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien työskentely laajeni toiselle asteelle Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon hankerauhoituksella (2023-2025). Tavoitteenamme on kehittää yhdessä palvelutuotannon kanssa jalkautuvaa toimintamallia, huomioiden rakenteet, resurssit ja asiakas näkökulma.
Jalkautuva toimintamalli tuo tasapuoliset ja tasalaatuiset palvelut hyvinvointialueemme jokaiselle alueelle. Näin lähipalvelut on turvattu myös viheraleilla, jossa julkiset kulkuyhteydet ovat heikot tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi kun palvelu tapahtuu lähellä arjessa, nuorille ei tule koulusta poissaoloja kulkemisen vuoksi. Myös yhteistyö oppilashuollon ja muiden koulun toimijoiden kanssa tiivistyy kokonaisuudeksi nuoren parhaaksi.
Palaute asiakkailta ja vanhemmilta on ollut pääosin positiivista. Hyväksi on koettu mm. yhteistyö, ohjautuminen ja lähellä arjessa oleva palveu.
Pysyvän jalkautuvan toimintamallin luominen ja juurtuminen vaatii vuosien yhteistyötä.
Kokeilun suurin tavoite on saada hyvinvointialueellemme pysyvä jalkautuvan työn toimintamalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidossa perustasolla. Toimintamalli tukee myös hoidonporrastusta, yhteistyön tiivistymistä ja konsultaation hyödyntämistä.
Kokeilun aikana, jossa kouluille on jalkautunut psykiatrisia sairaanhoitajia, olemme saaneet kokemusta siitä, kuinka tärkeää on toimiva yhteistyö verkostojen kanssa, jotta palveluja saadaan sujuvimmiksi.
Olemme keränneet palautetta oppilashuollolta, opettajilta, nuorilta ja vanhemmilta.