Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku

Toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa paremmin lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon tarve, parantaa hoidon saatavuutta heidän omassa arjen toimintaympäristössä monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa paremmin lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon tarve, parantaa hoidon saatavuutta heidän omassa arjen toimintaympäristössä monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen.

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Tuusniemi
Suonenjoki
Siilinjärvi
Rautalampi
Kuopio
Kaavi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

02.02.2021

Viimeksi muokattu

20.01.2023
Ratkaisun perusidea **

Tavoitteena on, että pohjois-savolaiset lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen lapsen ja nuoren mielenterveyden haasteisiin varhain arjen toimintaympäristössä. Hoidon porrastuksen ja monialaisen työskentelyn avulla on tarkoitus myös yhtenäistää oppilashuollon, perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

 

Toimintaympäristö **

Lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon polun kehittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle haetaan toimivaa käytäntöä, jossa sopiva tuki löytyy läheltä arjesta silloin, kun lapsi tai nuori sitä tarvitsee. 

POSOTE20 hankkeen toimesta, jota rahoittaa STM, toteutetaan kokeilu keskivaikeasti oireilevien lastean ja nuorten hoitoon, jossa jalkautuu kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa kouluille kuuden kunnan alueella. Kohderyhmänä Suonenjoella, Siilinjärvellä ja Kaavilla ovat alakoulujen 5-6 luokkalaiset lapset. Kuopiossa Hatsalan, Minna Canthin, Pyörön, Riistaveden, Vehmersalmen, Maaningan, Karttulan sekä Rautalammin ja Tuusniemen yläkouluilla palvelua tarjotaan 7-9 luokkalaisille. Sairaanhoitaja voi olla mukana myös arvioimassa lapsen tai nuorten tilannetta moniammatillisessa työryhmässä, jossa tarkastellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta sekä pyritään löytämään arkea helpottavia ratkaisuja. Tällöin  yhdistyvät ammattilaisten asiantuntemus ja resurssit.

Sairaanhoitajalle ohjautumiseen tarvitaan aina alkuarvio, jonka voi tehdä kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori tai joku muu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. He ovat ennen sairaanhoitajalle ohjaamista käyttäneet jo tuki- ja ohjausmuotoja, joita heillä on käytössä. Hoitojakso sairaanhoitajan vastaanotolla on keskimäärin 10–12 käyntiä, jonka jälkeen arvioidaan mahdollinen hoidon tarpeen jatko toisissa palveluissa. Sairaanhoitaja tekee kirjaukset perusterveydenhuollon järjestelmään.

Tavoitteena on mahdollistaa painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon lasten ja nuorten mielenterveyden osalta. Lisäksi tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttavuutta. Osallisuuden tarkoitus on lisätä asiakkaiden hyvinvointia ja tuoda kokemustietoa ammattilaisille. Tarkoituksena on, että lapsille, nuorille ja perheille palvelut olisivat paremmin saatavilla ja ne olisi tasa-arvoisia ja -laatuisia.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kokeilun kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet heidän arjen toimintaympäristössä. Monialaisen työn tuellan on tarkoituksena lisätä asiakkaiden osallisuutta sekä ymmärystä siitä, kuinka lapsen tai nuoren mielenterveyttä voidaan tukea koko perheen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty valtakunnan tilastoista esille nousseista hyvinvointivajeista, kuten THL.n kouluterveyskyselyistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kokeilun avulla on tarkoitus tiivistää yhteistyöstä koulujen oppilashuollon sekä lapsen, nuoren ja perheen arjen toimijoiden kanssa. 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet