Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku

Toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon tarve, parantaa hoidon saatavuutta heidän omassa arjen toimintaympäristössä monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen.

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon tarve, parantaa hoidon saatavuutta heidän omassa arjen toimintaympäristössä monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen.

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Tuusniemi
Suonenjoki
Siilinjärvi
Rautalampi
Kuopio
Kaavi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

02.02.2021

Viimeksi muokattu

03.01.2024
Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on, että pohjois-savolaiset lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen lapsen ja nuoren mielenterveyden haasteisiin sujuvasti heidän arjen toimintaympäristössään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokeilemme toimintamallia, jossa koululle jalkautuu psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja toimii tiiviinä yhteistyökumppanina oppilashuollolle hoitaen keskivaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria. Monialaista työskentelyä hyödyntäen on tarkoitus yhtenäistää ja tiivistää oppilashuollon, perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä konsultaatiokäytänteitä ammattilaisten työn tueksi. Toimenpiteellä on tarkoitus vahvistaa näin hoidon kolmiportaista tukea ja estää palvelujen ruuhkautuminen.

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon polun kehittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle haetaan toimivaa käytäntöä, jossa sopiva tuki löytyy läheltä arjesta silloin, kun lapsi tai nuori sitä tarvitsee. 

POSOTE20 hankkeen toimesta toteutetaan kokeilu, jossa kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa jalkautuu koululle kuuden kunnan alueella. Kohderyhmänä Suonenjoella, Siilinjärvellä ja Kaavilla ovat alakoulujen 5.-6. luokkalaiset lapset. Kuopiossa Hatsalan, Minna Canthin, Pyörön, Riistaveden, Vehmersalmen, Maaningan, Karttulan sekä Rautalammin ja Tuusniemen yläkouluilla palvelua tarjotaan 7.-9. luokkalaisille nuorille. 

Sairaanhoitajat aloittivat työskentelyn kevään 2022 aikana. Alakoulujen osalta kokeilu päättyi kevättalvella 2022, yläkouluilla kokeilu mahdollistui koko hankekauden ajan päättyen loppuvuodesta 2023.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokeilun kohderyhmänä ovat 5.–6. luokkalaiset lapset sekä 7–9. luokkalaiset nuoret ja heidän perheensä. Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkuuteen pääsee alkuarvion kautta, joka  useimmiten toteutuu oppilashuollon toimesta. Arvion tukena voidaan hyödyntää myös sairaanhoitajan konsultaatiota. Tuen tarpeen arviota tehdessä kuullaan lapsen, nuoren, huoltajien toiveita ja pohditaan yhdessä, millainen olisi heidän tilanteessaan sopiva tuki.

Asiakasymmärrystä on kerätty kuulemalla ja kirjallisella palautteella sekä ammattilaisia että asiakkaita. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kokeilun avulla on tarkoitus tiivistää yhteistyöstä koulujen oppilashuollon sekä lapsen, nuoren ja perheen arjen toimijoiden kanssa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Jalkautuvan toimintamallin kokeilun kautta olemme saaneet todennettua sitä, kuinka tärkeää ovat oikea-aikaiset lähipalvelut, alueen maantieteelliset eroavaisuudet huomioiden. Uuden toimintamallin, jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien, paikan löytäminen osaksi palveluverkostoa vei alussa aikaa. Ajan antaminen yhteisille keskusteluille avasi ovet tuttuuden ja yhteistyön luomiselle. Näin uusia käytänteitä saatiin opetella yhdessä.

Kouluilla, joissa on tarjottu jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan palvelua, oppilashuolto on huomannut työmääränsä kohtuullistuneen ja heille on vapautunut aikaa omaan perustehtäväänsä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Uutta toimintamallia kehitettäessä on hyvä kutsua palvelutuotanto jo alusta saakka mukaan suunnitteluun. Yhteinen ajattelu avartaa näkökulmia ja kirkastaa tavoitteita sekä tuo sitoutumista uudella tavalla tekemiseen. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Aihealueet