Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonnan toimintamallit, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on vahvistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikkumista, terveellisiä elintapoja ja ehkäistä ylipainoa.

Toimintaympäristö

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja toimintaan. Hankkeen yhtenä kohderyhmän ovat lapset ja lapsiperheet, joille muodostui koronapandemian aikana hoito- ja palveluvelkaa.

Liikuntaneuvonnan  toimintamallien avulla tuetaan liikkumista ja edistetään liikkumisen lisääntymistä sekä ehkäistään ylipainoa.

Liikuntaneuvonnan toimintamallien kehittämisessä on tehty yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Liikuntaneuvonnan toimintamallien avulla  vahvistetaan hyvinvointialueella toimivien  terveydenhoitajien ennalta ehkäisevää työotetta sekä helpotetaan liikkumisen puheeksi ottoa ja liikuntapalveluihin ohjaamista. Toiminnassa otetaan huomioon koko perhe ja vahvistetaan huoltajien roolia lapsen ja nuoren liikkumisen edistäjänä ja mahdollistajana.

Perheliikuntaneuvonnan toimintamalli kehitettiin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuonna 2023. Toimintamalli pilotoitiin kahdessa kunnassa, jonka jälkeen toiminta jatkui osana kuntien normaalia toimintaa. Syksyllä 2024 perheliikuntaneuvonta on laajentunut neljään kuntaan Etelä-Pohjanmaalla.

Move!-toimintamallin avulla vahvistetaan yhtenäisiä käytäntöjä Move!-mittaustulosten käsittelyyn ja hyödyntämiseen hyvinvointialueella ja kunnissa oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Toimintamalli selkiyttää kunnan ja hyvinvointialueen rooleja liikkumisen edistämisessä.

Tämä kokonaisuus sisältää seuraavat toimintamallit:

  • Perheliikuntaneuvonnan toimintamalli alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen (TSK-hanke)
    • Perheliikuntaneuvonta osaksi Neuvolaikäisten lasten ylipainon hoitopolkua Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP)
  • Ohje Move!-mittaustulosten käsittelyyn ja hyödyntämiseen liikkumisen tukemiseksi (RRP)
  • Koululaisten liikuntaneuvonta osaksi Kouluikäisen lapsen ja nuoren ylipainon hoitopolkua Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP)
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia asettaa painopisteen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, erityisesti peruspalveluiden vahvistamisen, ennaltaehkäisyn ja digitalisaation kautta. Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonnan toimintamallien kehittäminen edistää strategian mukaista toimintaa ja mahdollistaa terveen  ja toimintakykyisen elämän. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (2022-2025) mukaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on valittu seuraavat strategiset päätavoitteet:

  1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy
  2. Osallisuus vahvistuu
  3. Lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyö lisääntyy

Suunnitelman lähtökohtana on siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ennaltaehkäisevät palvelut sisältävät mm. vapaa-aika- ja liikuntapalvelut, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien palvelut, kohtaamispaikkatoiminnan ja nuorisotyön. Vanhemmuuden tukeminen on alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yksi painopiste, jonka takia liikuntaneuvonnassa otetaan huomioon koko perhe.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonnan kehittäminen aloitettiin osana Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta vuonna 2022. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja yhtenäistää erityisesti alle kouluikäisten lasten liikuntaneuvonnan toimintamalleja sekä kehittää elintapaohjausta yleensä. Elintapaohjauksen nykytilasta tehtiin selvitys vuonna 2022. Sen pohjalta voitiin todeta, että ennalta ehkäisevän työn vahvistamiselle sekä yhtenäisten toimintatapojen selkiyttämiselle oli tarve. Liikuntaneuvontaan ohjaaminen oli satunnaista ja palvelusta ei ollut hyvinvointialueella kattavaa tietoa.  Prosessimaisen liikuntaneuvontapalvelun kehittäminen oli kunnissa juuri käynnistymässä.

Liikuntaneuvonta jää usein hyvinvointialueella neuvomisen, tiedon jakamisen ja kannustamisen tasolle. Neuvola- tai kouluterveydenhoitajalla ei ole usein kovin paljon aikaa liikuntaneuvonnan toteuttamiseen tai harrastusten etsimiseen vastaanotolla. Liikuntaneuvontaan ohjaaminen on tarpeen saada systemaattiseksi ja ohjausprosesseja tulee kehittää selkeämmäksi. Tämän lisäksi tunnistettiin tarve yhtenäistää ohjauskäytäntöjä kunnissa tarjolla olevaan prosessimaiseen liikuntaneuvontaan vahvistamalla yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kesken.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitettiin liikuntaneuvontaprosessi lastenneuvolasta kunnan liikuntaneuvontaan. Toimintamalli on laajentunut hankkeen jälkeen, ja on käytössä neljässä kunnassa (Tilanne 12/24). Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa jatkettiin  liikuntaneuvonnan kehittämistä kouluikäisiin ja erityisesti Move!-prosessien selkiyttämiseen hyvinvointialueen näkökulmasta.

Liikuntaneuvonnan kehittämiselle on selkeä tarve hyvinvointitiedon perusteella. Etelä-Pohjanmaalla ylipainoisten osuus on suuri.  Etelä-Pohjalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista ylipainoisia oli vuonna 2022 22,90 %,  lukion 2-vuosikurssilaisista 21,80 % ja ammattikoululaisista 30,90 %. Tulokset ovat koko maahan verrattuna heikompia. 

2-6 -vuotiaista pojista ylipainoisia oli 28,3 % ja tytöistä 17,3 % vuonna 2022. Poikien tulos on koko maata huonommalla tasolla. 

Myös liikkumisen määrässä eteläpohjalaiset nuoret (yläkoulu, lukio, ammattikoulu) ovat koko maata huonommalla tasolla. Vain 12,60 % ammattikoululaisista liikkuu vähintään tunnin päivässä. Yläkoulussa vastaava luku on 20,60 % ja lukiossa 15,90 %.

Vuoden 2023 sekä vuoden 2024 Move! -mittaustulosten mukaan 35-39.9 % 5.-luokan tyttöjen fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 5. lk poikien sekä 8.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien kohdalla osuus kasvaa 40-44.9 %:n.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamalleja kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueen lape-toimijoiden ja kuntien liikuntapalveluiden sekä hyvinvointialueen hyte-verkostojen kanssa.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi luomalla selkeitä liikuntaneuvontaprosesseja ja ohjaamisen käytäntöjä. Yhtenäisillä toimintatavoilla tavoitellaan vaikuttavampaa toimintaa.

Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat Move!-tulosten käsittelyyn ja kriteerit liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi, jotta asiakkaat saavat tarvitsevansa palvelun oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen ennalta ehkäisyä painottaen.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja toimintatapojen yhtenäistämiseksi sekä aloittaa niiden käyttöönotto.

Muutosta mitataan:

  • toimintamallien määrä ja käyttöönotto
    • luotiinko hyvinvointialueelle yhtenäiset toimintamallit?
    • otettiinko toimintamallit käyttöön?
    • kuinka monessa kunnassa liikuntaneuvonnan toimintamallit on käytössä?

Jatkossa tulee suunnitella toimintamallien vaikutusten ja hyötyjen systemaattisempaa arviointia.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Etelä-Pohjanmaan Move!-ohjeen laadinnassa hyödynnetään muiden alueiden hyväksi havaittuja keinoja sekä liikuntaneuvonnan palveluketju-mallia. 

Tämän lisäksi hyödynnetään Opetushallituksen Move!-materiaalia.

Ideointi

Liikunnanneuvonnan palveluketjun laatimisille on olemassa selkeä yleinen malli, jota voidaan soveltaa eri-ikäisten liikuntaneuvonnan palveluketjujen kehittämiseen. Tärkeintä on luoda ja sopia yhtenäiset ohjaamisen käytännöt hyvinvointialueen ja kunnan kesken. Kunta toteuttaa liikuntaneuvonnan prosessin asiakkaan kanssa yksilöllisenä prosessina, jonka kesto voi olla jopa 12 kuukautta. Liikuntaneuvonta voi olla myös lyhyttä neuvontaa, jossa etsitään lapselle ja nuorelle harrastuksia ja tutustutaan liikuntapaikkoihin.

Move!-mittaustulosten käsittelyssä tulee sopia tiedon kulusta ja tulosten käsittelystä kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Tärkeää on valita sellaiset indikaattorit Move!-tuloksista, joiden avulla voidaan havaita oppilaan vähäinen liikkuminen ja tuen tarve liikkumiseen.

Idean valinta

Perheliikuntaneuvonnan palveluketju on käytössä neljässä kunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (Tilanne 12/24).

Liikuntaneuvontaa oppilaan Move!-tulosten perusteella on kehitteillä seitsemässä kunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. (Tilanne 2/25).

Alueelta puuttuu yhtenäiset käytännöt Move!-prosessista, kuten tulosten toimittamisesta terveydenhuoltoon ja tulosten käsittelyssä. Tämän vuoksi hyvinvointialueella aloitetaan laatimaan yhtenäisiä Move!-ohjeita prosessin yhtenäistämiseksi.

Hyvinvointialueen ylipainon hoito-ohjeisiin on lisätty mahdollisuus ohjata kunnan liikuntaneuvontaan, kun lapsella tai nuorella havaitaan ylipainoa.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallien tavoitteena on:

  • yhtenäistää toimintatapoja liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi hyvinvointialueella ja kunnan liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi
  • Tukea ja motivoida lapsia, nuoria ja heidän perheitään liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi
  • vahvistaa ennalta ehkäisyä (ml. ylipainon ehkäisy)
  • Pitkällä aikavälillä vähentää sote-palveluiden tarvetta

Toimintamalleihin sisältyvät:

  • Perheliikuntaneuvontaa neuvolaan | Innokylä
  • Move!-ohje tulosten käsittelyyn (Katso liite)
  • Liikuntaneuvonnan vieminen osaksi neuvolaikäisten ja lasten sekä nuorten ylipainon hoitopolkuja
    • Jos ylipainoa, ohjataan kunnan järjestämään liikuntaneuvontaan
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallit vaativat yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä, ja erityisesti yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Toimintamallit tukevat  yhtenäisiä toimintatapoja etenkin palveluun ohjauksessa.

Liikuntaneuvonnan toimintamalleja tulee edelleen kehittää ja yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä tulee vahvistaa systemaattisesti, jotta toimintamallit toimivat ja ne otetaan systemaattisen käyttöön.

Toimintamallien juurtuminen vaatii kooridinaatiovastuun nimeämistä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vuoropuhelu eri toimijoiden (hva, kunnat, kolmas sektori jne.) välillä luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja yhtenäisten toimintamallien rakentamiselle. Yhteistyölle tulee olla rakenteet. Kehittämiselle tulee olla yhteinen tahtotila ja selkeät toimenpiteet, joihin sitoudutaan. Johdon tulee olla sitoutunut.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikuntaneuvonnan palveluketjut ovat vahvistaneet asiakkaiden ohjautumista kunnan liikuntaneuvontaan. Haasteena on asiakkaiden sitoutuminen ja sitouttaminen palveluun. Palveluun päätyvät asiakkaat kokevat liikuntaneuvonnan hyödylliseksi. Asiakkailla on hyvin erilaisia palvelutarpeita, jolloin liikuntaneuvonnan kesto on yksilöllistä ja kunkin perheen tarpeisiin vastaavaa.

Liikuntaneuvonnan toimintamallien ja palveluketjujen luominen on mahdollistanut terveydenhoitajille selkeän paikan, jonne ohjata vähän liikkuvia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Jatkossa on  tarpeen vielä selkiyttää ohjaamisen kriteereitä (kohdentuuko palvelu oikein) sekä kehittää liikuntaneuvonnan vaikutusten arviointia (mitä mitataan, mihin kirjataan, kuka seuraa).

Kehittämistyön aikana tuli esille, että ennalta ehkäisevälle työn vahvistamiselle, vaikuttaville menetelmille elintapaohjauksessa ja yhtenäisten prosessien laatimiselle on laajempikin tarve kohderyhmän osalta. Hankkeissa pystyttiin kehittämään muutamia osa-alueita liikuntaneuvonnan prosesseihin, mutta elintapaohjauksen kokonaiskuva kohderyhmän osalta jää puuttumaan. Kohderyhmälle kohdentuvaa elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa tulee kehittää edelleen ja se tulee ottaa osaksi hyvinvointialueen hyte-työtä.

Kehittämistyötä hidasti hyvinvointialue organisaatioon kohdistuneet muutokset sekä selkeän kotipesän puuttuminen kohderyhmän elintapaohjauksen kehittämisestä. On myös tärkeää, että johto sitoutuu lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittämiseen ja se on kirjattu strategiaan (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Kehittämistyö tulee tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (kunnat, järjestöt, sosiaali- ja terveyspalvelut, hyte-verkostot).