Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonnan toimintamallit, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on vahvistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikkumista, terveellisiä elintapoja ja ehkäistä ylipainoa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on vahvistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikkumista, terveellisiä elintapoja ja ehkäistä ylipainoa.
Toimintamallien tavoitteena on:
- yhtenäistää toimintatapoja liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi hyvinvointialueella ja kunnan liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi
- Tukea ja motivoida lapsia, nuoria ja heidän perheitään liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi
- vahvistaa ennalta ehkäisyä (ml. ylipainon ehkäisy)
- Pitkällä aikavälillä vähentää sote-palveluiden tarvetta
Toimintamalleihin sisältyvät:
- Perheliikuntaneuvontaa neuvolaan | Innokylä
- Move!-ohje tulosten käsittelyyn (Katso liite)
- Liikuntaneuvonnan vieminen osaksi neuvolaikäisten ja lasten sekä nuorten ylipainon hoitopolkuja
- Jos ylipainoa, ohjataan kunnan järjestämään liikuntaneuvontaan
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja toimintaan. Hankkeen yhtenä kohderyhmän ovat lapset ja lapsiperheet, joille muodostui koronapandemian aikana hoito- ja palveluvelkaa.
Liikuntaneuvonnan toimintamallien avulla tuetaan liikkumista ja edistetään liikkumisen lisääntymistä sekä ehkäistään ylipainoa.
Liikuntaneuvonnan toimintamallien kehittämisessä on tehty yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Liikuntaneuvonnan toimintamallien avulla vahvistetaan hyvinvointialueella toimivien terveydenhoitajien ennalta ehkäisevää työotetta sekä helpotetaan liikkumisen puheeksi ottoa ja liikuntapalveluihin ohjaamista. Toiminnassa otetaan huomioon koko perhe ja vahvistetaan huoltajien roolia lapsen ja nuoren liikkumisen edistäjänä ja mahdollistajana.
Perheliikuntaneuvonnan toimintamalli kehitettiin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuonna 2023. Toimintamalli pilotoitiin kahdessa kunnassa, jonka jälkeen toiminta jatkui osana kuntien normaalia toimintaa. Syksyllä 2024 perheliikuntaneuvonta on laajentunut neljään kuntaan Etelä-Pohjanmaalla.
Move!-toimintamallin avulla vahvistetaan yhtenäisiä käytäntöjä Move!-mittaustulosten käsittelyyn ja hyödyntämiseen hyvinvointialueella ja kunnissa oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Toimintamalli selkiyttää kunnan ja hyvinvointialueen rooleja liikkumisen edistämisessä.
Tämä kokonaisuus sisältää seuraavat toimintamallit:
- Perheliikuntaneuvonnan toimintamalli alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen (TSK-hanke)
- Perheliikuntaneuvonta osaksi Neuvolaikäisten lasten ylipainon hoitopolkua Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP)
- Ohje Move!-mittaustulosten käsittelyyn ja hyödyntämiseen liikkumisen tukemiseksi (RRP)
- Koululaisten liikuntaneuvonta osaksi Kouluikäisen lapsen ja nuoren ylipainon hoitopolkua Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP)
Toimintamallit vaativat yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä, ja erityisesti yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Toimintamallit tukevat yhtenäisiä toimintatapoja etenkin palveluun ohjauksessa.
Liikuntaneuvonnan toimintamalleja tulee edelleen kehittää ja yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä tulee vahvistaa systemaattisesti, jotta toimintamallit toimivat ja ne otetaan systemaattisen käyttöön.
Toimintamallien juurtuminen vaatii kooridinaatiovastuun nimeämistä.
Liikuntaneuvonnan palveluketjut ovat vahvistaneet asiakkaiden ohjautumista kunnan liikuntaneuvontaan. Haasteena on asiakkaiden sitoutuminen ja sitouttaminen palveluun. Palveluun päätyvät asiakkaat kokevat liikuntaneuvonnan hyödylliseksi. Asiakkailla on hyvin erilaisia palvelutarpeita, jolloin liikuntaneuvonnan kesto on yksilöllistä ja kunkin perheen tarpeisiin vastaavaa.
Liikuntaneuvonnan toimintamallien ja palveluketjujen luominen on mahdollistanut terveydenhoitajille selkeän paikan, jonne ohjata vähän liikkuvia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Jatkossa on tarpeen vielä selkiyttää ohjaamisen kriteereitä (kohdentuuko palvelu oikein) sekä kehittää liikuntaneuvonnan vaikutusten arviointia (mitä mitataan, mihin kirjataan, kuka seuraa).
Kehittämistyön aikana tuli esille, että ennalta ehkäisevälle työn vahvistamiselle, vaikuttaville menetelmille elintapaohjauksessa ja yhtenäisten prosessien laatimiselle on laajempikin tarve kohderyhmän osalta. Hankkeissa pystyttiin kehittämään muutamia osa-alueita liikuntaneuvonnan prosesseihin, mutta elintapaohjauksen kokonaiskuva kohderyhmän osalta jää puuttumaan. Kohderyhmälle kohdentuvaa elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa tulee kehittää edelleen ja se tulee ottaa osaksi hyvinvointialueen hyte-työtä.
Kehittämistyötä hidasti hyvinvointialue organisaatioon kohdistuneet muutokset sekä selkeän kotipesän puuttuminen kohderyhmän elintapaohjauksen kehittämisestä. On myös tärkeää, että johto sitoutuu lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittämiseen ja se on kirjattu strategiaan (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Kehittämistyö tulee tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (kunnat, järjestöt, sosiaali- ja terveyspalvelut, hyte-verkostot).
Kansikuva
