Lastensuojelun ja perhesosiaalityön valvonnan monitasomalli
Käsitteellinen malli valvonnan kohdentamiseen ja valvonnan kattavuuden tarkasteluun.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Käsitteellinen malli valvonnan kohdentamiseen ja valvonnan kattavuuden tarkasteluun.
Toimintamallin kuvaus
Tasomalli koostuu neljästä valvonnan tasosta
Taso 0: "Passiivinen valvonta"
- Varautuminen valvontaan liittyvän tiedon vastaanottamiseen ja käsittelyyn (epäkohtailmoitusjärjestelmät yms.)
- Valvonnan kohteen perustiedot (esim. kilpailutuksen yhteydessä)
Taso 1: "Säännöllinen valvonta"
- Valvonnan minimitaso
- Säännöllinen ja jatkuva tiedon kerääminen
- Kohdistuu kaikkiin tai mahdollisimman suureen osaan valvonnan piiriin kuuluvista kohteista.
Taso 2: "Kohdennettu valvonta"
- Säännöllisesti toteutettavaa, ennalta laadittuun suunnitelmaan perustuvaa valvontaa
- Kohdennettu tiettyihin sisältöihin tai tiettyihin kohteisiin
- Kohdentaminen tapahtuu aiemman valvontatiedon pohjalta
Taso 3: "Reaktiivinen valvonta"
- Valvonnan vaativin taso
- Luonteeltaan epäsäännöllistä, esille nousevaan tarpeeseen vastaavaa
- Kohdistuu sinne, missä riskit tai valvonnallinen tarve on suurin
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaalipalvelujen, mukaan lukien lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelujen järjestämis- ja sen mukainen valvontavastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille ja valvontaan liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu. 1.1.2024 voimaan astuva laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta painottaa palvelujen järjestäjien ja palvelujen tuottajien omavalvontaa ja asettaa valvontatoiminnalle uudenlaisia tavoitteita esimerkiksi valvonnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden, sekä valvonnan myötä syntyvien havaintojen raportoinnin suhteen. Palvelujen tuotannossa korostetaan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien yhtäläistä kohtelua myös ohjauksen ja valvonnan osalta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on tehty kunnissa ja tehdään edelleen hyvinvointialueilla hyvin vaihtelevin käytännöin. Sote-sateenvarjon alle lukeutuu huomattava määrä eri tyyppisiä ja eri toimintaperiaatteella toteutettavia palveluja, ja yhtenäisiä malleja valvonnan jäsentämiseen on käytössä niukalti. Myös valvonnan käsitteistö, prosessit, raportointikäytännöt, tiedonhallinta ja organisointi on kirjavaa. Valvontatoiminnan sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi on tarvetta sekä käytännölliselle että käsitteelliselle kehittelylle ja toimintamallien luomiselle.