Linkkihenkilökoulutuksen ja mentoroinnin mallinnus Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Kehitystyön lähtökohdissa olevissa tarpeissa keskitytään sekä koordinaattoreiden että linkkihenkilöiden mentorointiin auttaen heitä oman työn ja hyvinvointilähete-toiminnan kehittämisessä sekä omassa ammatillisessa kasvussa. Mentorointiryhmien avulla halutaan varmistaa mahdollisuus vertaistukeen kehittämisprosessin aikana. 

Linkkihenkilötoiminta on osa hyvinvointilähete-toimintamallia. Hyvinvointilähete on työkalu ihmisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tarkoituksena ei ole korvata sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita, vaan täydentää niitä. Hyvinvointilähete etenee koordinaattorille, joka ohjaa lähetteen saajan yhteisölliseen toimintaan tai tarvittaessa linkkihenkilölle. Linkkihenkilö aloittaa määräaikaisen työskentelyn lähetteen saajan kanssa. Tavoitteena on, että ihminen löytää yhteisöllisestä toiminnasta mielekästä tekemistä sekä kokee osallisuutta lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Linkkihenkilökoulutuksella varmistetaan dialogisuus linkkihenkilön ja lähetteen saajan yhteistyössä. 

1. Lähetteen saaja saa välineitä oman elämäntilanteen hahmottamisessa ja henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa. Hän tulee kohdatuksi ja kuulluksi, oma toimijuus sekä osallisuus vahvistuvat tehdessä asioita, jotka lisäävät henkilön omaa hyvinvointia. 

2. Rinnalla kulkijana linkkihenkilö tukee lähetteen saajaa hänen tavoitteessaan. Koulutuksen avulla linkkihenkilö saa valmiudet työskennellä hyvinvointilähetteen saaneen henkilön kanssa. Hänellä on kohtaamiseen tarvittava osaaminen mm. motivoivan haastattelun ja dialogisuuden avulla. Linkkihenkilö tunnistaa toipumisorientaatio-lähestymistavan kautta toivon merkityksen ihmisen elämässä. Lähetteen saaja ja linkkihenkilö etsivät yhdessä lähetteen saajaa kiinnostavaa tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. 

Laaja-alaisen hyvinvoinnin eri mahdollisuuksia läpikäytäessä huomioidaan mm. kolmannen sektorin sekä luonnon ja kulttuurihyvinvoinnin näkökulmat.

3. Lähetteen saajan kiinnittyessä mielekkääseen toimintaan, yhteiskunnallisena hyötynä voidaan nähdä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten vähentyminen, ihmisen toimijuuden ja osallistumismahdollisuuksien vahvistuminen, palveluiden kehittämistarpeet. Paikallisyhteisöjen tärkeys ja merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä korostuu.

Yhteiskunnallinen hyöty on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö voi vähentyä. Toiminta integroidaan osaksi muuhun kuntien ja järjestöjen toimintaan.