Matkalla metkaan arkeen. Metkoja menetelmiä erityislapsiperheille -hyvinvointimalli
Mallilla tuetaan ja vahvistetaan erityislapsiperheiden vapaa-ajan sekä arjen hyvinvointia teemallisten perhe- ja vertaisryhmien sekä tuen ja tiedon avulla. Malli sisältää hyväksi koettuja ja arvioituja uudenlaisia toimintoja sekä metkoja menetelmiä.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 13.3.2017, viimeksi muokattu 15.3.2018).
Oivalla ja ymmärrä
Omaishoito on käsitteenä ja ilmiönä monelle tuttu, mutta omaishoidon monimuotoisuus ei ole juurikaan näkynyt esimerkiksi omaishoitajayhdistysten toiminnassa. Omaishoitajuus on mielletty lähinnä iäkkäiden henkilöiden tavaksi huolehtia toinen toisestaan, jolloin vallitseva käsitys omaishoidosta on ollut varsin kapea-alainen. Tähän haluttiin saada muutos niin yhdistyksen tarjoamassa toiminnassa kuin viestinnässäkin, koska omaishoito kattaa monenlaisia muitakin tilanteita. Esimerkkeinä työikäisen puolison hoivatilanteet, lapsen omaishoidon tilanteet sekä etäomaishoitotilanteet.
Omaishoitoperheiden palvelujärjestelmä on usein hyvin sirpaleinen ja puutteellinen, jolloin ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan tukea perheiden jaksamista sekä täydentää tarjolla olevaa toimintaa. Jotta omaishoitajavanhemmat jaksaisivat tehdä tärkeää työtään, tulisi heille tarjota matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa. Tämä hyvinvointimalli tarjoaa ratkaisun erityislapsiperheiden jaksamisen ja osallisuuden tukemiseen heidän arjessaan
Yhdistys sai monelta taholta viestiä siitä, että erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet tarvitsevat heille soveltuvaa toimintaa ja tukea yhdistyksestä. Vuonna 2013 haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta Hyvinvoiva Perhe HYPE -hankkeelle, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2014 alusta. Hankkeen avulla tuotiin erityislapsiperheille viesti siitä, että omaishoitajayhdistys on myös heille suunnattu tarkoituksenmukainen yhteisö, josta koko perhe löytää tukea ja toimintaa. Samalla yhdistyksessä pystyttiin tekemään näkyväksi omaishoidon monimuotoisuutta
Kehittäjät: Malli on kehitetty Oulun seudun omaishoitajat ry:n Hyvinvoiva Perhe HYPE -hankeessa. Vastaavana perhetoiminnan kehittäjänä on Marja-Liisa Kuukasjärvi ja perhetoiminnan kehittäjinä Tiia Ikonen ja Salla Jämsén.
Perheiden osallisuus toiminnan kehittämisessä: Hyvinvointimalli on lähtenyt rakentumaan jo suunnitteluvaiheessa kuuntelemalla erityislapsiperheiden toiveita ja tarpeita. Hankkeen varhaisessa vaiheessa toimintaan hakeutui runsaasti erityislapsiperheitä mukaan, joten toimintaa voitiin lähteä yhdessä kehittämään. Mallia rakennettaessa ja toimintaa suunniteltaessa perheiltä on kysytty verkkokyselyillä niin yleisesti kuin tarkennettuinakin kyselyinä sisältö- ja toteutustapatoiveista.
Perheet ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset ovat olleet mukana mallin kehittämistyön ytimessä. Perheitä on edustanut hankkeen ohjausryhmässä, Ohjaamossa, useampi erityislapsen vanhempi. Ohjaamon kokoontumisten lisäksi ohjaamolaisia on tavattu erillispalavereissa, joissa toiminnasta on saatu niin palautetta kuin toiveita toimintaan liittyen. Tällä tavalla on varmistettu, että perheillä on ollut koko ajan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan etenemiseen myös kehittämistasolla.
Toiminnan alkuvaiheessa huomattiin, että osa perheistä koki helpoksi lähestyä työntekijöitä uusilla toimintaehdotuksilla. Ehdotuksiin tarttuminen oli varmasti yksi perheitä sitouttava ja osallisuutta lisäävä tekijä. Sitoutuminen ja kokemus osallisuudesta näkyi myös siinä, että perheet lähtivät mukaan yhdistyksen muuhun toimintaan ja löysivät yhdistyksen heillekin sopivana paikkana. Toiminnan myötä yhdistys on tavoittanut suuren, ja jo nyt vakiintuneen omaishoitajajoukon, omaishoitoperheet, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori. Tämä omaishoitajaryhmä ei ole aiemmin ollut aktiivisesti omaishoitajayhdistyksen toiminnassa mukana. Nuoret perheet ovat laskeneet yhdistyksen jäsenistön sekä vapaaehtoistoimijoiden keski-ikää.
Mallin toimintoja on voimakkaasti luotu ja kehitetty yhteistyössä myös eri tahojen kanssa, samoin menetelmäsivustolle tuotuja sisältöjä on toteutettu yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Mukana kehittämistyössä ja toiminnan toteutuksessa on ollut kunnan työntekijöitä, järjestötoimijoita, eri oppilaitosten opettajia ja oppilaita sekä yrityksiä. Toiminnan kehittämisen aikana on luotu yhdistykselle uusi, toimiva ja kattava verkosto lapsiperheiden kanssa toimivista tahoista. Erityislapsiperheiden osallisuusnäkökulma on tuotu vahvasti yhteistyössä esiin ja sitä on pyritty juurruttamaan verkoston toimijoiden arvoihin.
Palautetta ja kehittämistoiveita on kerätty osallistuneilta vanhemmilta toiminnon loppuessa ja joissain toiminnoissa myös alku-/välivaiheessa. Palautekyselyjä on tehty niin kirjallisena paikan päällä kuin sähköisenä toiminnon loputtua. Toimintaan osallistuneilta lapsilta ja nuorilta on kysytty palautetta toiminnon päättyessä muun muassa tähtiarvioinnilla, hymynaamoilla, suusanallisena palautteena sekä myös sähköisellä kyselylomakkeella. Esimerkiksi ryhmäpalautteiden pohjalta on tehty tarvittavia muutoksia ryhmien kestoon, ajankohtiin, sisältöihin ja käytännön järjestelyihin.
Palautekyselyissä kartoitettiin myös sitä, oliko toiminnosta ollut tukea arkeen ja/tai oliko toiminnosta saanut jotakin mitä on voinut omassa arjessaan ottaa käyttöön. Tämä on ollut arvokasta tietoa hankkeen vaikuttavuuden arviointiin.
Kohderyhmää on edustanut hankkeen ohjausryhmässä, Ohjaamossa, useampi erityislapsen vanhempi. Ohjaamon kokoontumisten lisäksi ohjaamolaisia on tavattu erillispalavereissa, joissa toiminnasta on saatu niin palautetta kuin toiveita tulevaan toimintaan. Tällä tavalla on varmistettu, että perheillä on ollut koko ajan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen myös hanketasolla. Koko toimintaa on myös arvioitu Ohjaamotyöskentelyssä (kyselyt, haastattelut) ja yksittäisiä toimintoja myös esimerkiksi yhteistyökumppaneiden avulla (kyselyt). Yksittäisistä toiminnoista ja koko toimintaa koskien on tehty muutamia opinnäytetöitä, työnohjauksesta on tulossa väitöskirja.
Työntekijöiden itse- ja yhteisarvioinnit toiminnasta ja toiminnoista on tehty toiminnoittain ja vuosittain. Työntekijät ovat kohdanneet toiminnassa kohderyhmän edustajia joilta on saatu välitöntä tietoa, toiveita ja palautetta toimintaan liittyen. Nämä palautteet on käsitelty tiimissä. Esimerkkinä Sherborne-liikunta sekä perhemuskarit ovat nousseet perheiden omista henkilökohtaisista toiveista.
Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin koko hankkeen sisältöön liittyvä opinnäytetyö, johon sisältyi kysely vanhemmille (30kpl).
Kohderyhmää ovat erityislapsiperheet. Hyvinvointimalli on rakennettu niin, ettei lapsella tarvitse olla diagnoosia tai vanhemmalla omaishoidontuen sopimusta osallistuakseen toimintaan. Tämän ansiosta toimintaan löytävät mukaan myös ne perheet, jotka muutoin jäävät monien toimintojen ulkopuolelle. Erityislapsiperheille ei ole juurikaan tarjolla vastaavanlaista näin laaja-alaisesti koko perheen arkea ja vapaa-aikaa tukevaa toimintaa.
Jo itsessään tieto toiminnasta ja kokemus osallistumisen mahdollisuudesta lisää perheiden turvallisuuden tunnetta. Toisinaan, kun arki on uuvuttavaa, voimavaroja ja osallisuuden tunnetta lisää se, että on mahdollisuus mennä mukaan toimintaan, jossa koko perheen tarpeet on valmiiksi huomioitu. Mallin koko perhettä tukevissa toiminnoissa huomioidaan perhelähtöinen lähestymistapa, jolloin perheet itse määrittelevät keiden on tärkeää olla mukana missäkin toiminnassa. Esimerkiksi rauhoittumisryhmään voi osallistua koko perhe tai vanhempi vaihdellen sen lapsensa kanssa, joka sillä kerralla kaipaa erityistä huomiota vanhemmaltaan. Malliin sisältyvien toimintojen monipuolisuudella ja eri variaatioilla on huomioitu perheiden erilaiset toiveet, tarpeet ja elämäntilanteet. Toimintaan voivat osallistua niin sellaiset perheet, jotka haluavat osallistua vain kertaluonteisiin tapahtumiin kuin perheet, jotka kaipaavat jatkuvampaa toimintaa.