Monialainen asiakas- ja palveluohjaus Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Luodaan alueelle toimintamalli, jonka avulla kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat helposti asukkaiden sekä ammattilaisten löydettävissä. Mallissa otetaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin.
Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että ennaltaehkäiseviä toimintatapoja kehitetään ja ongelmia pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa, jolloin kevyemmillä toimenpiteillä voidaan saada aikaan positiivisia ja pysyviä vaikutuksia. On tärkeää pyrkiä siirtämään painopistettä raskaista palveluista kevyempiin palveluihin. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaaminen kuuluu kaikille ja yhteinen toimintamalli takaa samat lähtökohdat asiakasohjaukselle ja antaa mahdollisuudet samalle tiedolle riippumatta asuinkunnasta. Tulee entisestään lisätä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken kehittämällä ammattilaisille sujuvia toimintatapoja ohjata asukkaita alueen palveluihin. Asukkaat voivat myös itsenäisesti löytää palveluja digitaalisilla menetelmillä, mutta on otettava myös huomioon heikommassa asemassa olevat asukasryhmät ja ottamalla heidän tarpeensa huomioon vähennetään myös eriarvoisuutta.
Covid-19 -epidemian ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena ihmisiä jäi hoidon, palvelujen, työelämän ja toimeentulon ulkopuolelle. Kriisin aikana resursseja siirrettiin covid-19- kriisin hoitoon, mikä on heikentänyt palveluiden saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä toimintakykyä tukevissa monialaisissa palveluissa. Palveluvajetta on syntynyt kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä. Palveluvaje johtaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien pahenemiseen, kun apua ei ole saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä. Suomessa on jo havaittu, että covid-19 -kriisin vuoksi muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelka, kasvava työttömyys, negatiiviset muutokset elintavoissa ja lähisuhdeväkivalta uhkaavat johtaa pitkäaikaisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja sitä kautta kalliisiin investointitarpeisiin tulevina vuosina.
Kehittämistyön päätavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankekokonaisuuden tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022-2023
Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiasta nostettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyen:
- Visio: Väestömme on Suomen hyvinvoivin ja toimintakykyisin.
- Lupaus asiakkaille: Tuemme sinua ylläpitämään hyvinvointiasi ja auttamaan läheisiäsi.
- Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelma luo mahdollisuuden tulevaisuudelle: Kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ennaltahkäisevillä palveluilla yhdessä kumppaneiden kanssa, jolloin saadaan arvoa tuottava palvelu ja hoito kaiken ikäisille.
Kuntien ja kolmannen sektorin palveluja voidaan vielä hyödyntää enemmän ja näin saada asukkaille tarpeita vastaavat palvelut sekä muutettua painopistettä raskaista palveluista kevyempiin. Ammattilaiset tarvitsevat yhteisen alustan, jonka avulla palveluihin ohjaaminen helpottuu. Yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa auttaa asukkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin.
Asiakasohjauksen toimintamallin kehittämiseksi kevään ja alkukesän 2024 aikana järjestettiin 5 työpajan sarja, johon kutsuttiin yhteiskehittämään alueen toimijoita eri organisaatioista: hyvinvointialueen sote-ammattilaisia sekä edustajia kunnista ja 3.sektorilta. Asukasnäkökulma huomioitiin kutsumalla mukaan asiakasraatien ja vanhusneuvoston edustajia sekä kokemusasiantuntija. Työpajat toteutettiin yhteistyössä NHG:n kanssa.
Kehittämistyön osalta on nähty keskeisenä, että eri toimijat tuodaan yhteen käymään vuoropuhelua kehittämistarpeista ja yhteisen tavoitetilan hahmottamisesta. Yhteistyö paranee, kun eri toimijat saavat olla yhdessä kehittämässä toimintamallia. Palautteen perusteella erityisesti asukasedustajat olivat tyytyväisiä, että saivat käydä vuoropuhelua ammattilaisten kanssa.
Sote-ammattilaisten tehtävänä antaa palautetta hyte-työn nykytilasta ja osallistua asiakasohjauksen työpajoihin sekä osallistua digitaalisen palvelutarjottimen sisällön kehittämiseen. Palautteen antaminen hytekoulutuksesta.
Alueen asukkaiden näkökulmia kehittämistyöhön, erityisesti palveluiden saatavuuteen liittyen, on kartoitettu kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa myös kartoitettiin, mitä palveluita asukkaat käyttävät oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena. Tuloksia hyödynnetään erityisesti digitaalisen palvelutarjottimen kehittämisessä.
- Ammattilaiset osaavat sujuvammin ohjata asiakkaita kuntien, 3.sektorin ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Pohjanmaalla kehittämistyön aikana ohjaaminen painottuu erityisesti Pohjanmaan kuntien ja järjestöjen liikuntapalveluihin ja liikkumista edistävään toimintaan. Tätä varten otetaan käyttöön liikuntaneuvonnan palveluketju asiakasohjauksen tueksi. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/liikuntaneuvonnan-palveluketju-pohjanmaalla-rrp-p4-i2
- Yhteistyö tiivistyy hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin toimijoiden välillä.
- Digitaalinen palvelutarjotin tukee kuntalaisia ohjautumaan itsenäisesti hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä tukee ammattilaisten palveluohjausta. https://hyvinvointiopas.pohjanmaanhyvinvointi.fi/
- Ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita paremmin kuntien, 3.sektorin ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Pohjanmaalla painottuu kehittämistyön aikana ohjaaminen erityisesti Pohjanmaan kuntien ja järjestöjen liikuntapalveluihin ja liikkumista edistävään toimintaan.
- Toimintamallin käyttöönotto systemaattisesti (koulutettujen ammattilaisten ja yksiköiden määrä, joissa koulutusta annettu)
- Hyvinvoinnin puheeksiotto ja ohjaus kunnan ja järjestöjen hyte-palveluihin seurantakysely ammattilaisille
- Liikuntaneuvontaan lähetettyjen henkilöiden määrä ja OAB-toimenpidekoodien käyttö
- Yhteistyö tiivistyy hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin toimijoiden välillä.
- Ammattilaisten verkostojen säännölliset tapaamiset esim. Elintapaohjaus työikäiset ja Finger ikääntyneet
- Palvelukuvausten määrän ja laadun kehittyminen digitaalisella palvelutarjottimella mikä mahdollistaa ohjaamisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Järjestöjen edustajien määrät infotilaisuuksissa sekä uusien palvelukuvausten määrä.
- Digitaalinen palvelutarjotin tukee kuntalaisia ohjautumaan itsenäisesti hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä tukee ammattilaisten palveluohjausta.
- Asukkaiden kävijämäärät ja käyttökokemukset (tiedon kerääminen hankkeen aikana)
- Palvelujen nouseminen tarjottimelle, palvelujen määrän ja laadun seuranta
- Ammattilaisten tarjottimen käyttökokemukset (kysely ammattilaisille)
- Tietoisuuden lisääntyminen, viestinnän vaikuttavuus (kysely asukkaille)
Ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita paremmin kuntien, 3.sektorin ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
- Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen ammattilaisia osallistettu asiakasohjauksen kehittämiseen läpi koko kehittämisprosessin
- Ammattilaisia on koulutettu toimintamallin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön
- Luotu monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, yksi yleinen toimintamalli, jota ammattilaiset voivat hyödyntää riippumatta siitä, missä yksikössä työskentelevät
-
Kehitetty asiakasohjauksen prosessi hyvinvointialueen sote-vastaanotoilta kuntien liikuntaneuvontaan
Yhteistyö tiivistyy hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin toimijoiden välillä.
- Yhteiskehittäminen digitaalisen palvelutarjottimen sisällön tuottamisessa, asiakasohjauksen toimintamallin suunnittelussa sekä palvelujen kuvaamisen yhteydessä
- Yhteisten verkostojen luominen kuten elintapaohjauksen verkosto
-
Vastinparit liikuntaneuvonnan ohjauksessa
Digitaalinen palvelutarjotin tukee kuntalaisia ohjautumaan itsenäisesti hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä tukee ammattilaisten palveluohjausta.
- Infon ja tuen antaminen kunnille ja järjestöille helpottamaan palveluiden kuvaamista Palvelutietovarantoon ja/tai Lähellä.fi -alustalle.
- Riittävä tiedotus ja perehdytys palvelutarjottimesta ammattilaisille osana hytekoulutusta
- Laajasti toteutettu viestintä koko Pohjanmaalla palvelutarjottimen käyttöönotosta ja digituki palvelun käyttöön
- Vastuuhenkilöiden nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankkeen jälkeen. Selkeä suunnitelma myös sille, miten palvelutarjottimen käyttöönottoa laajennetaan.
Kehittämistyöstä hyötyvät kaikki asiakasryhmät ja asukkaat. Hankekauden aikana kehittämistyö kohdennetaan erityisesti Seniorineuvolaan sekä sote-vastaanotoille. Prediabeetikoiden osalta toiminnasta on tullut toivetta asiakasohjauksen kehittämiseksi. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä prediabeetikoiden asiakasohjausta liikuntaneuvontaan. Kehittämistyössä huomioidaan myös alueella määritetyt heikossa asemassa olevat asiakasryhmät.
Asiakkaita on osallistettu kyselyllä hytepalveluista ja niiden löydettävyydestä sekä millaisia teemoja palvelutarjottimelle toivottaisiin.
“Asiakasohjauksen kehittäminen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin” -työpajasarjaan on osallistettu asiakasraatien ja vanhusneuvoston edustajia sekä kokemusasiantuntijoita.
Digitaalisen palvelutarjottimen sisältöä testattiin pienellä joukolla ammattilaisia sekä Pohjanmaan yhdistysten kanssa yhteistyössä eri järjestöjen jäsenille julkaisun yhteydessä.