Monialaisen yhteistyön kehittäminen
Monialaisen yhteistyön tavoitteena oli kehittää monialaisen työn toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon välille, selkeyttää yhteydenottoväyliä ja mahdollistaa asiakkaan tarvitsemien ammattilaisten verkostoituminen.
Kymenlaakson väestö vähenee voimakkaasti, ennusteen mukaan yhdeksän prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Eri muodoissa esiintyvä työttömyys on Kymenlaaksossa maan suurimpien joukossa, yhden vanhemman perheitä on paljon, pienituloisuus on yleistä ja väestön koulutustaso matala. Ikääntyneiden väestöosuus on maan suurimpien joukossa, ja syntyvyys on maan matalimpien joukossa. Alueella 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennusteen mukaan yli 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja huoltosuhteeseen ennustetaan rajua heikkenemistä samassa ajanjaksossa. Kymenlaaksossa keskuskaupunkien ja muun seudun välillä ei ole merkittävää eriytymistä aluetalouden tai demografian näkökulmasta. Alueen kaksinapaisuus (Kouvola, Kotka) vaikuttavat palveluverkon suunnitteluun.
Alueella on tarjolla paljon erilaista palvelua, niin kuntayhtymän kuin järjestöjen ja yhteisöjen tuottamana. Palveluverkosto voi kuitenkin näyttäytyä asiakkaalle vaikeaselkoisena ja lisäksi kuntakohtaisia eroja on paljon. Asiakkaan voi olla vaikea hakeutua palvelun äärelle.
Monipalvelu- ja paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä tärkeä kohderyhmä. Velvoite monialaiseen yhteistyöhön tulee lainsäädännöstä (Sosiaalihuoltolaki ja Terveydenhuoltolaki). Monialaista yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa eri tavoilla ja eri toimintaympäristöissä. Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa tätä työtä, luoda sille toimintamalli ja rakenne.
Monialaisen yhteistyön pilotin tavoitteena oli monipalveluasiakkaiden eli paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden koordinointi yhdessä muiden ammattilaisten kanssa sekä asiakaskeskeisten käytänteiden vahvistaminen monialaisessa yhteistyössä. Kehittämistyön pohjana ja tukena käytettiin (yhteisasiakas-pilottia 2021), jossa työskenteli kaksi terveydenhuollon ammattilaista esiin nostamia monialaisen yhteistyöhön liittyvää sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnissa.
Monialainen työryhmä
Työryhmän kasaaminen aloitettiin toukokuussa 2022 ja syksyllä 2022 (elo-syyskuu) aloitettiin yhteistyö-palaverit palvelutehtävien kanssa. Lokakuussa 2022 oli 13 palvelutehtävästä saatu nimetyt yhteyshenkilöt ja osalle myös varahenkilöt.
Työryhmätapaamisia pidettiin kerran kuukaudessa. Marraskuussa 2022 pidettiin ns. tutustumis/hanketyönkehittämiset teams- palaveri. Toinen tapaaminen toteutettiin fyysisenä tapaamisena Keltakankaan terveysasemalla. Seuraavat tapaamiset toteutettiin teams-palavereina. Työryhmä koostui 13 eri palvelun edustajasta. Mukana olivat aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, gerontologinen sosiaaliohjaus, kotona-asumisen asiakasohjaus, miepä-avososiaalityö, terveyssosiaalityö, varhaisentuenpalvelut, lastensuojelun alkutiimi, terveysasemien miepätyö, kotikuntoutus, geriatrinen pkl, (eteläinen Kymenlaakso), ikääntyneiden palvelut.
Asioita, joiden parissa työryhmässä työskenneltiin olivat seuraavat:
- Monialaisen yhteistyön hyödyt palveluiden näkökulmasta
- Konsultaatiot ja palveluiden omat esittelyt
- Konsultaatioiden haasteet ja mahdollisuudet ammattilaisen näkökulmasta
- Terveysasemien konsultaatio
Työryhmä tuotti tietoa omista palveluista sote-ammattilaisten käyttöön ja tärkeää tietoa palveluihin ohjautumisesta (viranomaisnumerot, ohjautumiset, konsultaatiotavat ja ajat). Työryhmässä käytiin avointa keskustelua monialaisen yhteistyön tärkeydestä ja merkityksellisyydestä asiakas ja potilastyössä Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Asiakkaan palveluiden saatavuus paranee, kun hän saa tarvitsemansa palvelut saumattomasti ja oikea-aikaisesti. Tavoite on vähentää päällekkäistä työtä ja lisätä ja vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista.
Kohderyhmä: paljon palveluita käyttävät ns. monipalveluasiakkaat (yhteistä heille monien palvelujen yhtäaikainen käyttö, paljon päivystyskäyntejä, olemassa oleva asiakkuus yleensä jossakin sosiaalihuollon palvelussa). Kotikäynneillä asiakkaat on otettu vahvasti mukaan omien palvelutarpeiden jatkojen suunnittelussa, he ovat olleet parhaita asiantuntijoita, kun on lähdetty suunnittelemaan palvelun tarvetta. Tämä myös vahvisti osallisuuden kokemusta.