Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen
Muistilistajulkaisu kuvaa toimintatutkimukseen pohjautuvia näkemyksiä siitä, miten nuorten osallistumista kunta- ja aluetason suunnitteluun voidaan toteuttaa osana opetusta.
Toimintamallin nimi
Muistilistajulkaisu kuvaa toimintatutkimukseen pohjautuvia näkemyksiä siitä, miten nuorten osallistumista kunta- ja aluetason suunnitteluun voidaan toteuttaa osana opetusta.
Koulun ja kaupunki- ja aluesuunnittelun yhteistyö on lupaava keino ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Yhteistyön kautta nuoret voivat esimerkiksi osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun oppitunneilla. Se mahdollistaa aiempaa paremmin nuorten näkökulman tuomisen osaksi suunnittelujärjestelmää, joka on välttämätöntä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Parhaimmillaan yhteistyö voimaannuttaa nuoria toimijoina ja tukee yhteistä oppimista matkalla kohti ekososiaalista ja planetaarista sivistystä.
Muistilistajulkaisu kuvaa koulun ja suunnittelun kohtaamisen erilaisia muotoja ja perusteita kohtaamiselle. Julkaisu esittelee Urgent-tutkimushankkeessa (Suomem Akatemia 2019-2023) toteutettuun toimintatutkimukseen pohjautuvia näkemyksiä siitä, miten nuorten osallistumista kunta- ja aluetason suunnitteluun voidaan toteuttaa osana opetusta.
Kestävyyskasvatus kouluissa ei ole tukenut nuorten toimijuutta niin hyvin kuin voisi. Samaan aikaan kaupunki- ja aluesuunnittelussa tarvitaan tietoa nuorten arvoista, tarpeista ja näkemyksistä.
Muistilista on suunnattu opettajille, rehtoreille ja kaupunki- ja aluesuunnittelun edustajille, jotka ovat kiinnostuneita koulun ja suunnittelun yhteistyön kehittämisestä. Muistilista pohjautuu kahdessa koulussa toteutettuun toimintatutkimukseen, Urgent Hub-kehittäjäyhteisön keskusteluihin sekä keskusteluihin suunnittelun ja koulun edustajien kehittämistapaamisissa.
Koulun ja suunnittelun kohtaamiseen ei ole yhtä oikeaa toimintamallia, mutta muistilistajulkaisu ehdottaa toimintatapoja kohtaamisen mahdollisuuksien tunnusteluun paikallisesti organisaatioissa ja niiden kesken. Kohtaaminen voi toteutua intensiivisenä pitkäjänteisenä yhteistyönä mutta myös hyvin kevyesti esimerkiksi siten, että opettaja hyödyntää suunnitteluorganisaation tuottamaa materiaalia kertaluontoisesti opetuksessa.
Koulun ja suunnittelun kohtaamista jäsennetään muistilistajulkaisussa prosessina, joka lähtee liikkeelle organisaatioiden sisäisten yhteistyötä tukevien ja estävien tekijöiden tunnistamisesta. Keskeisiä tunnistettuja tekijöitä ovat organisaation johdon tuki yhteistyölle, menettelytavoista sopiminen sekä osaamisen kehittäminen. Havaintojemme mukaan yhteistyön toteuttamisessa on hyvä lähteä liikkeelle tunnustellen ja pyrkiä rakentamaan riittävän jaettua näkemystä yhteistyön tarkoituksesta, osapuolten tavoitteista, odotuksista ja vastuista. Osallistumisen jälkeen on hyvä pyrkiä rakentamaan edellytyksiä tulevallekin osallistumiselle kiittämällä osallistujia ja tunnistamalla ja dokumentoimalla kohtaamisesta saatuja oppeja.
Jatkuvan yhteistyön rakentamisessa keskeisinä tekijöinä tunnistettiin organisaatioiden välistä yhteydenpitoa helpottavien rakenteiden ja käytäntöjen luominen, kuten kontaktihenkilöiden nimeäminen organisaatioihin, toimijaverkostojen rakentaminen, vuosikello, pidemmän tähtäimen tavoitteiden asettaminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen.
Toimintatutkimuskouluissa nuoret osallistuivat kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla, ja kaikille osapuolille tarjoului mahdollisuuksia oppimiseen. Näissä kokeiluissa suunnittelijat ja koulun edustajat tutustuivat organisaatioidensa keskenään erilaisiin rytmeihin ja toiminnan aikaperspektiiveihin, mikä loi edellytyksiä yhteistyölle. Nuoret arvostivat mahdollisuutta vuoropuhella suunnittelijan kanssa ja osa kertoi yllättyneensä siitä, ettei suunnittelija ollutkaan vastahakoinen kaikessa. Heitä yllätti myös se, miten paljon kaupunki jo tekee kestävyyden hyväksi.
Kansikuva
