Näkökulmia integratiiviseen kehittämis- ja tutkimustoimintaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden vaativissa palveluissa

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) järjestämä webinaarisarja integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, toiminnan rakenteista ja OT-keskuksen tehtävästä ja roolista. Yhteistyökumppanina Helsinki Practice Research Centre (HPRC).  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Näkökulmia integratiiviseen kehittämis- ja tutkimustoimintaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden vaativissa palveluissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) järjestämä webinaarisarja integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, toiminnan rakenteista ja OT-keskuksen tehtävästä ja roolista. Yhteistyökumppanina Helsinki Practice Research Centre (HPRC).  

Toteutuspaikka
Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022-2023)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Etelä-Suomen OT-keskushankkeen 2022-2023 raportti.

Luotu

08.02.2024

Viimeksi muokattu

29.02.2024
Ratkaisun perusidea **

OT-keskushanke järjesti yhteistyössä Helsinki Practice Research Centre’n (HPRC) kanssa integratiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja OT-keskuksen roolia koskevan webinaarisarjan, joka keräisi yhteen tutkijoita, kehittäjiä ja kentän toimijoita.

Webinaarisarjan tavoitteena oli saada Etelä-Suomen OT-hankkeen kehittämisen tueksi näkökulmia integratiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja käydä keskustelua toiminnan rakenteista.

OT-keskushankkeessa nähtiin tärkeänä kuulla, miten OT-keskuksille suunnitellulla yhteistyöaluetasoisella koordinaatiolla voidaan parhaiten edistää integratiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskustelu palvelee laajemminkin kehittämisen ja tutkimuksen kenttää.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolisesti osallistujia sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä sivistystoimesta, tutkimusmaailmasta ja järjestöistä eri puolilta Suomea.

Yhteistyökumppanina webinaarisarjan järjestämisessä toimi Helsinki Practice Research Center (HPRC). 

Webinaarisarja sisälsi alustuksia, fasilitoitua keskustelua ja työpajatyöskentelyä. 

Webinaarit:

Kokemuksia integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta (22.9.2023 klo 9–11.30)
9–9.10 Tervetuloa webinaariin!​

9.10–9.20 Avauspuheenvuoro / Maija Jäppinen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto/Helsinki Practice Research Center (HPRC) ​

09.20–9.50 ACElife-hanke esimerkkinä integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta / Taina Laajasalo, johtava tutkija, THL ​

9.50–10.20 Tieteenaloja yhdistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta – kokemuksia LANUPS ja NEPSOS –hankkeista / Anniina Kaittila, erikoistutkija, Turun yliopisto & Minna Alin, projektitutkija, Turun yliopisto

10.20–10.30 TAUKO ​

10.30–10.40 OT-keskus-kehittämisen näkökulmia integratiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan / Minna Rantalaiho, projektipäällikkö, Etelä-Suomen OT-keskushanke ​

10.40–11.15 Kokemuksia ja huomioita integratiivisen HEHKU-toimintamallin kehittämisestä / Marjo Alatalo, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki ​

11.15–11.25 Keskustelu ​

11.25–11.30 Webinaarin päätös 

Tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön yhdyspinnoilla (20.10.2023 klo 9–11.30)
9–9.10 Tervetuloa webinaariin! Ohjelman esittely ja webinaarin käytännöt sekä muutama sana OT:sta ja ensimmäisestä webinaarista, Minna Rantalaiho, projektipäällikkö, Etelä-Suomen OT-keskushanke​

09.10–09.40,  Tutkimusperustaisuus sosiaalihuollon kehittämisessä – tutkijan näkökulma kumppanuuksien rakentamiseen, Maija Jäppinen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto/Helsinki Practice Research Center (HPRC) ​

09.40–10.10 OMA TIIMI – yhteisasiakkuusmallin kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla​
Auli Romppainen, kehittämispäällikkö, SONet BOTNIA ja Johanna Lukkarila, psykologi, Lasten ja nuorisopsykiatrian poliklinikka, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ​

10.10–10.20 TAUKO​ ​

10.20–10.40 KOKO-tiimin kehittämistyön esittely​
Tanja Koskinen, erikoissuunnittelija, Etelä-Suomen OT-keskushanke ja Nora Blom, projektisuunnittelija, Etelä-Suomen OT-keskushanke ​

10.40–11.25 Dialogi - tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön yhdyspinnat sekä eettinen toiminta yhdyspinnoilla ​

Keskustelussa mukana:​ Saana Pukkio, perheiden erityispalveluiden johtaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Niklas Granö, johtava psykologi, HUS​, Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itla​, Tanja Koskinen, erikoissuunnittelija, Etelä-Suomen OT-keskus -hanke​, Taru Antila, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Keskustelun fasilitoi Kai Alhanen, tutkija, kouluttaja, työnohjaaja, Aretai.​

11.25–11.30 Webinaarin päätös, Minna Rantalaiho

Integratiivisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rakenteet (17.11.2023 klo 9–11.45, 9–10.15 kaikille avoin osuus, 10.15–11.45 työpaja Etelä-Suomen edustajille)

9:00-9:10 Tervetuloa webinaariin! Ohjelman esittely ja webinaarin käytännöt  ​

9:10–09:30 Integratiivinen tutkimus- ja kehittämistoiminta – sosiaalityön näkökulma​
Laura Yliruka, kehittämispäällikkö, THL  ​

9:30–9:40 Kysymyksiä, kommentteja & keskustelua ​

9:40–10:00 Miltä näyttää sisote-integraatio tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa?​
Miia Laasanen, tutkimuspäällikkö, Sote-akatemia​

10:00-10:10 Kysymyksiä, kommentteja & keskustelua​

10:10–10:15 Webinaarin päätös

Työpaja 10.15-11.45 teemoista: Miten OT-keskus/OT-toiminta asemoituu tutkimus- ja kehittämiskenttään? ​Mitä tehtäviä OT-keskuksella tulisi olla ja mitä rooleja sen tulisi ottaa?​ Mikä rakenne mahdollistaisi integratiivisen OT-toiminnan? ​Onko OT-keskus puuttuva "pala", joka tarvitaan tutkimus- ja kehittämiskenttään? 

Nostoja webinaarien ja työpajan keskusteluista:

OT-keskuksella nähtiin olevan mahdollisuus laajan, kentän toimijoita, kehittäjiä ja tutkijoita käsittävän verkoston ketterään hyödyntämiseen sekä kentän tiedon ja tarpeiden esiin tuomiseen. 

Verkostomaisen, alue- ja hallinnonrajat ylittävän OT-keskuksen nähtiin voivan tukea pitkäaikaisten kehittämiskumppanuuksien rakentumista ja tarjoavan leveämmät hartiat, jotka mahdollistavat paremmat edellytykset esimerkiksi vaikuttavuustutkimukselle.  

OT-keskukselle ehdotetuissa tehtävissä toistuivat:

  • Uusien ilmiöiden ja tutkimusaiheiden esiin nostaminen
  • Verkostojen koolle kutsuminen 
  • Toimintamallien ja menetelmien pilotointi 
  • Tutkimustiedon jalkauttaminen 

Tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön yhdyspinnoista keskusteltaessa nousi esiin kentän ja arjen toimijoiden kuuntelemisen ja mukana olon merkitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaikissa vaiheissa. On kuitenkin tärkeä varmistaa, ettei tämä kuormita liikaa käytännön toimijoita. 

Tärkeänä nähtiin, että löydetään toimijoita yhdistävät ja relevantit ajankohtaiset ilmiöt, yhdessä tekemisen yhteinen kieli ja myös ymmärrystä toimintaan vaikuttavista hidastavista tekijöistä sekä riskistä pysytellä eri ammattialojen siiloissa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan nähtiin tarvitsevan pysyvä, mutta samalla ketterää ja muovautuva selkäranka. Vuorovaikutus nähtiin integratiivisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeänä edellytyksenä ja tunnistettiin tarve monialaista yhteistyötä tukevalle koulutukselle. 

OT-keskustoiminnalla voidaan edistää edellä mainittujen asioiden toteutumista ja ylläpitoa.  

Toimintaympäristö **

Webinaarisarja on toteutettu Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023).

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.)

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen toimintaympäristöön kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS. 

Webinaarisarjan tavoitteena on koota mahdollisimman monipuolisesti osallistujia sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä sivistystoimesta, tutkimusmaailmasta ja järjestöistä eri puolilta Suomea keskustelemaan integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä toiminnan rakenteista.

Lähteet: 

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18

THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).  

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis