Neuropsykiatrinen palvelupolku, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Selkiyttää ja vahvistaa neuropsykiatrista palvelupolkua Lapin hyvinvointialueella. Vahvistaa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista ja osaamisen vahvistamista.
Oivalla ja ymmärrä
Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat mm. aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä. Puhekielessä näihin viitataan usein puhumalla esim. nepsystä tai neurokirjosta. Neurokirjon ihmisiä on n. 10–15 % väestöstä. Lapin hyvinvointialueella on n. 176 500 asukasta eli se tarkoittaa n. 17 650–26 475 neurokirjon ihmistä.
Useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Neurokehityksellisiä piirteitä voi ilmetä myös ihmisillä, jotka eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Nämä piirteet vaikuttavat heidän päivittäiseen elämään. Neurokehityksellisiä piirteitä omaavat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Lapin alueella on ollut käytössä erilaisia palvelupolkuja, yhteisiä ja alueiden omia. Tällä kehittämisellä pyritään saamaan yksi Lapin hyvinvointialueen kattava neuropsykiatrinen palvelupolku koko elämänkaarelle; lapsille, nuorille ja aikuisille. Yhden palvelupolun kautta voidaan turvata ihmisten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Palvelupolku tulee ohjaamaan myös ammattilaisten työtä yhdenmukaisemmaksi ja selkeämmäksi.
Tällä hetkellä haasteena on mm. se, että neurokehityksellisiä piirteitä, oireistoja ei tunnisteta riittävästi palvelujärjestelmässä, varhaisen tuen palvelut ja tuki eivät ole riittäviä, oikeanlaisia eikä oikea-aikaisia tukemaan ihmisiä ja perheitä heidän arjen haasteissaan. Moniammatillisuus ja yhteistyön tekeminen ontuu SiSoTe- palveluissa, koska ammattilaisten omat ja keskinäiset vastuut ovat epäselvät. Ihmisten tarkempiin tutkimuksiin pääsemisessä on haasteita, koska ei ole olemassa yhtä yhteneväistä linjausta siitä, miten se hoidetaan eri ikäryhmissä.
Lapin alueelle on tehty vuonna 2021 neuropsykiatrinen palvelupolku, mutta se on tehty ennen hyvinvointialuejakoa ja tässä hetkessä se vaatii päivittämistä. Lapin hyvinvointialueella päätettiin siis keväällä 2023 aloittaa neuropsykiatrisen palvelupolun päivittäminen.
Haasteita, mihin päivittämistyöllä pyrittiin vastaamaan:
- Tutkimusprosessiin pääsyn jono olivat noin vuoden mittaiset ja odotusaikana asiakkaiden ongelmat pääsivät kasvamaan entisestään.
- Hoidon ohjaukseen ja kuntoutuksen seurantaan epäselvää
- Tutkimuksiin ohjautumiseen ja diagnostiseen prosessiin epäselvää
- Varhainen tuki epäselvää ja ilman yhteneväisiä linjauksia sen tarjoamisesta
- Toimintakyvyn tukemista arjessa ontuu
- Psykoedukaatio ja elämänhallinnan tekijöiden ohjaus epäselvää
- Palvelupolku kokonaisuudessaan vaatii päivittämistä tähän päivään
- Ammattilaisten keskinäinen konsultaatio on hajanaista ja epäselvää
- Lapin alue tuottaa omat haasteensa pitkine välimatkoineen, Meri-Lapin erityisyyksineen palveluntuotannossa jne.
Lapin hyvinvointialuestrategiassa on esillä strategisia painopisteitä ja linjauksia, jotka liittyvät vahvasti myös neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen kokonaisuuteen:
Asiakaskokemukseen liittyen
- Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys: lakisääteiset hoito- ja palvelutakuut toteutuvat
- Asiakkaan kohtaaminen ja kohtelu: Asiakkaiden asiointi- ja palvelukokemus on hyvä
- Asukkaan ja asiakkaan itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: lappilaisille mahdollistetaan itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanavat ja seuranta heidän omien voimavarojensa puitteissa
Henkilöstökokemukseen liittyen
- Osaamisen kehittäminen: tunnistamme vaikuttavan toiminnan kannalta tarvittavat osaamiset sekä osaamistarpeet ja rakennamme yhteistyössä toimivat osaamisen kehittämisen mallit
Vaikuttavuuden näkökulmasta
- Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyön kohdentaminen tunnistettuihin väestön tarpeisiin ja hyvinvointivajeisiin: tuemme kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää elämäntapaa, toimintakykyä ja osallisuutta, mielenterveyttä sekä arjen turvallisuutta
- Palvelujen yhteensovittaminen asukkaan ja asiakkaan näkökulmasta: sovitamme palveluja yhteen siten, että asiakkaat ja asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ja yhteensovitettuna kokonaisuutena
- Voimavarojen kohdentaminen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti: kohdennamme voimavarat tunnistettuihin väestön palvelutarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Tunnistamme väestöryhmittäiset ja alueittaiset erot ja huomioimme ne hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa.
Palvelustrategiaa ollaan tällä hetkellä päivittämässä (kevät 2024)
Kehittämistyön alettua oli jo olemassa kattava sähköpostilista Lapin alueen ammattilaisista. Tämä lista on kasvanut vielä entisestään ja tällä hetkellä siinä on n. 200 ammattilaista sekä erilaisia työryhmiä mukana. Tälle joukolle on lähtenyt kehittämisen työpajojen kutsut alusta saakka. Ammattilaisten kehittäjäjoukkoon kuuluu 30-40 Lapin alueen ammattilaista. Nämä ammattilaiset ovat valikoituneet vapaaehtoisuuden periaatteella mukaan kehittämistyöhön.
Työpajatyöskentelyssä kerran kuussa työskennellään pääsääntöisesti etänä sekä yhdessä että pienemmissä ikäkohtaisissa työryhmissä. Työryhmiä on siis lapset, nuoret ja aikuiset. Näissä ryhmissä työskennellään syksy 2023 ja kevät 2024, yhteensä seitsemässä työpajassa.
Tämä porukka ei ole vaatinut erityistä innostamista, koska kaikki ovat vapaaehtoisesti ja motivoituneena mukana kehittämisessä. Haasteena on ammattilaisten ajan riittäminen, koska kehittämistyötä on tällä hetkellä niin paljon meneillään ja samoja ammattilaisia koskettaa useampi kehittämiskokonaisuus.
Syksyllä 2024 mukaan yhteiseen kehittämiseen tulevat mukaan kehittäjäasiakkaat sekä järjestöjen edustajat. Myös saamenkielisen polun kehittäjätyöryhmä liittyy kokonaisuuteen mukaan.
Kehittäjäasiakkaiden ja järjestöjen mukaan saamisessa ei myöskään ole ollut mitään haasteita, vaan päinvastoin suurta innokkuutta päästä mukaan yhteiseen tekemiseen. Kehittäjäasiakkaat pääsevät tuomaan omaa palvelujärjestelmäkokemustaan ammattilaisille ja järjestöt tekemään omaa toimintaansa näkyväksi yhteiseen keskusteluun.
Kokonaismuutostavoitteena kehittämisessä on vahvistaa hoitoon ja palveluihin pääsemistä. Kehittämisen kokonaisuudessa tavoitteena on selkiyttää neuropsykiatrista palvelupolkua, mikä tarkoittaa
- selkeää visuaalista palvelupolkua, mikä palvelee ammattilaisia heidän omassa työssään; tuo työn tekemiseen selkeyttä, yhteneväisyyttä ja kokonaisuutta
- ammattilaisten osaaminen vahvistuu neurokirjosta, toimintakyvystä ja sen arvioinnista sekä diagnostisista välineistä
- ihminen ja perhe saa oikeanlaista apua, oikeassa kohdassa ja riittävän pitkään
Kehittämisessä pilotoidaan syksyllä 2024
- neuropsykiatrinen palvelupolku
- nykytilaa tarkasteltu ja sieltä nostettu kehittämisen kohteet
- muutosta mitataan palvelupolun käytettävyydellä sekä saavutettavuudella
- muut pilotit tuottaa mittaamista myös osaltaan, koska ne ovat osa polkua
- käyttöönottoa ja juurtumista mitataan kyselyillä esihenkilöiltä
- ammattilaisten osaamista vahvistettu
- lähtötilanne kartoitettu kyselyllä sekä työpajoissa ja näistä neurokirjon perustiedon tarve tunnistettu
- järjestetään koulutuksia neurokirjon perustiedosta sekä toimintakyvystä ja sen arvioinnista
- mittareita palautekyselyt koulutuksista (hyöty ja ymmärryksen lisääntyminen) sekä neurokirjon minimikriteerien käyttöönotto
- tuotoksena Nepsykahvila, neurokirjon minimikriteerit
- etäryhmävalmennusmalli
- lähtötilanne kartoitettu ja tarve matalan kynnyksen ryhmämuotoiselle toimintakyvyn ja arjen tuelle tunnistettu työpajoissa sekä kansalaisille suunnatussa kyselyssä
- pilotit
- 13-17-vuotiaat nuoret, suomi
- 13-17-vuotiaat nuoret, saame
- Yli 18v aikuiset, suomi
- mittareina palautekyselyt pilotista ohjaustahoilta, työparilta sekä ryhmäläisiltä; ryhmäläisten toimintakyvyn muutos; asiakaspalaute koko prosessista; vaikuttavuus HVA tasolta
- neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen mallinnettu
- hankesuunnitelmassa kirjattuna tuotoksena ja tämän lähtötilanne kartoitettu VASA- hankkeessa vuonna 2022
- muutostavoitteena jonotusaika lyhenee ja ammattilaisten välinen työnjako selkiytyy
- Erikoissairaanhoito on tehnyt omat alkuarvioinnin ja alkuhoidon prosessikuvaukset ja nämä ohjaavat myös perustason toimintaa
- Lapin digiNepsy- klinikan verkkosivusto sekä palvelut
- verkkosivusto uudistetaan ja tämän tarve on kartoitettu: yksi paikka, mistä löytyy neurokirjoon liittyviä asioita kootusti; kehittämishankkeen tuotosten loppusijoituspaikkana myös toimii
- klinikan palvelut etäkonsultaatio ja etävastaanottopalvelut sekä Nepsy-chat: Nepsy- chat liitetään pilotin kautta osaksi Apua huoliin -verkkoauttamisen kokonaisuutta ja saadaan toiminnalle rakenne; etäkonsultaatio ja etävastaanottopalveluiden selkeytys ja rakenne tukemaan paremmin ammattilaisten työtä.
- mittareina asiakaspalautteet
Kehittämisessä ammattilaiset ja kokemuskehittäjät työskentelevät kevään 2024 säännöllisissä työpajoissa strukturoidusti tiettyjen teemojen ja aihioiden äärellä. Näistä työpajoista nousseista kehittämisennostoista ja kohteista valikoituu työskentelyn kohteet syksylle 2024. Syksyllä 2024 aikaisemmat työryhmät puretaan ja tilalle luodaan tarpeenmukaiset kehittämisentyöryhmät/ pilottityöryhmät.
Kehittämisessä kohderyhmänä on lappilaiset ihmiset, joilla on toimintakyvyssä vajeita, huolta arjessa sekä neurokirjoon liittyvää haastetta. Kohderyhmänä on myös Lapin alueen ammattilaiset, joiden työtä valmis palvelupolku tulee ohjaamaan.
Neuropsykiatristen palveluiden käyttäjille Lapin alueella toteutettiin kysely vuoden 2024 alussa. Kyselyssä kartoitettiin olemassa olevien ja tarvittavien palveluiden tilaa sekä niiden kehittämistarpeista. Kehittämistarpeet huomioidaan kehittämistyössä. Kyselyn kautta koottiin myös kehittämisestä kiinnostuneista kokemuskehittäjien työryhmä, joka aloittaa toimintansa toukokuulla 2024.
Järjestöjen mukaan tulo ajoittuu myös syksyyn 2024.
Kehittäjäasiakkaat ja järjestöt liittyvät isoon yhteiseen kehittäjäporukkaan syksyllä 2024 yhdessä saamenkielisten ammattilaisten kanssa.
Kuvittele ja kokeile
lapin alueelle on tehty vuonna 2021 neuropsykiatrinen palvelupolku, joka toimii tämän kehittämisen taustalla. Lapin alueella on myös muita paikallisia polkuja tehtynä ja käytössä ja niitä hyödynnetään myös työskentelyssä taustalla.
Kehittämistyössä on hyödynnetty ja benchmarkattu muiden hyvinvointialueiden tekeillä ja jo tehtyä nepsykehittämistä. Kehittämistyön alussa syksyllä 2023 tavattiin Kainuun, Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Savon kehittäjien kanssa. Keväällä 2024 tavattiin samalla porukalla uudemman kerran yhdessä ja jaettiin omia kehittämisen tilannekuvia sekä jaettiin muita kehittämiseen liittyviä kokemuksia toisille.