Neuropsykiatrinen palvelupolku, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Selkiyttää ja vahvistaa neuropsykiatrista palvelupolkua Lapin hyvinvointialueella. Vahvistaa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista ja osaamisen vahvistamista.
Toimintamallin nimi
Selkiyttää ja vahvistaa neuropsykiatrista palvelupolkua Lapin hyvinvointialueella. Vahvistaa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista ja osaamisen vahvistamista.
Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat mm. aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä. Puhekielessä näihin viitataan usein puhumalla esim. nepsystä tai neurokirjosta. Neurokirjon ihmisiä on n. 10–15 % väestöstä. Lapin hyvinvointialueella on n. 176 500 asukasta eli se tarkoittaa n. 17 650–26 475 neurokirjon ihmistä.
Useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Neurokehityksellisiä piirteitä voi ilmetä myös ihmisillä, jotka eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Nämä piirteet vaikuttavat heidän päivittäiseen elämään. Neurokehityksellisiä piirteitä omaavat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Lapin alueella on ollut käytössä erilaisia palvelupolkuja, yhteisiä ja alueiden omia. Tällä kehittämisellä pyritään saamaan yksi Lapin hyvinvointialueen kattava neuropsykiatrinen palvelupolku koko elämänkaarelle; lapsille, nuorille ja aikuisille. Yhden palvelupolun kautta voidaan turvata ihmisten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Palvelupolku tulee ohjaamaan myös ammattilaisten työtä yhdenmukaisemmaksi ja selkeämmäksi.
Kehittämisessä kohderyhmänä on lappilaiset ihmiset, joilla on toimintakyvyssä vajeita, huolta arjessa sekä neurokirjoon liittyvää haastetta. Kohderyhmänä on myös Lapin alueen ammattilaiset, joiden työtä valmis palvelupolku tulee ohjaamaan.
Neuropsykiatristen palveluiden käyttäjille Lapin alueella toteutettiin kysely vuoden 2024 alussa. Kyselyssä kartoitettiin olemassa olevien ja tarvittavien palveluiden tilaa sekä niiden kehittämistarpeista. Kehittämistarpeet huomioidaan kehittämistyössä. Kyselyn kautta koottiin myös kehittämisestä kiinnostuneista kokemuskehittäjien työryhmä, joka aloittaa toimintansa toukokuulla 2024.
Järjestöjen mukaan tulo ajoittuu myös syksyyn 2024.
Kehittäjäasiakkaat ja järjestöt liittyvät isoon yhteiseen kehittäjäporukkaan syksyllä 2024 yhdessä saamenkielisten ammattilaisten kanssa.