Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupolulla, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupoluilla saamenkielisyys ja saamelainen kulttuuri huomioiden.
Toimintamallin nimi
Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupoluilla saamenkielisyys ja saamelainen kulttuuri huomioiden.
Toimintamalli kuuluu olennaisesti VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle –hankkeen saamenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun ja opiskeluhuollon palveluiden kehittämistyöhön.
Saamelaisen asiakkaan oikeutta saada palvelua saamen kielellä ohjaa useat lait: asiakkaalla on oikeus saamenkieliseen palveluun, riippumatta siitä osaako hän suomea. Ammattilaisten tehtävä on tunnistaa saamenkielinen asiakas. Lapin hyvinvointialueella jokaisen asiakkaan kohdalla tulee kysyä millä kielellä palvelua haluaa; suomeksi vai saamen kielellä. Saamen kielilain mukaan saamenkielistä palvelua tarjotaan aina ensisijaisesti ohjaamalla asiakas saamenkieliselle työntekijälle. Tulkkaus on vasta toissijainen vaihtoehto.
Lapin hyvinvointialueen on varmistettava kaikille saamelaisten kotiseutualueen asukkaille oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä oikeus saada asiakirja (esim.päätös) saamen kielellä. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännössä todetaan, että Lapin hyvinvointialueen asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä palveluissa:
- Jotka järjestetään kotiseutualueen kunnissa
- Joihin kotiseutualueen asukkaat on hyvinvointialueen toimesta ohjattu (esimerkiksi naapurikunnan puolella järjestettävä palvelu)
- Joita järjestetään ainoastaan kotiseutualueen ulkopuolella (esimerkiksi Lapin keskussairaala)
Saamenkielisen palvelun valinnut asiakas ohjataan saamenkieliselle ammattilaiselle. Kaikki saamelaiset eivät kuitenkaan puhu saamen kieltä, mutta voivat silti hyötyä ja haluta saamelaisen kulttuurin mukaista palvelua. Tällöinkin asiakas voidaan ohjata saamenkieliselle työntekijälle. Ohjautuminen saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin palveluihin tapahtuu siten, että ammattilainen tarkistaa mitä saamenkielisiä palveluita Lapin hyvinvointialueella on tarjota. Mikäli saamenkielistä palvelua ei ole saatavilla, tarjotaan asiakkaalle tulkkausmahdollisuutta.
Vain pieni osa Lapin hyvinvointialueen ammattilaisista ovat saamenkielisiä tai saamelaistaustaisia. Tästä johtuen Lapin hyvinvointialueen jokaisella ammattilaisella tulisi olla valmiudet kohdata saamelainen asiakas hänen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden. Omaa osaamista saamen kieleen ja kulttuurin voi vahvistaa erilaisia koulutuksia ja materiaaleja hyödyntäen.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Hyvinvointialueen arvoja ovat yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen kumppani alueensa asukkaille. Toimintaympäristönä Lapin alueella on omat erityispiirteensä, kuten pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet ja palveluiden hajanaisuus. Lapilla on vahva paikallisidentiteetti ja samalla se on laaja ja olosuhteiltaan moninainen alue erityistarpeineen.
Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu saamelaisten kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731,17§).
Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämistä koko maan tasolla. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex). Noin 6 prosenttia koko maailman väestöstä eli 476 miljoonaa ihmistä kuuluu alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansoja elää 90 eri valtion alueella.
Kaikkiaan saamelaisia on noin 75 000-100 000 laskutavasta riippuen. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.
Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Isoja saamelaiskeskittymiä kaupungeissa on Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. (Saamelaiskäräjät 2025.)
Lapin hyvinvointialueella saamelaisten kotiseutualue sijoittuu pohjoiselle ja itäiselle palvelualueelle.
Toimintamallia juurrutetaan Lapin hyvinvointialueella osana VASA2-hankkeen neuropsykiatrisen palvelupolun ja opiskeluhuollon palveluita koskevaa juurruttamistyötä. Toimintamalli kytkeytyy myös osaksi Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiä lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä laajemmasssa kuvassa kytkeytyy Lapin hyvinvointialueella työstettävään saamenkieliseen palvelupolkuun. Toimintamalli on hyödynnettävissä koko hyvinvointialueen laajuisesti eri sote-palveluissa. Pysyväksi toimintatavaksi juurtuminen vaatii edelleen Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden yhtenäisten käytänteiden ja kaikkien ammattilaisten osaamisen vahvistamista.
Saamenkielisiä ja –kulttuurinmukaisia palveluita kehitettiin osana VASA2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kokonaisuutta. Toimintamalli koskien saamelaisen asiakkaan huomioimista palvelupolulla syntyi osana VASA2-hankkeen saamenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun ja opiskeluhuollon palveluiden kehittämistyötä, jotka ovat tiiviisti kytköksissä suomenkielisten neuropsykiatrisen palvelupolun ja opiskeluhuollon palveluiden kehittämistyöhön.
Keväällä 2025 pidetyn yhteispilotin (NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa) palautteissa ammattilaiset arvioivat myös saamenkielisiin palveluihin ohjautumista varhaisen tuen vaiheessa, tutkimuksiin ohjautumisessa sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyen. Saadun palautteen mukaan kaiken kaikkiaan palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet, mikä vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista saamenkielisissä palveluissa. Myös palvelupolun visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, miten tämä käytännössä tapahtuu. Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. Saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, joten myös pilottikokeilu oli saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden näkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden.
Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueelle on alettu hyvinvointialueelle siirtymisen myötä työstää laajempaa saamenkielistä palvelupolkua, johon muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät.
Kansikuva
