Vire- etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.

Toimintamallin nimi
Vire- etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.

Toteutuspaikka
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Marjo Häyry

Luotu

17.12.2024

Viimeksi muokattu

19.06.2025
Ratkaisun perusidea

Vire-etäryhmävalmennus on matalan kynnyksen palvelua, missä tuetaan valmennettavan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Valmennuksella mahdollistetaan myös vertaistuellinen kohtaaminen. Vire- etäryhmävalmennus koostuu AikuistenVireestä ja NuortenVireestä. 

Vire-etäryhmävalmennus sisältää kuusi valmennuskertaa, joista yksi kestää kaksi tuntia kerrallaan. Valmennuskerrat on tiiviisti kahden viikon välein ilta-aikaan. Valmennus tapahtuu tietoturvallisella etätapaamisella. 

Vire-etäryhmävalmennuskertojen teemat ovat seuraavat: 

  1. Mitä on toimintakyky ja miten se näkyy minussa?
  2. Tunnetaidot ja itsetuntemus
  3. Oman toiminnan ohjaus ja keinoja arkeen
  4. Kuormittuminen, vahvuudet ja voimavarat
  5. Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
  6. Tulevaisuus ja arjen hallinta
Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Lapin hyvinvointialue on laaja maantieteellinen, pitkien välimatkojen alue. Osa alueesta on harvaanasuttua, mikä tarkoittaa myös, että ammattilaisia ja osaamista on harvassa. Kuitenkin jokaisella lappilaisella pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa palvelua joko lähi- tai etäpalveluna. 

Neuropsykiatrisen palvelupolun näkökulmasta katsottuna Lapissa, kuten muuallakin maassa, palveluihin hakeutuu ja siellä on jo ihmisistä, jotka kohtaavat arjessaan ja omassa toimintakyvyssään haasteita, jotka eivät välttämättä vielä täytä minkään tarkemman tutkimisen tai arvioinnin tarvetta. VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen Vire-etäryhmävalmennus rakennettiin tähän tarpeeseen; vastaamaan matalalla kynnyksellä toimintakyvyn ja arjen tuen tarpeisiin sekä mahdollistamaan vertaistuellinen kohtaaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Vire- etäryhmävalmennus toteutetaan tietoturvallisena etätapaamisena.

Koska VASA2-hankkeessa kehitetään suomenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun lisäksi saamenkielistä palvelupolkua lapsille ja nuorille, oli luonnollista kehittää Vire-etäryhmävalmennus myös saamenkielisenä, tarkemmin ottaen pohjoissaameksi. Lapin hyvinvointialueen saamenkielisissä palveluissa korostuu pohjoissaame, sillä suurin osa ammattilaisista ovat pohjoissaamenkielisiä. Myös saamenkieliset neurokirjon ammattilaiset ovat pääosin pohjoissaamenkielisiä.

Vire- etäryhmävalmennuksessa yhdistyvät ammattilaisten osaaminen, apua ja tukea tarvitsevat kansalaiset sekä tietoturvalliset digitaaliset ratkaisut. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vire- etäryhmävalmennuksen kohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret (suomenkieliset ja saamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin kuitenkin vain yksi suomenkielinen nuorten ryhmä ja kaksi aikuisten ryhmää, sillä saamenkieliseen ryhmään ei saatu riittävästi ilmottautuneita.

Vire-etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta. 

Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin valmennusten piloteista. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä. Niin suomen- kuin saamenkieliset ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee perehtyä huolella materiaaleihin ja kyetä soveltamaan sisältöjä oman kohderyhmänsä mukaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorten toimintakykyä ja arjen hallintaa tukevaa pohjoissaamenkielistä etäryhmävalmennuksen mallia ei ole ollut aiemmin olemassa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vire-etäryhmävalmennusmalli on hyvin muunneltavissa oleva kokonaisuus. Materiaalia voi hyödyntää niin yksilö- kuin ryhmävalmennuksessa ja lähipalveluna tai etänä. Saamenkielistä valmennuskokonaisuutta voi hyödyntää valtioiden rajat ylittäen Ruotsissa ja Norjassa, joissa myös pohjoissaamenkielen puhujia.

Aikuisille Vire-etäryhmävalmennusmalli toimii varmasti parhaiten pilotin tavoin etänä; se mahdollistaa arjen hommat kotona, mutta pääsee kuitenkin mukaan valmennukseen, missä on ammattilaisia tukena. 

Nuorille konseptia voi muokata tarpeen mukaan. Peruskouluikäiset nuoret hyötyvät todennäköisesti enemmän lähivalmennuksesta, joka on sidottu kouluun jollain tavoin. Toisella asteella olevat voivat jo hyötyä etävalmennuksesta ilta-aikaa, kun pystyvät tulemaan mukaan myös oman arjen keskeltä. Nuorten valmennuskokonaisuus vaatii tehokkaampaa nuorille suunnattua markkinointia heidän kanavissaan. Valmennuskokonaisuutta tulee avata tarkemmin ja kertoa hyvinkin tarkasti, mitä valmennuskokonaisuus pitää sisällään ja mitä se vaatii nuorelta. Nuoren kohdalla valmennukseen osallistuminen voi vaatia ammattilaisilta ja lähipiiriltä vahvaa motivointia.