Nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalvelujen asiakasohjaus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja/tai riippuvuushäiriöstä kärsivää nuorta aikuista autetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä. Nuori saa avun oikea-aikaisesti, joustavasti koko elämäntilanne huomioiden.
Mielenterveys on nykypäivän vaativissa ja alati muuttuvissa ympäristöissä entistäkin tärkeämpi voimavara ja mahdollistaa muun muassa osallisuuden erilaisissa yhteisöissä. Fyysisen terveyden ja elinajanodotteen kohentuessa väestötasolla, mielenterveyttä kuvaavissa tilastoissa ei ole nähty vastaavaa positiivista muutosta. Jopa puolet väestöstä kärsii jossain elämänsä vaiheessa jostakin mielenterveyshäiriöstä. Mielenterveyden haasteet vaikuttavat usein toimintakykyyn ja esimerkiksi suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuukin nykyisin mielenterveyden häiriöistä. (Vorma ym. 2020)
Mielenterveyteen ja päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat koskettavat erityisesti nuoria aikuisia. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta jakauma on huolestuttava; kokonaisuudessaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat 44 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, ja alle 35-vuotiaiden ryhmässä peräti 82 % työkyvyttömyyseläkkeistä (Eläketurvakeskus 2024). Myös huumausainekokeilut ja -haitat korostuvat nuorilla aikuisilla. Esimerkiksi huumausainekuolemia oli vuonna 2023 ennätyksellisen paljon ja eniten juuri 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osalta huumausainekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vain vuoden mittaisella tarkastelujaksolla (Tilastokeskus 2024). Vielä 2020-luvulla mielenterveys- ja päihdehoidon saatavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samalle tasolle kuin fyysisten sairauksien hoito (Vorma ym. 2020).
Mielenterveys- ja päihdehoitoon on yritetty vaikuttaa muun muassa lainsäädäntöä uudistamalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025) sekä kehittämishankkein. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa (Valtioneuvosto 2021) on tavoitteina muun muassa vahvistaa hoitoon pääsyä ja vaikuttavan hoidon saatavuutta sekä edistää ongelmien varhaista tunnistamista. Keski-Uudellamaalla Kestävä kasvu -hankkeen toimenpiteet kohdentuivat erityisesti palveluvajeanalyysin mukaisesti haavoittuvimpien ryhmien palveluihin. Yksi näistä haavoittuvista asiakasryhmistä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivät nuoret aikuiset. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023) Mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien nuorten aikuisten erityistarpeet on tunnistettu myös kansallisella tasolla (Hirschovits-Gerz, Heino, Laine & Weckroth 2023) ja aiemmassa kehittämistyössä (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024).
Nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasohjauksen kehittäminen on osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) Kestävä kasvu -hanketta. Tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vastaisi paremmin nuorten aikuisten tarpeisiin ja parantaisi etenkin palvelun saavutettavuutta.
Keusoten asiakasohjaus keskitettiin omaan yksikköönsä vuonna 2021. Muutoksen ideana oli keskittää yksikköön ohjausosaamista ja tavoitteena se, että asiakas saisi aiempaa nopeammin yhteyden ja laadukkaampaa ohjausta asiakkaan tarvetta parhaiten vastaaviin palveluihin. Yksikön toiminnan oli myös tarkoitus tukea hoito- ja palvelukokonaisuuksien koordinointia eli paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluiden yhteensovittamista. Sujuvamman ohjauksen toivottiin parantavan palveluiden piiriin pääsemistä ja palveluiden oikea-aikaisuutta. Haasteet nuorten aikuisten asioinnissa huomattiin melko pian asiakasohjausyksikön perustamisen jälkeen. Mielenterveys- ja päihdetyön asiakasohjauksessa kyseisellä asiakasryhmällä esiintyi erityisiä haasteita etenkin palveluihin pääsyn ja kiinnittymisen suhteen. Yksikössä alkoi muodostua ajatus siitä, että asiakasryhmän kanssa tarvitaan erilaista, erityisesti nuorille aikuisille suunnattua työorientaatiota.
Kestävä kasvu -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (RRP1) haettiin rahoitusta nuorten aikuisten asiakasohjauksen konseptointiin. Uuden konseptin oli tarkoitus yhdistää keskitettyä neuvonta- ja ohjaustoimintaa, hoidon tarpeen /palvelutarpeen arviointia sekä ensivaiheen tukea. Vastaavanlaista toimintamallia ei ollut kokeiltu Suomessa aiemmin, joten suunnittelu oli aloitettava alusta. Nuorten aikuisten asiakasohjausta pilotoitiin yhden Keski-Uudenmaan kunnan alueella 1.8.-31.12.2022. Pilotin aikana hioutunutta nuorten aikuisten asiakasohjauksen konseptia alettiin toteuttaa osana Kestävä kasvu -hanketta 1.6.2023 alkaen koko Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tasolla. Toimintamalli oli hyvinvointialueella käytössä hankkeen seuraavan vaiheen ajan (RRP2) eli vuoden 2024 loppuun saakka.
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen rinnalla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty nuorten aikuisten palvelupolkuja ensin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024), ja myöhemmin osana Kestävä kasvu -hankkeen nuoriin aikuisiin kohdistuvaa kehittämistä (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023).
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen tavoitteet ovat linjassa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (2023) Kestävä kasvu -hankkeen nuorten aikuisten kokonaisuuden (pilari 4, investointi 1, työpaketti 1) tavoitteiden kanssa. Asiakasohjauksen kehittämisellä tavoiteltiin erityisesti:
- palveluiden saatavuuden vahvistumista ja nopeampaa palvelutarpeeseen vastaamista; asiakasryhmän osalta esiintyi tarve parantaa erityisesti palveluiden piiriin pääsemistä ja palveluiden yhteen sovittamista
- palvelun vaikuttavuuden vahvistamista (tähän tähdättiin näyttöön perustuvien menetelmien käyttämisellä sekä oma- ja itsehoitoon kannustamalla)
- digitaalisten työkalujen ja menetelmien parempaa hyödyntämistä asiakkaan hoidon tukena
Asiakasohjauksen tilastoinnissa hyödynnettiin sähköistä lomaketta, jonka avulla kerättiin tietoa muun muassa palveluun pääsyn kestosta, asiakasmääristä, yhteydenottojen syistä sekä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Jokainen yhteydenotto tilastoitiin. Yksikössä seurattiin myös jonotusaikaa asiakasohjauksesta palvelualueelle ja palveluun pääsyn tasalaatuisuutta kuntakohtaisesti. Lisäksi yksikön toimintaa arvioitiin kuukausittain tiimikokouksissa sekä viikoittain tiimivastaavan ja työikäisten asiakasohjauksen esihenkilön osalta. Työikäisten asiakasohjaus on mukana SHQS-laadunarvioinnissa, jossa nuoret aikuiset olivat yksi osa arvioinnin kokonaisuutta. Asiakaspalautetta kerättiin muun muassa asiakaspalautejärjestelmän kautta.
Edellä mainittuja mittareita ja menetelmiä hyödynnettiin myös kehittämisen tuloksellisuuden arvioinnissa.
Nuorten aikuisten asiakasohjaus toteutti tiimimallia, jossa henkilöstö koostui tiimivastaavasta, neljästä psykiatrisesta sairaanhoitajasta, kahdesta sosiaalityöntekijästä sekä asiakassihteeristä. Tarkoituksena oli luoda tiimille toimintamalli, jossa mielenterveys- tai päihdehaasteisia nuoria aikuisia pystyttäisiin tukemaan asiakkaan yksilölliset lähtökohdat huomioiden, tarvittaessa moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä niin, että tuki tavoittaisi asiakkaan mahdollisimman oikea-aikaisesti, joustavasti ja koko hänen elämäntilanteensa huomioiden.
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen toiminta päätettiin järjestää seuraavalla tavalla:
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen ydintehtävänä oli vastata asiakkaan ensimmäisestä kohtaamisesta ja arviosta. Yksikössä toteutettiin hoidon/palvelutarpeen arviointia ja annettiin asiakkaalle ohjausta. Tarvittaessa asiakkaalle voitiin tarjota yksikön toimesta tukea/hoitoa jo varhaisessa vaiheessa (heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen), esimerkiksi aloittaa ohjattu omahoito tai järjestää asiakkaalle tukea sosiaalityön keinoin. Asiakkaat pystyivät tulemaan palvelun piiriin puhelimitse, sähköpostin tai chatin kautta, terapianavigaattorin ohjaamana, yhteistyötahojen saattamana tai kuntien monialaisessa palvelupisteessä (Ohjaamo) toteutuneen walk in -tyyppisen päivystyksen kautta. Monesti asiakkaiden tilanteet ratkesivat jo nuorten aikuisten asiakasohjauksessa, mutta tarvittaessa asiakas voitiin myös ohjata soveltuvien (raskaampien) palvelujen piiriin.
Puhelinpäivystys ja anonyymi live-chat toteutuivat samaan aikaan joka arkipäivä (aamupäivisin). Eri kuntien Ohjaamoissa toteutui viikoittain päivystysaika, jolloin asiakas pystyi tulemaan Ohjaamoon tapaamaan asiakasohjauksen työntekijää ilman ajanvarausta (iltapäivisin). Asiakasohjauksen työntekijät pystyivät toteuttamaan tapaamisia asiakkaiden kanssa joustavasti niin etäyhteyksillä kuin vastaanotollakin. Toimintamalliin sisältyi myös mahdollisuus moniammatilliseen työparityöhön sekä jalkautuvaan työskentelytapaan. Asiakasohjaus pystyi tarvittaessa konsultoimaan lääkäriä ja koordinoimaan moniammatillisen verkoston kokoamista asiakkaalle.
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen kohderyhmänä olivat 18–29-vuotiaat hyvinvointialueen asukkaat, joilla esiintyi mielenterveys- tai päihdeongelmia ja jotka eivät olleet vielä asiakkuudessa, vaan tulivat ensimmäistä kertaa palvelujen piiriin.
Ymmärrys asiakasryhmän erityistarpeista alkoi muodostua jo vuonna 2021 asiakasohjausyksikön perustamisen jälkeen. Asiakasohjauksessa tunnistettiin, että itsenäistyvillä nuorilla aikuisilla saattoi olla puutteita sosiaalisissa tukiverkoissa, ja palveluihin hakeutumisen kynnys oli usein suuri. Monella asiakkaalla vastuun kantaminen omista asioita oli vasta kehittymässä, ja asiakas ei välttämättä malttanut odottaa palveluun pääsyä, jos se ei ollut heti mahdollista motivaation hetkellä. Asiakasohjauksessa todettiin, että kyseisen asiakasryhmän kanssa tarvitaan muun muassa enemmän aikaa motivointityölle ja luottamuksen rakentamiselle.
Tämän toimintamallin laadinnassa hyödynnettiin myös asiakkailta kerättyä haastattelumateriaalia. Haastateltavana oli yhteensä 27 nuorta jälkihuollosta sekä Ohjaamon ryhmistä. Aineisto kerättiin nuorten aikuisten asiakasohjauksen pilotoinnin yhteydessä syksyllä 2022. Haastateltavat kuvasivat haasteita erityisesti palveluihin pääsyssä sekä kohtaamisissa ammattilaisten kanssa:
- Nuoret aikuiset olivat kokeneet paljon pallottelua eri palveluiden välillä; Ammattilaisilla esiintyi epäselvyyttä työnjaossa sekä kommunikaatiokatkoksia, joiden seurauksena palvelun piiriin pääsy ja avun saaminen viivästyi ja hankaloitui. Monella asiakkaalla esiintyi kokemuksia pois ohjaamisesta. Nuorten aikuisten palvelut näyttäytyivät pirstaleisina.
- Sote-alan resurssipula oli aiheuttanut nuorille kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja, joiden aikana ongelmat olivat monesti ehtineet syventyä.
- Nuoret aikuiset korostivat kohtaamisen merkitystä. Haastateltavat toivoivat, että kohtaamisissa ei tuomittaisi tai leimattaisi asiakasta. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostettiin suuresti.
Nuorten aikuisten näkemyksiä palvelupolkujen sujuvuudesta kartoitettiin myös TulSote-hankkeen puitteissa (1–3/2023) Nuorten aikuisten toimintamallin muodostamiseksi. Asiakkaiden näkemykset olivat näissä haastatteluissa samansuuntaisia ammattilaisten yhteistyön ja kohtaamisen osalta. Lisäksi toivottiin monipuolisempia mahdollisuuksia käyttää erilaisia yhteydenottoväyliä sekä ammattilaisilta joustavuutta. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024)
Jalkautuva Walk in työskentely Keusoten alueen kuudessa ohjaamossa. Hankkeeseen palkatut 4 psykiatrista sairaanhoitajaa osallistuvat ohjaamoiden päivystystoimintaan ja tapaavat asiakkaita ohjaamon tiloissa nuoren kanssa erikseen sovittuina ajanvarausaikoina.
Ohjaamotyöskentely on moniosaaja yhteistyötä. Nuorella voi olla saman aikaisesti monella elämänalueella haasteita ja avun tarvetta. Ohjaamoverkostossa nuorta voi tavata muiden ammattilaisten kanssa yhdessä mm. ohjaamo-ohjaaja, etsivä nuorisotyö, TE psykologi, työvalmentaja, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja ja Kelan työntekijä.
Keskeistä on, että hyvinvointialueen palveluja tuodaan lähemmäksi nuorten arkea ja palveluja tarjotaan siellä missä nuoret parhaiten tavoitetaan eli tehdään ns. jalkautuvaa työtä Ohjaamoiden monialapalvelupisteessä. Hankkeeseen palkatut psykiatriset sairaanhoitajat osallistuvat viikoittain (pienimmät joka toinen viikko) Ohjaamoiden walk in päivystykseen niin, että kaikki Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ohjaamot ovat tämän palvelun piirissä.
Keusoten asiakasohjauksessa tunnistettiin itsenäistyvien nuorten asiakasryhmä, joilla palveluun pääsyn ja kiinnittymisen suhteen on erityisiä haasteita ja palveluihin hakeutumisen kynnys on usein suuri. Tunnistettiin, että nuorille aikuisille tarvitaan matalan kynnyksen toimipaikkaa, jonne on helppo tulla ja jossa on aikaa motivointityölle ja luottamuksen rakentumiselle. Havaittiin, että hyvinvointialueella toimivissa kuudessa ohjaamossa toiminta on sen kaltaista, että Keusoten ja ohjaamoiden yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa sellainen yhteistyömalli, joka palvelee parhaiten nuorten aikuisten asiakaskuntaa ja näin ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä ja vaikeutumista.
Nuorten aikuisten näkemyksiä ja toiveita heille kohdennetuista palveluista
Nuorten aikuisten asiakasohjausmallin laadinnassa hyödynnettiin jälkihuoltonuorilta ja ohjaamon ryhmistä kerättyä haastattelumateriaalia. Haastattelut toteutettiin RRP1 Aura- hankkeessa syksyllä 2022. Mukana oli 27 nuorta.
- Nuoret ovat kokeneet paljon pallottelua eri tahojen välillä; Ammattilaiset eivät tunnu tietävän, mikä asia kuuluu kullekintaholle. Nuori joutuu usein sijaiskärsijäksi, kun ammattilaisten kommunikaatio on huonoa.
- Monen kokemus poiskäännyttämisestä johtunee myös vastuualueiden epäselvyydestä ja nuorten palveluiden pirstaleisuudesta.
- Resurssipula näyttäytyy nuorille kohtuuttoman pitkinä odotusaikoina, jonka aikana ongelmat ehtivät eskaloitua.
-
Nuoret korostivat kohtaamisen merkitystä, jossa ei tuomita tai leimata. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostetaan suuresti.
-> näihin ongelmakohtiin ja palautteisiin nuorten kokemuksista palveluihin pääsyyn liittyen pohjautui idea ohjaamoyhteistyöstä.
Yhteistyöryhmä perustettiin ajalle 1.9.2023 – 1.11.2024, joka koostui koordinaattoreista kaikista kuuden kunnan ohjaamoista sekä hanketyöntekijöistä, esihenkilöstä, tiimivastaavasta ja erityisasiantuntijasta. Yhteistyöryhmä kokoontui 3 kk:n välein toteutuneissa yhteistyö- ja seurantapalaverissa.
Hanke aloitettiin Kick off tilaisuudella 5.5.2023, jonne oli kutsuttu laajasti sidosryhmäedustusta. Osallistujilta kysyttiin toiveita ohjaamoyhteistyölle. Nämä tavoitteet toteutuivat yhtä toivetta lukuun ottamatta.
Yhteydenotto helpoksi -> toteutui Ohjaamoissa, kun sairaanhoitajat osallistuivat päivystysajoille
Ammattilaisilla haasteita saada yhteyttä asiakasohjaukseen: voisiko asiakasohjauksessa olla mahdollisuus jalkautua jo olemassa olevaan yhteistyöhön, ei vaatisi kaikkea yhteydenottoa, vaan päästäisiin suoraan asiaan nuoren kanssa
Ohjaamoyhteistyö kaikkiin kuntiin->toteutui, kun luotiin yhteistyöverkosto ja säännölliset tapaamiset
Toivottavasti joillain edustuksella kaikkiin kuntiin!
Ohjaamojen kanssa yhteistä toimintaa alueellisesti
Jalkautuminen eri palveluihin -> toteutui ohjaamoissa moniasiantuntijatapaamisissa
Ajanvarauksettomat ajat. -> toteutui Ohjaamoiden walk in ajoilla iltapäivisin
Mahdollisuus tulla yhdessä nuoren kanssa palveluiden ensitapaamiselle ja enemmän ajanvarauksettomia aikoja, joihin voi tulla yhdessä nuoren kanssa kertomaan nuoren tilanteesta.
Suoraan mielenterveyspalveluun -> ohjaamoissa tehtiin HTA:t -> ohjaus suoraan Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Olisiko asiakasohjaus mahdollista ohittaa tilanteissa, jossa asiakas tulee esim. ohjaamoon tapaamaan mt palveluita? Asiakassuhde olisi helppo aloittaa heti ohjaamossa.
Walk in (matalan kynnyksen) vastaanottoa -> toteutettiin Ohjaamoissa
Myös ilta-aikoja olisi hyvä olla tarjolla -> ei ollut toteutettavissa ohjaamoiden aukioloaikojen puitteissa
Toivotaan muistettavan monikanavaisuudessa myös walk in palvelun mahdollisuus, etenkin vaikeissa tilanteissa myös kehollisen empatian ilmaisu työntekijältä on tärkeää -> kasvokkain kohtaamiset toteutuivat ohjaamoissa
Osana nuorten aikuisten asiakasohjausta pilotoitiin chat-palvelua, jossa anonyymisti ohjausta ja neuvontaa mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoitteena oli tarjota kohderyhmälle helposti saavutettavaa digitaalista matalan kynnyksen asiakasohjausta.
Pilotti toteutettiin aikavälillä 11/2023–05/2024. Asiakkaita palvelivat chatissa nuorten aikuisten asiakasohjauksen sairaanhoitajat muun työnsä ohella arkisin klo 9–11. Chat-palvelusta tiedotettiin asiakkaille ja yhteystyökumppaneille sisäisiä ja ulkoisia viestintäkanavia käyttäen. Chatissa oli pilotin aikana asiointeja 38kpl.
Nuorten aikuisten chat-palvelun asiakasvolyymit jäivät pilotin aikana toivottua pienemmiksi, eikä palvelua päätetty jatkaa pilotin jälkeen. Mahdollisina selittävinä tekijöinä pienelle asiakasmäärälle tunnistettiin:
- aukioloajan lyhyys ja sopimattomuus kohderyhmälle
- HVA:n verkkosivujen ja niihin liittyvän tiedottamisen heikko tavoittavuus kohderyhmää ajatellen
- kolmannen sektorin toimijoiden kohderyhmälle tarjoamien vakiintuneiden ja aukioloajoiltaan laajempien chat-palveluiden runsas määrä
Pilotin aikana tunnistettiin kuitenkin tarve digitaaliselle yhteydenottokanavalle, joten chat-palvelu päätettiin korvata digitaalisella yhteydenottolomakkeella, joka ei ole sidottu tiettyyn aukioloaikaan. Lomakkeella asiakkaan on mahdollista kuvata avun tarvetta terapianavigaattoria hyödyntäen ja jättää yhteydenottopyyntö ammattilaiselle.
Digitaalinen yhteydenottolomake otettiin käyttöön aikuisten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa 4.11.2024. Yhteydenottolomakkeen kautta tuli ensimmäisen kuukauden aikana 60 yhteydenottoa.
- Jatketaan pilottivaiheessa(syksyllä 2022) merkittäväksi todettua, vahvaa yhteistyötä kaikkien alueen Ohjaamoiden kanssa.
- Hyödynnetään jo olemassa olevaa Ohjaamoiden moniasiantuntijaosaamista
- Sote -yhteistyö alusta lähtien (lääkärin viikoittainen konsultaatioapua sekä sosiaalityöntekijä sekä psykiatrinen sairaanhoitaja työparityöskentely, Ohjaamoiden walk in päivystykseen osallistuminen)
- Viranomaisyhteistyö Keusoten sisällä
- Ohjaamot ja sen sidosryhmät tietoiseksi Keusoten nuorten aikuisten palvelusta
- Yhteistyön käytänteiden luominen sidosryhmien välille
Ohessa koottua tietoa yhteistyöryhmäläisiltä. Ohjaamon yhteistyöryhmän jatkuvaan arviointiin ovat osallistuneet kaikkien kuuden ohjaamona koordinaattorit sekä hanketyöntekijät.
Tavoitettavuus ja hoidon jatkuvuus:
- Hankeen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän jalkautuminen ohjaamoihin on ollut sujuvaa
- Asiakkaita tulee paljon muun työntekijän saattamana; asiakas ei ole vielä välttämättä itse tunnistanut ongelmaa. Asiakas saanut avun heti alkuvaiheessa.
- Keusoten palvelut tulleet lähemmäksi ohjaamoa ja neuvoa on voitu kysyä matalalla kynnyksellä
- Palvelua on voinut saada matalalla kynnyksellä, ja voinut tulla paikalle fyysisesti. Jos asiakas ei ole itse saanut soitettua asiakasohjaukseen, on ohjaamon työntekijän ohjaus asiakasohjaukseen saanut palvelun alkuun.
- Asiakkaiden asiat ovat edistyneet hyvin, eivätkä ongelmat pitkittyneet
- Asiakkaat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet pikaisesti apua ongelmaansa. Ohjauksia tullut koko verkostosta
- Useampi asiakas edennyt hoidonpiiriin
- Haastavia asiakkaita ja apua on saatu myös heille
Yhteistyö:
- Yhteistyöverkosto on vahvistunut
- Yhteistyö moniammatillisen ohjaamoverkoston kanssa on ollut helppoa ja onnistunutta
- Nuoret kaipaavat kasvokkain tapaamisia
- Konsultointia tehdään puolin toisin
Monialainen yhteistyö
- Toteutuu joustavasti esim. asiakas on tullut muulle työntekijälle ohjaamoon, niin tämän tapaamisen aikana onkin herännyt tarve sairaanhoitajalle ja hänet pyydetty mukaan
- On tehty HTA (hoidontarpeen arviointi) ja PTA (palvelutarpeenarviointi) yhtä aikaa. Korostuu moniammatillinen ja verkostotyö, jolloin asiakkaan asiaa voidaan edistää nopeasti.
- Verkosto on kokenut sairaanhoitajan ja sosiaalityön palvelun hyödylliseksi etenkin etsivä nuoristyö ja jälkihuolto
- Sosiaalityön näkökulma on koettu tärkeäksi. Sosiaalityöntekijälle ilmoituksia on tullut paljon liittyen eniten mielenterveysongelmiin. Paljon yhteydenottoja vanhemmilta joiden aikuinen lapsi ”jämähtynyt” kotiin. Myös psykiatriselta osastoilta paljon yhteydenottoja.
- Mahdollistanut lääkärikonsultaatiot mm. lääkitysasioissa, jotka ovat olleet esim. kiireellisiä hoitaa ja jonot terveyskeskuksiin ovat olleet pitkiä esim. Järvenpäässä
Ammatillinen tuki:
- Ohjaamaverkostossa on käyty paljon hyvää keskustelua nuorista ja nuorten asioista
- Ohjaamoihin on ollut aina hyvä tulla -> kokemus, että saa olla osa ohjaamoporukkaa
- Sairaanhoitaja on voinut kasvattaa omaa ammattitaitoaan ohjaamotyöskentelyn myötä
Tiedottaminen:
- Palvelua saatu nyt näkyvämmäksi
- Ohjaamot ovat saaneet enemmän tietoa Keusoten muista palveluista ja tätä kautta tietoa on voitu jakaa asiakkaille