| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Yleisenä tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Uudistuksessa selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä siten vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista.

Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä vähentää palvelujen käyttöön liittyvää leimautumista.

Nuorten aikuisten asiakasohjaushanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koordinoimaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Kestävä kasvu -hanke (RRP2) v.2023-2025

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät vaikuttavuusperusteisen järjestämisen ja palvelutuotannon toteuttamiseen erityisesti digitalisaation ja uusien toimintamallien keinoin.

Investointi 1: Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa

Työpaketti 1.1: Helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) nuorten aikuisten tuen ja avun saamisessa oli havaittu samoja haasteita kuin kansallisesti, ja tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vahvistaisi etenkin nuoren aikuisen palveluihin pääsyä palveluiden piiriin.

Keusoteen perustettiin asiakasohjausyksikkö v. 2021. Asiakasohjausyksikön toiminnan tavoitteeksi asetettiin; ohjata asiakkaita aiempaa nopeammin asiakkaiden tarvetta parhaiten vastaaviin palvelujen piiriin sekä varmistaa, että asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut yhteen sovitettuna kokonaisuutena, jolloin asiakkaan saamien palvelujen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus paranevat. Ongelmat nuorten aikuisten palveluihin pääsyn vaikeudessa huomattiin heti Keusoten Asiakasohjausyksikön perustamisen jälkeen.

Asiakasohjausyksikössä Mielenterveys- ja päihdetyön asiakasohjauksessa ilmeni asiakasryhmä, joilla palveluun pääsyn ja kiinnittymisen suhteen oli erityisiä haasteita. Tunnistettiin, että itsenäistyvillä nuorilla aikuisilla ei ole kannattelevaa tukiverkkoa ja palveluihin hakeutumisen kynnys on usein suuri. Vastuun kantaminen omista asioita vaatii vielä opettelua ja nuori ei välttämättä malta odottaa palveluun pääsyä. Todettiin, että tarvitaan vahvaa motivointityötä ja aikaa luottamuksen rakentamiselle. Havaittiin, että tarvitaan nuorille aikuisille suunnattua erilaista työorientaatiota.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rahoitusta haettiin RRP1 hankkeen nuorten aikuisten asiakasohjauksen konseptointia varten. Innovaatio on uusi, sillä asiakasohjausyksikön kaltaista kaikki ikäryhmät huomioivaa keskitettyä neuvonta- ja ohjaustoimintaa, arviointia sekä ensivaiheen tukea ei ennen Hyvinvointialueiden tuloa ole muualla Suomessa toteutettu.

Aura -pilotti toteutettiin Järvenpäässä 1.8 -31.12.2022. Pilotin aikana luotu Nuorten aikuisten asiakasohjauksen konseptia alettiin toteuttaa RRP2 hankkeessa alkaen 1.6.2023 koko Keusoten alueella. Hanke päättyy v. 2024 lopussa. Uusi toiminta lyhyesti kuvattuna: Nuorten aikuisten asiakasohjaus toimii moniammatillisella tiimimallilla, johon kuuluu tiimivastaava, 4 psykiatrista sairaanhoitajaa, 2 sosiaalityöntekijää ja asiakassihteeri.

Nuorten aikuisten asiakasohjaus vastaa asiakkaan ensimmäisestä kohtaamisesta ja arviosta. Tarvittaessa annetaan ohjattua omahoitoa sekä tuetaan sosiaalityön keinoin. Asiakas voi tulla palvelujen piiriin puhelimitse, sähköpostilla, chatin tai verkkosivulla terapianavigaattorin ohjaamana, yhteystyötahojen saattamana tai kuntien monialaisen palvelupisteen Ohjaamon Walk in päivystyksen kautta.

Kevyimmissä ja yksinkertaisimmissa tapauksissa asiakkaiden tilanteet ratkeavat jo nuorten aikuisten asiakasohjauksessa, vaikeammissa tai haastavammissa tilanteissa asiakas siirretään soveltuvien palveluiden pariin

Nuorten aikuisten asiakasohjauksessa toimintaa ohjavia perusperiaatteita ovat saavutettavuus, sujuvuus, laatu, oikea-aikaisuus, varhainen tuki, hyvinvoinnin edistäminen, ketteryys, joustavuus, asiakkaan ohjaus ja neuvonta sekä kohtaamiset asiakkaan toivomalla tavalla. Tämän kokonaisuuden toimivuutta seurataan jokaisen asiakkaan yhteydenoton kohdalla Forms tilastoinnin avulla, kuukausittain tiimikokouksessa sekä viikoittain tiimivastaavan ja työikäisten asiakasohjauksen esihenkilön arvioimana. Työikäisten asiakasohjaus on mukana SHQS laadunarvioinnissa, jossa nuoret aikuiset ovat yksi osa arvioinnin kokonaisuutta. Asiakaspalautetta kerätään Roidun asiakaspalautejärjestelmän kautta tekstiviestillä tai verkkosivujen kautta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kyseessä on malli, jossa mielenterveys – ja päihdehaasteista nuorta aikuista pystytään tukemaan ja auttamaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä niin, että apu nuorelle tulee oikea-aikaisesti, joustavasti ja koko hänen elämäntilanteensa huomioiden.

Tarkoituksena oli toteuttaa helposti saatavissa oleva, sujuva, oikea-aikainen palvelu, jossa kohtaavat sosiaali-, mielenterveys ja päihdepalvelut samassa paikassa jolloin voidaan vaikuttaa asiakkaan palvelupolun kestoon ja ylisukupolvisuuteen sekä huomioiden asiakasohjausyksikön yhteiset tavoitteet. Tarvittiin tiimimalli, jonka toteuttamisessa otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tarvittaessa kohdennettiin katse erityisryhmiin, jolloin tarvitaan moniammatillinen työskentely asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Keusotessa oli saman aikaisesti käynnistynyt toinen hanke Nuorten aikuisten toimintamalli , joka rahoitettiin Tulevaisuuden sotekeskus rahoituksella vuoteen 2023 asti. Osa tämän hankkeen kehittämistyötä jatkettiin vielä RRP2 hankkeen sisällä. Kahden nuoriin aikuisiin kohdistuvan hankkeen samansuuntaiset tavoitteiden tunnistamisen myötä kokosimme yhteisen ohjausryhmän. Järjestimme yhteisiä työpajoja ja saimme koottua moniammatillisen työryhmän nuorten aikuisten auttamisen tukesi. Ryhmän nimeksi tuli Nuorten aikuisten ammattilaisten verkosto. Se kokoontuu joka kuukausi siten, että vastuuvetäjä vaihtuu aina tapaamiskertojen välillä. Ryhmässä ovat mukana ammattilaiset jälkihuoltonuorista, aikuissosiaalityöstä, mielenterveys- ja päihdepalveluista, Nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalvelujen asiakasohjauksesta, nuorten avopäihdekuntoutuspisteestä, nuorten laitoskuntoutuksesta sekä terveydenhuollon edustus. Kehittämiskohteina on ollut mm. lääkärikonsultaatiot, yhteistyön kehittäminen etsivän nuorisotyön kanssa ja Keusoten nuorten aikuisten kanssa työskentelevien kanssa.

Syksyn 2024 aikana järjestettiin 2 ilmiöpajaa toinen Järvenpäässä ja toinen Hyvinkäällä. Mukaan kutsuttiin nuorten aikuisten kanssa työskenteleviä Keusoten kuntien ja järjestöjen edustusta. Ilmiöpajojen tarve nousi kaupunkialueella asuvien mielenterveys ja päihdeongelmaisten nuorten määrän lisääntyvästä kasvusta ja ongelmien monimutkaistumisesta. Huolen näistä nuorista toivat esille erityisesti hankkeen sosiaalityöntekijät, jotka tiedostivat tarvitsevansa apua nuorten auttamiseen. Työpajoihin osallistuin yhteensä n. 50 alueen toimijaa. Ilmiöpajoihin osallistujista koottiin 11 työntekijän kehittäjäverkosto. Tämä toiminta jatkuu hankkeen jälkeenkin niin, että Keusotella on nimetyt vastuuhenkilöt, jotka kutsuvat verkostoa kokoon ratkomaan ilmiöpajoissa nostettuja ongelmakohtia yhteisvoimin. Kehittäjäverkosto seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista.

Muutoksen mittaaminen

Hankkeessa on ollut käytössä Forms tilastointi, jolla mitataan palveluun pääsyn nopeutta, asiakasmääriä, palveluun tulon syytä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Hankkeessa seurattiin odotusaikaa asiakasohjauksesta palvelualueelle ja palveluun pääsyn tasalaatuisuutta kuntakohtaisesti.

Toteutussuunnitelma

Puhelinpäivystys samaan aikaan joka arkipäivä, työparityöskentely moniammatillisesti, ohjaamoyhteistyö, moniosaajaverkostot ja ammattilaisten kokoaminen nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan, sähköinen asiointi, Hoidon tarpeen arviointi ja tarvittaessa Palvelutarpeen arviointi, jalkautuva työ sinne, mitä nuoria on helppo tavoittaa, ohjattua omahoitoa ja/tai lyhytinterventiot, lääkärikonsultaatiot.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuoret aikuiset 18-29v, joilla on mielenterveys-ja päihdeongelmaa ja jotka eivät ole vielä asiakkuudessa vaan tulevat ensimmäisiä kertoja palvelujen piiriin. Tälle asiakasryhmälle on tärkeää järjestää matalalla kynnyksellä palveluun pääsyn mahdollisuus ja antaa aikaa luottamuksen syntymiselle ja motivaatioin kehittymiselle.

Nuorten aikuisten asiakasohjausmallin laadinnassa hyödynnettiin jälkihuoltonuorilta ja ohjaamon ryhmistä kerättyä haastattelumateriaalia. Haastattelut toteutettiin RRP1 Aura- hankkeessa syksyllä 2022. Mukana oli 27 nuorta.

Nuoret ovat kokeneet paljon pallottelua eri tahojen välillä; Ammattilaiset eivät tunnu tietävän, mikä asia kuuluu kullekin taholle. Nuori joutuu usein sijaiskärsijäksi, kun ammattilaiset eivät kommunikoi keskenään.
Monen kokemus poiskäännyttämisestä johtunee myös vastuualueiden epäselvyydestä ja nuorten palveluiden pirstaleisuudesta.
Resurssipula näyttäytyy nuorille kohtuuttoman pitkinä odotusaikoina, jonka aikana ongelmat ehtivät eskaloitua.
Nuoret korostivat kohtaamisen merkitystä, jossa ei tuomita tai leimata. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostetaan suuresti.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Jalkautuva Walk in työskentely Keusoten alueen kuudessa ohjaamossa. Hankkeeseen palkatut 4 psykiatrista sairaanhoitajaa osallistuvat ohjaamoiden päivystystoimintaan ja tapaavat asiakkaita ohjaamon tiloissa nuoren kanssa erikseen sovittuina ajanvarausaikoina.

Ideointi

Ohjaamotyöskentely on moniosaaja yhteistyötä. Nuorella voi olla saman aikaisesti monella elämänalueella haasteita ja avun tarvetta. Ohjaamoverkostossa nuorta voi tavata muiden ammattilaisten kanssa yhdessä mm. ohjaamo-ohjaaja, etsivä nuorisotyö, TE psykologi, työvalmentaja, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja ja Kelan työntekijä.

Ohjaamot-maksutonta apua alle 30-vuotiaille monenlaisiin elamantilanteisiin

https://www.keusote.fi/ohjaamot-maksutonta-apua-alle-30-vuotiaille-monenlaisiin-elamantilanteisiin/

Idean valinta

Keskeistä on, että hyvinvointialueen palveluja tuodaan lähemmäksi nuorten arkea ja palveluja tarjotaan siellä missä nuoret parhaiten tavoitetaan eli tehdään ns. jalkautuvaa työtä Ohjaamoiden monialapalvelupisteessä. Hankkeeseen palkatut psykiatriset sairaanhoitajat osallistuvat viikoittain (pienimmät joka toinen viikko) Ohjaamoiden walk in päivystykseen niin, että kaikki Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ohjaamot ovat tämän palvelun piirissä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Keusoten asiakasohjauksessa tunnistettiin itsenäistyvien nuorten asiakasryhmä, joilla palveluun pääsyn ja kiinnittymisen suhteen on erityisiä haasteita ja palveluihin hakeutumisen kynnys on usein suuri. Tunnistettiin, että nuorille aikuisille tarvitaan matalan kynnyksen toimipaikkaa, jonne on helppo tulla ja jossa on aikaa motivointityölle ja luottamuksen rakentumiselle. Havaittiin, että hyvinvointialueella toimivissa kuudessa ohjaamossa toiminta on sen kaltaista, että Keusoten ja ohjaamoiden yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa sellainen yhteistyömalli, joka palvelee parhaiten nuorten aikuisten asiakaskuntaa ja näin ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä ja vaikeutumista.

Idean testaus asiakkaalla

Nuorten aikuisten näkemyksiä ja toiveita heille kohdennetuista palveluista
Nuorten aikuisten asiakasohjausmallin laadinnassa hyödynnettiin jälkihuoltonuorilta ja ohjaamon ryhmistä kerättyä haastattelumateriaalia. Haastattelut toteutettiin RRP1 Aura- hankkeessa syksyllä 2022. Mukana oli 27 nuorta.

Nuoret ovat kokeneet paljon pallottelua eri tahojen välillä; Ammattilaiset eivät tunnu tietävän, mikä asia kuuluu kullekintaholle. Nuori joutuu usein sijaiskärsijäksi, kun ammattilaisten kommunikaatio on huonoa.
Monen kokemus poiskäännyttämisestä johtunee myös vastuualueiden epäselvyydestä ja nuorten palveluiden pirstaleisuudesta.
Resurssipula näyttäytyy nuorille kohtuuttoman pitkinä odotusaikoina, jonka aikana ongelmat ehtivät eskaloitua.
Nuoret korostivat kohtaamisen merkitystä, jossa ei tuomita tai leimata. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostetaan suuresti.

-> näihin ongelmakohtiin ja palautteisiin nuorten kokemuksista palveluihin pääsyyn liittyen pohjautui idea ohjaamoyhteistyöstä.

Ratkaisun testaaminen

Yhteistyöryhmä perustettiin ajalle 1.9.2023 – 1.11.2024, joka koostui koordinaattoreista kaikista kuuden kunnan ohjaamoista sekä hanketyöntekijöistä, esihenkilöstä, tiimivastaavasta ja erityisasiantuntijasta. Yhteistyöryhmä kokoontui 3 kk:n välein toteutuneissa yhteistyö- ja seurantapalaverissa.

Hanke aloitettiin Kick off tilaisuudella 5.5.2023, jonne oli kutsuttu laajasti sidosryhmäedustusta. Osallistujilta kysyttiin toiveita ohjaamoyhteistyölle. Nämä tavoitteet toteutuivat yhtä toivetta lukuun ottamatta.

Yhteydenotto helpoksi -> toteutui Ohjaamoissa, kun sairaanhoitajat osallistuivat päivystysajoille

Ammattilaisilla haasteita saada yhteyttä asiakasohjaukseen: voisiko asiakasohjauksessa olla mahdollisuus jalkautua jo olemassa olevaan yhteistyöhön, ei vaatisi kaikkea yhteydenottoa, vaan päästäisiin suoraan asiaan nuoren kanssa

Ohjaamoyhteistyö kaikkiin kuntiin->toteutui, kun luotiin yhteistyöverkosto ja säännölliset tapaamiset

Toivottavasti joillain edustuksella kaikkiin kuntiin!

Ohjaamojen kanssa yhteistä toimintaa alueellisesti

Jalkautuminen eri palveluihin -> toteutui ohjaamoissa moniasiantuntijatapaamisissa

Ajanvarauksettomat ajat. -> toteutui Ohjaamoiden walk in ajoilla iltapäivisin

Mahdollisuus tulla yhdessä nuoren kanssa palveluiden ensitapaamiselle ja enemmän ajanvarauksettomia aikoja, joihin voi tulla yhdessä nuoren kanssa kertomaan nuoren tilanteesta.

Suoraan mielenterveyspalveluun -> ohjaamoissa tehtiin HTA:t -> ohjaus suoraan Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Olisiko asiakasohjaus mahdollista ohittaa tilanteissa, jossa asiakas tulee esim. ohjaamoon tapaamaan mt palveluita? Asiakassuhde olisi helppo aloittaa heti ohjaamossa.

Walk in (matalan kynnyksen) vastaanottoa -> toteutettiin Ohjaamoissa

Myös ilta-aikoja olisi hyvä olla tarjolla -> ei ollut toteutettavissa ohjaamoiden aukioloaikojen puitteissa

Toivotaan muistettavan monikanavaisuudessa myös walk in palvelun mahdollisuus, etenkin vaikeissa tilanteissa myös kehollisen empatian ilmaisu työntekijältä on tärkeää -> kasvokkain kohtaamiset toteutuivat ohjaamoissa

Osana nuorten aikuisten asiakasohjausta pilotoitiin chat-palvelua, jossa anonyymisti ohjausta ja neuvontaa mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoitteena oli tarjota kohderyhmälle helposti saavutettavaa digitaalista matalan kynnyksen asiakasohjausta.

Pilotti toteutettiin aikavälillä 11/2023–05/2024. Asiakkaita palvelivat chatissa nuorten aikuisten asiakasohjauksen sairaanhoitajat muun työnsä ohella arkisin klo 9–11. Chat-palvelusta tiedotettiin asiakkaille ja yhteystyökumppaneille sisäisiä ja ulkoisia viestintäkanavia käyttäen. Chatissa oli pilotin aikana asiointeja 38kpl.

Nuorten aikuisten chat-palvelun asiakasvolyymit jäivät pilotin aikana toivottua pienemmiksi, eikä palvelua päätetty jatkaa pilotin jälkeen. Mahdollisina selittävinä tekijöinä pienelle asiakasmäärälle tunnistettiin:

aukioloajan lyhyys ja sopimattomuus kohderyhmälle
HVA:n verkkosivujen ja niihin liittyvän tiedottamisen heikko tavoittavuus kohderyhmää ajatellen
kolmannen sektorin toimijoiden kohderyhmälle tarjoamien vakiintuneiden ja aukioloajoiltaan laajempien chat-palveluiden runsas määrä

Pilotin aikana tunnistettiin kuitenkin tarve digitaaliselle yhteydenottokanavalle, joten chat-palvelu päätettiin korvata digitaalisella yhteydenottolomakkeella, joka ei ole sidottu tiettyyn aukioloaikaan. Lomakkeella asiakkaan on mahdollista kuvata avun tarvetta terapianavigaattoria hyödyntäen ja jättää yhteydenottopyyntö ammattilaiselle.

Digitaalinen yhteydenottolomake otettiin käyttöön aikuisten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa 4.11.2024. Yhteydenottolomakkeen kautta tuli ensimmäisen kuukauden aikana 60 yhteydenottoa.

Kokeilun tavoitteet

Jatketaan pilottivaiheessa(syksyllä 2022) merkittäväksi todettua, vahvaa yhteistyötä kaikkien alueen Ohjaamoiden kanssa.
Hyödynnetään jo olemassa olevaa Ohjaamoiden moniasiantuntijaosaamista
Sote -yhteistyö alusta lähtien (lääkärin viikoittainen konsultaatioapua sekä sosiaalityöntekijä sekä psykiatrinen sairaanhoitaja työparityöskentely, Ohjaamoiden walk in päivystykseen osallistuminen)
Viranomaisyhteistyö Keusoten sisällä
Ohjaamot ja sen sidosryhmät tietoiseksi Keusoten nuorten aikuisten palvelusta
Yhteistyön käytänteiden luominen sidosryhmien välille

Kokeilussa opittua

Ohessa koottua tietoa yhteistyöryhmäläisiltä. Ohjaamon yhteistyöryhmän jatkuvaan arviointiin ovat osallistuneet kaikkien kuuden ohjaamona koordinaattorit sekä hanketyöntekijät.

Tavoitettavuus ja hoidon jatkuvuus:

Hankeen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän jalkautuminen ohjaamoihin on ollut sujuvaa
Asiakkaita tulee paljon muun työntekijän saattamana; asiakas ei ole vielä välttämättä itse tunnistanut ongelmaa. Asiakas saanut avun heti alkuvaiheessa.
Keusoten palvelut tulleet lähemmäksi ohjaamoa ja neuvoa on voitu kysyä matalalla kynnyksellä
Palvelua on voinut saada matalalla kynnyksellä, ja voinut tulla paikalle fyysisesti. Jos asiakas ei ole itse saanut soitettua asiakasohjaukseen, on ohjaamon työntekijän ohjaus asiakasohjaukseen saanut palvelun alkuun.
Asiakkaiden asiat ovat edistyneet hyvin, eivätkä ongelmat pitkittyneet
Asiakkaat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet pikaisesti apua ongelmaansa. Ohjauksia tullut koko verkostosta
Useampi asiakas edennyt hoidonpiiriin
Haastavia asiakkaita ja apua on saatu myös heille

Yhteistyö:

Yhteistyöverkosto on vahvistunut
Yhteistyö moniammatillisen ohjaamoverkoston kanssa on ollut helppoa ja onnistunutta
Nuoret kaipaavat kasvokkain tapaamisia
Konsultointia tehdään puolin toisin

Monialainen yhteistyö

Toteutuu joustavasti esim. asiakas on tullut muulle työntekijälle ohjaamoon, niin tämän tapaamisen aikana onkin herännyt tarve sairaanhoitajalle ja hänet pyydetty mukaan
On tehty HTA (hoidontarpeen arviointi) ja PTA (palvelutarpeenarviointi) yhtä aikaa. Korostuu moniammatillinen ja verkostotyö, jolloin asiakkaan asiaa voidaan edistää nopeasti.
Verkosto on kokenut sairaanhoitajan ja sosiaalityön palvelun hyödylliseksi etenkin etsivä nuoristyö ja jälkihuolto
Sosiaalityön näkökulma on koettu tärkeäksi. Sosiaalityöntekijälle ilmoituksia on tullut paljon liittyen eniten mielenterveysongelmiin. Paljon yhteydenottoja vanhemmilta joiden aikuinen lapsi ”jämähtynyt” kotiin. Myös psykiatriselta osastoilta paljon yhteydenottoja.
Mahdollistanut lääkärikonsultaatiot mm. lääkitysasioissa, jotka ovat olleet esim. kiireellisiä hoitaa ja jonot terveyskeskuksiin ovat olleet pitkiä esim. Järvenpäässä

Ammatillinen tuki:

Ohjaamaverkostossa on käyty paljon hyvää keskustelua nuorista ja nuorten asioista
Ohjaamoihin on ollut aina hyvä tulla -> kokemus, että saa olla osa ohjaamoporukkaa
Sairaanhoitaja on voinut kasvattaa omaa ammattitaitoaan ohjaamotyöskentelyn myötä

Tiedottaminen:

Palvelua saatu nyt näkyvämmäksi
Ohjaamot ovat saaneet enemmän tietoa Keusoten muista palveluista ja tätä kautta tietoa on voitu jakaa asiakkaille

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena oli toteuttaa helposti saatavissa oleva, sujuva, oikea-aikainen palvelu, jossa kohtaavat sosiaali-, mielenterveys ja päihdepalvelut samassa paikassa jolloin voidaan vaikuttaa palvelupolun kestoon ja ylisukupolvisuuteen sekä huomioida asiakasohjausyksikön yhteiset tavoitteet. Tiimimallin toteuttamisessa otettiin huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tarvittaessa kohdennettiin katse erityisryhmiin, jolloin yhdistettiin moniammatillinen työskentely asiakkaan toiveiden mukaisesti.

• Tarjota helposti saavutettavaa matalan kynnyksen asiakasohjausta nuorille aikuisille.

• Arvioida nuoren aikuisen tilanne nopeasti mutta yksilöllisesti, jotta hänen akuutit tarpeensa saadaan nopeasti ratkaistua.

• Kohdentaa palvelut tehokkaasti tunnistamalla nuoren kyvyt ja preferenssit asioida kanssamme.

• Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, jotta nuoren ei tarvitse seikkailla palveluverkostossa – meillä on samat tavoitteet, joita toteutamme nuoren tarpeen ympärillä.

• Turvata siirtovaihe niin, ettei nuori jää yksin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hanke aloitettiin Kick off tilaisuudella 5.5.2023. Sinne kutsuttiin Keusoten työntekijöitä ja sidosryhmäläisiä, jotka olivat osallistuneet Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjausmallin 1. version työstämiseen Aura pilotin aikana. Hankkeen aikana järjestettiin 3 muuta työpajaa, joissa valmisteltiin mm. toimintamallin 2. versiota. Lisäksi hankkeen työntekijät osallistuivat nuorten ammattilaisten kehittäjäverkostoon, joka kokoontui kerran kuukaudessa. Hankkeen esihenkilöstöä osallistui syksyn 2024 aikana työpajoihin, joissa valmistellaan Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistuvaa organisaatiomuutosta. Keskusteluissa ja päätöksenteossa on huomioitu Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjauksen jatkuvuuden turvaaminen hankkeen aikana kerättyjä vaikuttavuustietoja hyödyntäen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Onnistumiset:

Hankkeen sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden luonteva yhteistyö asiakasasioissa
Ohjaamoiden päivystysajoille osallistuminen ja ohjaamoyhteistyön tavoitteellinen kehittämistyö
Moniosaajatyöskentely ohjaamoissa ja verkostojen joustava kokoaminen nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan
Asiakkaat saivat saman päivän aikana yhteyden sairaanhoitajaan, tarvittaessa hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluihin pääsyn oikea aikaisesti
Terapianavigaattorin käyttö nopeutti asiakkaan hoitoprosessia
Riittävä hanketuki: Hankkeen työntekijät kokivat olevansa ns. perustyöntekijöitä, joten hankehallinnolliset työt eivät varsinaisesti tuoneet ylimääräistä kuormitusta. Hankkeen tukiverkosto huolehti perehdytyksestä, koulutuksesta ja kehittämistyöryhmien järjestämisestä
Hankkeen kehittämistyölle haettiin v. 2023 Keusoten hyvinvointialueen innovaatiopalkintoa ja saatiin jaettu kolmas sija.
Ohjaamotyöskentelylle haettiin ja saatiin Työ- ja elinkeinoministeriön RRP hankeen kannustinmallirahaa. Hankerahan turvin voidaan palkata vuodeksi kaksi sairaanhoitajaa alueen kuuden kunnan ohjaamoihin työskentelemään 100% työajalla. Hankehallinnointi ja sairaanhoitajien esimiehisyys sekä ammatillinen tuki järjestetään Keusotesta. Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjaushankkeesta saatu arvokas kokemus moniammatillisesta ja jalkautuvasta yhteistyöstä tullaan hyödyntämään uuden hankeen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Haasteet:

Vielä enemmän olisi tarvittu tietoa osallistumista paikallisiin/kuntakohtaisiin verkostoihin
Ohjeistukset muiden toimijoiden kanssa olleet ajoittain epäselviä, haasteellisia ja vaikeaselkoisia.
Kulkeminen eri yksiköiden toimintayksiköiden välillä on ollut jonkin verran haasteellista, koska se vie aikaa, vaikka verkoston näkeminen onkin ollut positiivista.
Työtilojen saaminen haastavaa
Oman hankkeen ulkopuolelta tuli tehtäviä monista eri hankkeista. Ne veivät liikaa aikaa asiakastyöstä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen myötä nuorten aikuisten ongelmiin/haasteisiin on pystytty vastaamaan aiempaa nopeammin ja edistämään niitä, koska resurssi on ollut koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa parempi. Yhteydenotot ja jonoissa olevat nuoret pystytty hoitamaan nopeammin. Aikaa on ollut enemmän käytettävissä nuoren asioissa, joten on pystytty tekemään ns. mikrotyötä ja perehtymään asiaan entistä paremmin. Hankkeessa tehty lyhytinterventioita; ohjattua omahoitoa, kannatteluhoitoja, mitä ei aiemmin pystytty tekemään mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa resurssien vähyyden vuoksi. Lääkärikonsultaatiot ovat mahdollistaneet sen, että nuori aikuinen saanut mm. lääkitysasioissa tai hoidon jatkojen suunnittelussa nopeammin apua

Ohjaamotyö on mahdollistanut paremman saavuttavuuden terveydenhuollon ammattihenkilöön(sairaanhoitaja), kun nuori aikuinen on voinut kävellä walk-in tyyppisesti ohjaamoon ja saanut heti apua ongelmaansa tai haasteisiinsa. Ohjaamotyö on myös mahdollistanut nuorien aikuisten lyhytinterventiot, ohjatut omahoidot, kannatteluhoidot tai muut sairaanhoidolliset tapaamiset ohjaamoissa. Nuorta aikuista on voitu tavata moniammatillisesti (esim. sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä).

Opastus ja ohjaus on aiempaa parempaa ja tiedonkulku eri ammattilaisten välillä on parantunut ja ollut sujuvampaa. Verkostot on tavoitettu paremmin ja tätä tehty monipuolisemmin. Ammattilaisverkoston kokoontumiset ovat vahvistaneet myös yhteistyötä. Yhteistyökumppanit ottaneet yhteyttä matalammalla kynnyksellä; myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijään. Yhteistyö ollut helpompaa ja monipuolisempaa.

Nuoret aikuiset on tavoitettu pääosin hyvin; työssä painotettu nuoren olevan pääosassa, olemalla häntä varten, ja pyrkimyksenä on edistää juuri hänen asioitaan. Nuoret ovat olleet pääosin motivoituneita esim. palvelytarpeen arvioin teKemiseen. Nuoret aikuiset antaneet palautetta jopa itsenäisesti. Turhia puhelinsoittoja ei ole juurikaan tullut.

Kun akuutit tilanteet sosiaalityössä on voitu hoitaa nopeasti ensin, niin tämän jälkeen nuori aikuinen ollut usein sitoutuneempi hoitoon/apuun(porkkana).

Nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalvelujen asiakasohjaus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)