Oikeat palvelut oikeaan aikaan - Asiakas- ja palveluohjaus kuntoon
Yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli sisältää ikääntyneiden keskitetyn neuvonnan ja ohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin ja kuntouttavan arviointijakson ennen palveluihin siirtymistä.
Toimintamallin nimi
Yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli sisältää ikääntyneiden keskitetyn neuvonnan ja ohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin ja kuntouttavan arviointijakson ennen palveluihin siirtymistä.
Yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamallissa ikääntyneiden neuvonta on keskitettyä toimintaa. Asiakas saa tarpeidensa mukaista neuvontaa ja ohjausta ja tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin. Tähän toimintamalliin sisältyy ikääntyneiden keskitetty neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arvioinnit, ja kuntouttava arviointijakso ennen palveluihin siirtymistä. Tähän prosessiin ohjautuvat ne ikääntyneet, jotka eivät ole vielä säännöllisen kotiin tuotavan palvelun piirissä.
Tavoitteena on matalan kynnyksen yhteydenotto, sekä sujuva ja tasalaatuinen palvelu ikääntyneille koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Palvelutarpeen arvioinnin toimintamallissa on tärkeää monikanavaisuus ja teknologian hyödyntäminen niin ikääntyneiden kuin ammattilaisten osalta.
Tavoitteena on, että toimintamalliin sisältyy kuntouttava arviointijakso, jonka perusteella tarkentuu iäkkään ihmisen tarvitsema palvelu. Kuntoutujan palvelutarpeen perusteella päätetään, tarvitseeko asiakas kotiin tuotavia palveluita, kuten säännöllistä kotihoitoa.
Tavoitteena on, että palvelutarpeen arvioinnissa on käytössä yhtenäiset arviointivälineet ja palveluiden myöntämisperusteet ja toimintakäytännöt, jotta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuus ja palvelutarpeen arvioinnin tasalaatuisuus toteutuu asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää omatyöntekijän nimeämistä ja roolia palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.
Varsinais-Suomessa on yhteensä 27 kuntaa. Maakunnan väkiluku oli 483 477 vuoden 2021 lopussa. Väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli 11,1 %, 80 vuotta täyttäneitä oli 6,3 % ja 85 vuotta täyttäneitä 3,1 %. Varsinais-Suomessa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 2040 mennessä 53 633 henkilöstä 82 317 henkilöön. Ikääntyneiden määrän kasvua tapahtuu alueen kaikilla seutukunnilla. (Lähde: Väestöennuste 31.12.2021, Tilastokeskus).
Varsinais-Suomessa ikääntyneiden kotona asumista tukevien palvelujen järjestämisessä oli erilaisia rakenteita ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhteinen tahtotila Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on se, että ikääntyneet saavat asuinpaikastaan riippumatta tasalaatuista palvelua.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä viimeistään 1.4.2023. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on päätös interRAI CA +HELSA välineen käyttöönotosta palvelutarpeen arvioinnissa. Hyvinvointialueella on otettu käyttöön palvelutarpeen arvioinnin interRAI-väline 20.3.2023.
Toimintamallin toteuttamisen taustalla on yhtenäinen arviointiväline (RAI) ja palveluiden myöntämisperusteet. Kotona asumista tukevien palveluiden myöntämisperusteita on hankeaikana työstetty useassa työpajassa, jossa on ollut ammattilaisedustusta koko Varsinais-Suomen alueelta. Ennen hyvinvointialuetta jokaisella 27 kunnalla on ollut oma tapansa arvioida ja myöntää palveluita ikääntyneille. Työpajojen myötä on päästy yhtenäiseen näkemykseen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden myöntämisperusteista. RAI-arviointijärjestelmän käyttö lisää myös asiakkaan osallisuutta ja yhdenvertaisuutta oman tilanteensa arvioinnissa sekä hoidon ja palveluiden suunnittelussa osana palvelutarpeen arviointiprosessia.
Kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneet ja ikääntyneiden kotona asumista tukevissa palveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Ennen hyvinvointialueen käynnistymistä jokaisessa kunnassa on ollut oma tapa toimia ja arvioida ikääntyneiden palveluiden tarvetta. Jotta yhtenäinen palvelutarpeen toimintamalli toteutuisi, toimintamallin kehittämisessä tulee olla mukana käytännön työtä tekeviä ammattilaisia.
Toimintamallin työstämiseen liittyviin työpajoihin osallistui laaja ammattilaisedustus Varsinais-Suomen kunnista. Työpajoissa oli edustusta työntekijätasolta (asiakasohjaajia, palveluohjaajia, kotihoidon työntekijöitä, omaishoidon ohjaajia) ja esihenkilötasolta työntekijöiden esihenkilöitä. Toimintamallin työstämisessä keskityttiin ammattilaisten tuomiin näkemyksiin, eikä tässä vaiheessa työpajoja kohdennettu asiakkaille. Asiakkaiden ääni tuli lähinnä esille työntekijöiden tuoman tiedon kautta. Suurin osa työpajoista järjestettiin etäyhteyksin, joka mahdollisti myös laajemman osallistujajoukon.
Hyvinvointialueen käynnistyessä palvelutarpeen arviointeja tekevä henkilöstö keskitettiin organisaatiossa saman tulosryhmän alle. Organisaation rakenne edesauttoi yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin käytäntöönpanoa. Toimintamallin jalkauttamiseen liittyen työntekijöille suunnattiin ohjeklinikoita, joiden tarkoituksena oli tukea palvelutarpeen arviointeja tekevää henkilöstöä ottamaan käyttöön uutta yhtenäistä toimintamallia. Nämä kuitenkin päätettiin lopettaa, koska hyvinvointialue oli vasta käynnistynyt, joten moni asia oli vielä epäselvää ja odotti ohjeistusta ja linjauksia.
Toimintamallin jalkauttamisen tueksi tehtiin Ikäihmisten palveluohjauksen käsikirja, joka toimii pohjana työntekijöiden päivittäisessä asiakastyössä ja tukee myös uusien työntekijöiden perehdytystä. Käsikirjaan on koottuna tärkeimpiä palveluohjauksen arvoja ja periaatteita sekä koottuna hyvinvointialueella tehtyjä päätöksiä. Näin työntekijät löytävät asiakastyön kannalta tärkeät asiat yhdestä paikasta ja tieto ei ole hajallaan. Toimintamallin prosessikuvaukset luotiin IMS-ohjelmassa, joissa on kuvattuna prosessien vaiheet asiakkaan näkökulmasta asiakkuuden alusta loppuun asti. Prosessikuvauksissa on myös kuvattuna jokaiseen asiakastyön vaiheeseen liittyvät ammattilaisten eri työvaiheet.
Toimintamallia kehitetään ja muokataan hyvinvointialueen rakentumisen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan, joten toimintamalli tulee vielä muotoutumaan. Hankkeen aikana luotu toimintamalli toimii kuitenkin pohjana jatkuvalle kehitystyölle.
Hankeaikana on saatu luotua toimintamallin prosessikuvaukset, jotka on otettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella käyttöön. RAI-prosessi on kuvattu osana palvelutarpeen arviointiprosessia.
Hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden organisoitumisen keskeneräisyyden vuoksi toimintamallin jalkautuminen on viivästynyt. Kuitenkin toimintamallin mukaisesti käytössä on keskitetty asiakkaiden neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointiyksikkö. Lisäksi uusien asiakkaiden palvelutarpeen arvioinneissa käytetään RAI-arviointivälinettä arvioinnin tukena. Asiakkaat ohjautuvat lisäksi palveluihin pääsääntöisesti yhtenäisten myöntämisperusteiden avulla.
Kansikuva
