Opastava perhetyö tarjoaa tukea kuormitusta kokeville perheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Keskusteluavun, toiminnallisen tekemisen ja vertaistuen avulla lisätään perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuuden kokemusta, voimavaroja sekä keinoja selvitä arjen haasteista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Opastava perhetyö
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Opastava perhetyö tarjoaa tukea kuormitusta kokeville perheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Keskusteluavun, toiminnallisen tekemisen ja vertaistuen avulla lisätään perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuuden kokemusta, voimavaroja sekä keinoja selvitä arjen haasteista.

Toteutuspaikka
Hyvän mielen talo ry
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mervi Kauppinen

Luotu

18.02.2022

Viimeksi muokattu

17.05.2022
Ratkaisun perusidea **

Perheen ja perheenjäsenten yhdessäolo ja vuorovaikutus ovat parhaimmillaan mahtava elämän voimavara. Eri syistä perheissä tapahtuu useinkin muutoksia, joista selvitään joskus omin voimin ja joskus taas on hyvä hakea tukea asioiden selvittelyyn ja jaksamiseen. Avun hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta kokemus osoittaa, että avun hakemisessa ei kannata aikailla liian pitkään. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän toiminnan avulla voidaan selvittää monia hankalia tilanteita yhdessä työntekijän kanssa.

Ajan kuluessa vanhempien suhde muuttuu ja vuorovaikutus eri ikäisten lasten kanssa on erilaista. Perheen kohdatessa psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyden ongelmia, perheenjäsenten voimavarat voivat olla vähissä. Opastava perhetyö tarjoaa tukea perheen aikuisille ja alaikäisille lapsille ja nuorille silloin, kun omat keinot eivät tunnu riittävän. Tukea tarjotaan koko perheelle tai sen yksittäisille jäsenille käytännönläheisesti ja perheen omista tarpeista lähtien. Tukea on saatavilla joko kasvokkain tai etänä. Toiminta on osallistujille maksutonta.

Yhteydenottoon ja osallistumiseen riittää ihmisen oma kokemus kuormituksesta. Kohtaamiset ovat luottamuksellisia, eikä niistä tehdä kirjauksia, osallistua voi myös anonyymisti. Opastava perhetyö voi olla lisätukena täydentämässä perheen saamia palveluita palvelupolun eri vaiheissa. Opastava perhetyö tarjoaa matalan kynnyksen puhumisen paikkoja, mutta se voi olla myös avun käynnistymisen paikka.

Opastavan perhetyön kautta on saatavilla keskusteluapua, toiminnallista tekemistä ja vertaistukea. Keskusteluavussa käytetään Käynti kerrallaan -menetelmää, joka tarkoittaa henkilökohtaista, ratkaisu- ja voimavaralähtöistä sekä lyhytkestoista elämäntilannetta selkiyttävää keskusteluapua. Keskusteluapua on saatavilla työntekijöiden lisäksi myös koulutetun vertaistukihenkilön kanssa. Yhden perheenjäsenen saama tuki hyödyttää koko perhettä.

Perheille suunnatun toiminnan avulla vahvistetaan perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä sekä tarjotaan lapsille iloa ja tekemistä, mihin muuten ei olisi varaa. Perheille on tarjolla avointa matalan kynnyksen perheolkkaritoimintaa, toiminnallista tekemistä, työpajoja, tapahtumia ja retkiä. Monipuolisella toiminnalla tehdään oman kotikaupungin toimintaympäristöä tutummaksi aikuisille, lapsille ja nuorille. Perheiltä voi puuttua tukiverkkoja, jolloin osallistuminen mahdollistaa samassa tilanteessa kohtaamisen ja uusien tuttavuuksien syntymisen.

Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden osaamista hyödynnetään sekä yksilö- että ryhmämuotoisessa toiminnassa. Toiminnalla tuetaan tutustumista vertaisten ja vertaisperheiden kokemuksiin ja yhteistä jakamista perheiden, aikuisten ja lasten kesken. Näin mahdollistetaan yhdessä oppimista vertais- ja kokemuslähtöisesti. Pääpaino on vapaaehtoisten ohjaamissa vertaistukiryhmissä, joita perustetaan perheiltä nousseiden tarpeiden ja perhetyöntekijöiden tekemien havaintojen pohjalta.

Hyvän mielen talo tarjoaa yhteisön, jossa painopiste on vapaaehtoisten vetämissä ryhmissä. Opastavan perhetyön kautta on mahdollista ohjautua Hyvän mielen talon järjestämiin koulutuksiin ja ryhmiin.  Kokemusasiantuntijatoimintaa hyödynnetään mm. hyvinvointikeskusten toiminnassa ja siihen sekä palveluiden kehittämiseen on mahdollista liittää asiakasperheiden näkökulma.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Toimintaympäristö **

COVID-19 epidemia on vaikuttanut väestön koettuun hyvinvointiin. Kouluterveyskysely 2020 tulosten perusteella myös oululaisten nuorten  mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikentynyt. FinSote 2020 tutkimuksen mukaan oululaisen aikuisväestön koettu hyvinvointi on heikentynyt ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on kasvanut (18 %).

Oululaisten yksinhuoltajaperheiden osuus on 22 % ja osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Pienituloisissa perheissä asuu 12,1 % alle 18-vuotiaista lapsista (n. 5 250 lasta), ja se heijastuu useisiin perheiden hyvinvoinnin tekijöihin. Lapsiperheiden kokemustiedon kartoitus on tuonut esille puutteet tuen ja avun saamisessa matalalla kynnyksellä mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. (Laaja hyvinvointikertomus 2022 Oulu) 

Yksinhuoltajaperheet on merkittävä ryhmä Opastavan perhetyön toimintaan osallistuneiden perheiden määrässä. Perheiltä kerätyn palautteen perusteella toiminnan maksuttomuus on merkittävä tekijä osallistumiselle. 

THL:n FinLapset -kyselytutkimuksen mukaan kaikki vanhemmat eivät ilmaise tuen tarpeitaan lapsiperhepalvelujen ammattilaisille. Vanhemmat, joilla on erilaisia jaksamisen haasteita, kuten yksinäisyyttä, masennusoireilua ja psyykkistä kuormittuneisuutta jättävät useammin kertomatta tuen tarpeistaan. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vaikeudet tuovat lisäkuormitusta tilanteissa, joissa hyvinvointia heikentää esim. terveyteen ja parisuhteeseen liittyvät ongelmat.

Joka neljännellä lapsella on kokemusta oman vanhemman mielenterveyden ongelmista. Suomessa omaishoitajan asemassa olevia lapsia arvioidaan olevan noin 20 000 - 40 000. Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu perheille suojaa lasta vanhemman psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä. Koronan aiheuttama poikkeusaika on vaikeuttanut monen perheen arkea, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys ovat saattaneet näkyä vahvemmin. Perheet ovat jääneet ilman tukea, jota ei normaalioloissakaan ole ollut riittävästi tarjolla. Perheiden palvelut, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus ovat merkittävä tuki perheille. (FinFami - Mielenterveyden keskusliitto 2020) Opastava perhetyö pyrkii tavoittamaan tällaiset lapset ja tukemaan heitä yhdessä vanhempien kanssa.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Opastava perhetyö tarjoaa tukea oululaisille perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joiden elämäntilanteessa on psyykkistä kuormittuneisuutta lisääviä tekijöitä, esim. mielenterveyteen, taloudelliseen tilanteeseen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet, jaksamiseen tai arjessa suoriutumiseen liittyvät haasteet sekä COVID-19 epidemian perheille aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Perheet voivat olla yhden vanhemman perheitä tai maahanmuuttajataustaisia perheitä. Ajattelutapa on systeeminen eli näkökulma on koko perheen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamisessa, vaikka toimintaan osallistuisikin vain osa perheestä. Toimintaan voi osallistua myös sukulaisia tai ystäviä perheen tukiverkostoista.

Hyvän mielen talo ry on oululainen mielenterveysyhdistys, jonka hankkeena Opastava perhetyö on saanut alkunsa. Hyvän mielen talon toiminta on suunnattu täysi-ikäisille, joilla on kokemusta omasta tai läheisen mielenterveyshäiriöistä ja toipumisesta. Opastavan perhetyön hankkeen käynnistämistä ovat arvioineet Oulun alueen yhteistyöverkostojen lisäksi perheet, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Perheiltä saatiin tietoa hankkeen tarpeesta ja ehdotuksia toimintamuodoista. Konkreettinen ja opastava neuvonta, perheen yhteisten tavoitteiden löytäminen kriisin jälkeen, neuvonta palveluiden käytöstä ja taloudellisista vaihtoehdoista koettiin tärkeiksi. Perheet esittivät keinoja, kuinka koettua kuormitusta voi helpottaa: yhteinen tekeminen, muille avautuminen, tunteiden käsittely, paremmat vuorovaikutustaidot perheen arjessa sekä koulutus ja tuki perheen kuormittavassa tilanteessa.

Vanhempien kokemuksilla on vaikutuksia lapsiin ja on tärkeä tunnistaa erityistä tukea mm. mielen hyvinvoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa tarvitsevat perheet. Mielekäs toiminta, mielen hyvinvointia edistävä vertaistuki ja konkreettinen neuvonta ja ohjaus sekä puhumisen ja avautumisen mahdollisuudet auttavat kuormittavassa elämäntilanteessa.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeen tuella ns. laajennetun työyhteisön mallin mukaisesti (laajennetussa työyhteisössä mukana organisaatioiden palkattu henkilöstö, vapaaehtoistoimijat, kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja työharjoittelijat, työkokeilijat ja mahdolliset muut toimijat, järjestöissä esim. luottamushenkilöt) toimijat oppivat uusia menetelmiä ja keinoja toteuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Ammatillinen ja kokemusosaaminen saadaan tarpeenmukaisesti asiakkaiden tueksi ja käyttöön palvelujärjestelmissä.

Tuloksia ja vaikutuksia levitetään erilaisten yhdyshenkilöverkostojen ja asiantuntijaverkostojen avulla muidenkin käyttöön. Tietoa kerätään useammasta eri näkökulmasta: asiakkaiden näkökulmat (aikuiset, lapset ja nuoret), kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat, työntekijänäkökulmat, organisaationäkökulma/hankkeen koordinointi ja hallinnointi, yhteistyöverkostojen näkökulma ja raportointi rahoittajalle. Tärkeää on palvelujen käyttäjien osallistumisen mahdollistaminen kaikissa hankkeen vaiheissa, jotta hyviä käytäntöjä etsitään systemaattisesti ja mahdollistetaan luovien ratkaisujen löytäminen hankkeen kuluessa.

 

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Kansikuva
Hyvän mielen talo ry:n logo, jossa kaksi kettu-hahmoa halaavat toisiaan.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Vanhemmuus Mielenterveys Matalan kynnyksen palvelu

Kohderyhmä

Perheet