Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

OSALLISTAVA: Toimintamalli eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa tehtävään seniorityöhön

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat ikääntyville kaupunkilaisilleen  kotona asumista tukevaa toimintaa. Toimintamallin  on tarkoitus varmistaa, että nämä ennaltaehkäisevät palvelut vastaavat myös ikääntyvien maahanmuuttaneiden tarpeisiin.

 

Toimintaympäristö **

Helsingissä asuu noin neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä, josta suurin osa on tällä hetkellä (2023) nuoria ja työikäisiä. Väestö kuitenkin ikääntyy. Tietopohjamme mukaan vuoteen 2035 mennessä joka kymmenes Helsingissä asuva eläkeläinen on maahanmuuttanut. Moninaisuus onkin alueellinen erityispiirre, mikä hyvinvoinnin polarisaation ohella lisää sote-palveluiden kysyntää ja asettaa haasteita niiden saatavuudelle. Maahanmuuttaneiden osalta puhumme monilta osin haavoittuvassa asemassa olevasta heterogeenisestä ihmisryhmästä, jolla ei ole itsestään riippumattomista syistä johtuen samoja mahdollisuuksia osallistua kuin muilla väestöryhmillä. Tämä asettaa vaatimuksia myös palvelujen suunnittelulle ja järjestämiselle. 

Senioripalvelujen lainmukainen velvollisuus on osaltaan tarjota tarpeenmukaisia ja saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä edistää kaikkien ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä. Kotoutumislain mukaan kunnan velvollisuutena on huolehtia, että nämä palvelut soveltuvat myös maahanmuuttaneille. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan velvoittaa viranomaiset edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Helsingin kaupunki onkin  sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan, ja panostaa kaikessa palvelutyössään moninaisten ihmisten kohtaamiseen.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan jokaisen kaupunkilaisen tulee voida elää hyvää elämää iästään ja terveydentilastaan riippumatta. Kaupungin hyvinvointisuunnitelman tavoite on strategian mukaisesti luoda kaupunkilaisilleen mahdollisuuksia toimijuuteen, toiveikkuuteen, turvallisuuteen ja hyvään tulevaisuuteen.  Ikääntyneiden palveluissa tavoitteisiin pyritään pääsemään kehittämällä ennaltaehkäiseviä palvelukeskuspalveluita kaupungin kotoutumisen edistämisen painopisteiden mukaisesti.  Käytännössä tämä tarkoittaa asiakasryhmälle kohdennettujen palvelujen lisäämistä ja palveluista viestimistä niin, että viesti tavoittaa kohderyhmän. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nyt käsillä oleva toimintamalli on kehitetty osana Helsingin kaupungin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, jossa on kehitetty perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Malli pyrkii vahvistamaan ohjelman ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti ikääntyneille suunnattuja ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka voivat lisätä toimintakykyä ja koettua elämänlaatua. 

Ikäerityinen maahanmuuttajatyö -hankkeen kehittämiskohteena olivat eläkeläisille ja työttömille suunnatut palvelukeskuspalvelut. Helsingissä on 15 palvelukeskusta, joissa tarjotaan ikääntyville helsinkiläisille monipuolista toimintakykyä ylläpitävää matalankynnyksen toimintaa. Lisäksi palvelukeskuksista on mahdollista saada palvelu- ja sosiaaliohjausta tarpeen mukaan. Kehittämistyö on jatkoa Helsingin kaupungin Uramalli-ohjelmassa vuonna 2019-2020 toteutetulle projektille Ikääntyneet maahanmuuttajat osallisiksi palvelukeskustoimintaan. 

Keskeisiä Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmasta nousevia kehittämistyön ohjenuoria olivat:

  • Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen
  • Toiminnan fokus ennakoivassa ja ehkäisevässä työssä
  • Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Koronan jälkeen palvelukeskuspalvelut ovat tavoittaneet lähinnä  suomalaisesta kieli- ja kulttuuristaustasta tulevan väestönosan. Kaupungin strategianmukaisesti tavoitteena on kuitenkin se, että palvelukeskusten asiakasjakauma heijastelisi alueen moninaista väestöpohjaa ja että myös eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ikääntyvät voivat elää hyvää elämää iästään ja terveydentilastaan riippumatta. Toimintamalli pyrkii osaltaan edistämään tätä tavoitetta. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Maahanmuuttaneiden näkökulmasta haasteena on, että palvelut on suunniteltu vastamaan erityisesti suomalaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevien ikääntyvien tarpeisiin ja toiveisiin. Ne eivät siis vastaa maahanmuuttaneiden erityisiin tiedon ja tuen tarpeisiin, jotka nousevat yksilöllisistä elämätilanteista sekä kieli- ja kulttuuritaustoista. Palvelujen yhdenvertaisuuden näkökulmasta onkin tärkeää tiedostaa, että jos suurin osa palveluista on suunnattu lähtökohtaisesti etuoikeutetulle väestönosalle, ne voivat olla välillisesti syrjiviä. 

Kielellinen ja kulttuurinen enemmistö on etuoikeutettu, koska se tuntee kulttuuriset oletukset ja käytänteet – arvot, normit ja säännöt – joihin ympäristö, jossa eletään, nojaa. Enemmistö ei siis joudu tekemään selkoa kielellisistä ja kulttuurista tarpeistaan, jotka on jo otettu huomioon palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä. Maahanmuuttaneet on haavoittuva ryhmä, koska he eivät kuulu etuoikeutettuun ryhmään, jonka tarpeet ja toiveet tulevat automaattisesti huomioiduksi palvelujen järjestämisessä. Toimintamalli pyrkiikin vastaamaan kysymykseen, miten ennaltaehkäisevät senioripalvelut tulisi järjestää, jotta ne vastaisivat eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien erityisiin asioinnin ja tiedonsaannin tarpeisiin eli olisivat saavutettavia ja kognitiivisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti esteettömiä. 

Helsingin kaupungin näkökulmasta suurimmaksi haasteeksi on muodostunut kohderyhmän tavoitettavuus. Hankkeessa etsittiinkin ratkaisua kysymykseen, kuinka tavoittaa ne ikääntyvät maahanmuuttaneet, jotka todennäköisesti hyötyisivät ennaltaehkäisevistä palveluista, mutta eivät löydä palveluita ilman tukea, eivät voi, uskalla tai halua ottaa palveluja vastaan tai palvelut eivät vastaa heidän tarpeitaan. Tavoittamisen haaste ei kuitenkaan tarkoita pelkästään palveluista viestimistä. Tavoittaminen tarkoittaa myös monipuolista palvelutarjontaa ja palveluiden fyysistä, kognitiivista ja kulttuurista esteettömyyttä. Voikin sanoa, että organisaation ja asiakkaan tarpeet kietoutuvat toisiinsa. 

Tavoiteltu muutos
  1. Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ikääntyvät saavat tietoa palveluista
  2. Ennaltaehkäisevät palvelut vastaavat eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien erityisiin asioinnin ja tiedonsaannin tarpeisiin. 
  3. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia.
  4. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat kognitiivisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti esteettömiä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ikääntyneenä Suomeen muualta muuttaneet on lähtökohtaisesti haavoittuva  "asiakasryhmä", koska he eivät kuulu siihen etuoikeutettuun kansanosaan, jonka tarpeet ja toiveet tulevat automaattisesti huomioiduksi palvelujen järjestämisessä. Siksi hankkeen aluksi ja sen aikana on kerrytetty asiakasymmärrystä haastattelemalla eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia asiakkaita ja heidän parissaan toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä moninaisten tarpeiden ja toiveiden ja palvelukatveen kartoittamiseksi. Lisäksi hankkeen aikana on koulutettu kokemusasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet toimintamallikokonaisuutta ja osallistuvat ryhmätoimintapilotteihin (syksyn 2023 aikana), jotka on suunniteltu vastaamaan kartoituksessa esiin nousseisiin erityisiin tuen tarpeisiin (mm. mielen hyvinvointia tukeva ryhmätoiminta). Pilottien jälkeen ryhmätoimintamalleja muutetaan asiakas- ja työntekijäpalautteen perusteella. *RYHMÄTOIMINTAMALLIT ON KESKEN

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallissa ja siihen kytketyssä ryhmämuotoisessa palveluohjaus-mallissa on hyödynnetty Kainuun HYTE- ja SOTE-asiantuntijoiden ja alueen ikäihmisten yhdessä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon kanssa kehittämää ryhmätoimintamallia ja Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeessa tuotettua tietoa.

Mielen hyvinvointia tukevan ryhmätoiminnan kehittämisessä puolestaan on hyödynnetty THL:n Paloma -hankkeessa tuotettua materiaalia ja tietoa. 

Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli vastaa kysymyksiin, miten ennaltaehkäisevät senioripalvelut tulisi järjestää, jotta ne vastaisivat eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ikääntyvien erityisiin tiedonsaannin ja tuen tarpeisiin, ja miten voimme tavoittaa ikääntyviä maahanmuuttaneita. Asiakaskokemuksia kartoittaessa keskeiseksi nousivat kielellisten tarpeiden sekä kulttuuristen tapojen ja käsitysten huomioiminen sekä kotoutumisprosessista nousevien tarpeiden tunnistaminen. Toimintamallissa kysymyksiä on lähestytty aikajanalla tarkastelemalla sitä, miten työntekijän tulisi toimia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa: 

  1. Ennen tavoittamista
  2. Tavoittaminen
  3. Kohtaaminen
  4. Yksilöllinen palveluohjaus
  5. Erityisiin tuen tarpeisiin vastaava ryhmätoiminta

Toimintamallin taustalla vaikuttaa ajatus kotoutumisen tukemisesta, koska monilla ikääntyneenä Suomeen muuttaneilla kotoutumisprosessi jää kesken. Kun prosessi on kesken, ihminen ei todennäköisesti pysty toimimaan itsensä hyväksi, vaikka hänellä olisikin toimintakykyä. Jotta voisimme tavoittaa ikääntyviä maahanmuuttaneita, kohdata heidät yksilöinä ja tarjota heille palveluja siten, että ne vastaavat heidän erityisiin asioinnin ja tiedonsaannin tarpeisiinsa, tarvitsemme kulttuurisensitiivistä työotetta. Kielellisten ja kulttuuristen lähtökohtien huomioiminen tarpeen mukaan on olennainen osa sen varmistamisessa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun – ei vain mahdollisuutta sen tavoittelemiseen. Tämä on tärkeää siksi, että moni maahanmuuttanut ikääntyvä ei itsestään riippumattomista syistä pysty annetusta mahdollisuudesta huolimatta täyttämään tarpeitaan ilman apua. Käytännön työssä kulttuurisensitiivisyys on vuorovaikutustaito, joka kohtaamistilanteessa näkyy käyttäytymisen ja viestinnän tasolla taitona kysyä,  kykynä kuunnella ja haluna ottaa asiakkaan tarpeet huomioon ohjaustyössä.  Kulttuurisensitiivisyys on tärkeä taito myös tavoittamistyössä, missä keskeistä on yhteistyö maahanmuuttaneiden parissa toimivien järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Juuri he mahdollistavat ikääntyvien tavoittamisen, vaikka myös jalkautuvalle työlle on paikkansa. Yksilöllisessä palveluohjauksessa käytämme Helsinki neuvoo -toimintamallia, jonka edelleen ohjauksen käytännöt ja tulkkipalvelun käyttö vastaavat osaltaan erityisiin tiedon saannin tarpeisiin. Jos asiakas tarvitsee omakielistä tukea sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen, mielen hyvinvoinnin tukemiseen tai aivoterveyden edistämiseen, hänet ohjataan vertaistukea tarjoavan omakielisen ryhmätoiminnan pariin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on vasta jalkauttamisvaiheessa

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

xx