OSALLISTAVA: Toimintamalli eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa tehtävään seniorityöhön
Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat ikääntyville kaupunkilaisilleen kotona asumista tukevaa toimintaa. Toimintamallin on tarkoitus varmistaa, että nämä ennaltaehkäisevät palvelut vastaavat myös ikääntyvien maahanmuuttaneiden tarpeisiin.
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat ikääntyville kaupunkilaisilleen kotona asumista tukevaa toimintaa. Toimintamallin on tarkoitus varmistaa, että nämä ennaltaehkäisevät palvelut vastaavat myös ikääntyvien maahanmuuttaneiden tarpeisiin.
Kuva
Kuvateksti
Osallistava -toimintamallin prosessikuvausToimintamalli vastaa kysymyksiin, miten ennaltaehkäisevät senioripalvelut tulisi järjestää, jotta ne vastaisivat eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ikääntyvien erityisiin tiedonsaannin ja tuen tarpeisiin, ja miten voimme tavoittaa ikääntyviä maahanmuuttaneita. Asiakaskokemuksia kartoittaessa keskeiseksi nousivat kielellisten tarpeiden sekä kulttuuristen tapojen ja käsitysten huomioiminen sekä kotoutumisprosessista nousevien tarpeiden tunnistaminen. Toimintamallissa kysymyksiä on lähestytty aikajanalla tarkastelemalla sitä, miten työntekijän tulisi toimia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa:
- Ennen tavoittamista
- Tavoittaminen
- Kohtaaminen
- Yksilöllinen palveluohjaus
- Erityisiin tuen tarpeisiin vastaava ryhmätoiminta
Toimintamallin taustalla vaikuttaa ajatus kotoutumisen tukemisesta, koska monilla ikääntyneenä Suomeen muuttaneilla kotoutumisprosessi jää kesken. Kun prosessi on kesken, ihminen ei todennäköisesti pysty toimimaan itsensä hyväksi, vaikka hänellä olisikin toimintakykyä. Jotta voisimme tavoittaa ikääntyviä maahanmuuttaneita, kohdata heidät yksilöinä ja tarjota heille palveluja siten, että ne vastaavat heidän erityisiin asioinnin ja tiedonsaannin tarpeisiinsa, tarvitsemme kulttuurisensitiivistä työotetta. Kielellisten ja kulttuuristen lähtökohtien huomioiminen tarpeen mukaan on olennainen osa sen varmistamisessa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun – ei vain mahdollisuutta sen tavoittelemiseen. Tämä on tärkeää siksi, että moni maahanmuuttanut ikääntyvä ei itsestään riippumattomista syistä pysty annetusta mahdollisuudesta huolimatta täyttämään tarpeitaan ilman apua. Käytännön työssä kulttuurisensitiivisyys on vuorovaikutustaito, joka kohtaamistilanteessa näkyy käyttäytymisen ja viestinnän tasolla taitona kysyä, kykynä kuunnella ja haluna ottaa asiakkaan tarpeet huomioon ohjaustyössä. Kulttuurisensitiivisyys on tärkeä taito myös tavoittamistyössä, missä keskeistä on yhteistyö maahanmuuttaneiden parissa toimivien järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Juuri he mahdollistavat ikääntyvien tavoittamisen, vaikka myös jalkautuvalle työlle on paikkansa. Yksilöllisessä palveluohjauksessa käytämme Helsinki neuvoo -toimintamallia, jonka edelleen ohjauksen käytännöt ja tulkkipalvelun käyttö vastaavat osaltaan erityisiin tiedon saannin tarpeisiin. Jos asiakas tarvitsee omakielistä tukea sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen, mielen hyvinvoinnin tukemiseen tai aivoterveyden edistämiseen, hänet ohjataan vertaistukea tarjoavan omakielisen ryhmätoiminnan pariin.
Helsingissä asuu noin neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä, josta suurin osa on tällä hetkellä (2023) nuoria ja työikäisiä. Väestö kuitenkin ikääntyy. Tietopohjamme mukaan vuoteen 2035 mennessä joka kymmenes Helsingissä asuva eläkeläinen on maahanmuuttanut. Moninaisuus onkin alueellinen erityispiirre, mikä hyvinvoinnin polarisaation ohella lisää sote-palveluiden kysyntää ja asettaa haasteita niiden saatavuudelle. Maahanmuuttaneiden osalta puhumme monilta osin haavoittuvassa asemassa olevasta heterogeenisestä ihmisryhmästä, jolla ei ole itsestään riippumattomista syistä johtuen samoja mahdollisuuksia osallistua kuin muilla väestöryhmillä. Tämä asettaa vaatimuksia myös palvelujen suunnittelulle ja järjestämiselle.
Senioripalvelujen lainmukainen velvollisuus on osaltaan tarjota tarpeenmukaisia ja saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä edistää kaikkien ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä. Kotoutumislain mukaan kunnan velvollisuutena on huolehtia, että nämä palvelut soveltuvat myös maahanmuuttaneille. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan velvoittaa viranomaiset edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Helsingin kaupunki onkin sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan, ja panostaa kaikessa palvelutyössään moninaisten ihmisten kohtaamiseen.
Helsingin kaupunkistrategian mukaan jokaisen kaupunkilaisen tulee voida elää hyvää elämää iästään ja terveydentilastaan riippumatta. Kaupungin hyvinvointisuunnitelman tavoite on strategian mukaisesti luoda kaupunkilaisilleen mahdollisuuksia toimijuuteen, toiveikkuuteen, turvallisuuteen ja hyvään tulevaisuuteen. Ikääntyneiden palveluissa tavoitteisiin pyritään pääsemään kehittämällä ennaltaehkäiseviä palvelukeskuspalveluita kaupungin kotoutumisen edistämisen painopisteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakasryhmälle kohdennettujen palvelujen lisäämistä ja palveluista viestimistä niin, että viesti tavoittaa kohderyhmän.
Ikääntyneenä Suomeen muualta muuttaneet on lähtökohtaisesti haavoittuva "asiakasryhmä", koska he eivät kuulu siihen etuoikeutettuun kansanosaan, jonka tarpeet ja toiveet tulevat automaattisesti huomioiduksi palvelujen järjestämisessä. Siksi hankkeen aluksi ja sen aikana on kerrytetty asiakasymmärrystä haastattelemalla eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia asiakkaita ja heidän parissaan toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä moninaisten tarpeiden ja toiveiden ja palvelukatveen kartoittamiseksi. Lisäksi hankkeen aikana on koulutettu kokemusasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet toimintamallikokonaisuutta ja osallistuvat ryhmätoimintapilotteihin (syksyn 2023 aikana), jotka on suunniteltu vastaamaan kartoituksessa esiin nousseisiin erityisiin tuen tarpeisiin (mm. mielen hyvinvointia tukeva ryhmätoiminta). Pilottien jälkeen ryhmätoimintamalleja muutetaan asiakas- ja työntekijäpalautteen perusteella. *RYHMÄTOIMINTAMALLIT ON KESKEN
xx
Kansikuva
