Osallistuvan budjetoinnin menetelmällä asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan julkisten varojen käyttöön liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Menetelmää voidaan hyödyntää mm. tietystä palvelukokonaisuudesta päätettäessä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Osallistuva budjetointi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osallistuvan budjetoinnin menetelmällä asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan julkisten varojen käyttöön liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Menetelmää voidaan hyödyntää mm. tietystä palvelukokonaisuudesta päätettäessä.

Toteutuspaikka
Osallistava budjetointi voidaan toteuttaa eri menetelmin, joita on kehitetty - ja kehitetään - eri paikallisten olosuhteiden mukaisesti Euroopassa ja maailmalla.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

17.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Kuntalaisnäkökulmaa ja kuntalaislähtöistä vaikuttamista lähdetään toteuttamaan osallistuvan budjetoinnin periaatetta soveltamalla. Osallistuvan budjetoinnin periaate perustuu ajatukseen, että asukkaat osallistuvat vuorovaikutteisen prosessin avulla kaupungin varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Toimintaympäristö **

Osallistava budjetointi voidaan toteuttaa eri menetelmin, joita on kehitetty - ja kehitetään - eri paikallisten olosuhteiden mukaisesti Euroopassa ja maailmalla.

Kuntalaisnäkökulmaa ja kuntalaislähtöistä vaikuttamista lähdetään toteuttamaan osallistuvan budjetoinnin periaatetta soveltamalla. Osallistuvan budjetoinnin periaate perustuu ajatukseen, että asukkaat osallistuvat vuorovaikutteisen prosessin avulla kaupungin varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Tietyn asuinalueen tai kylän asukkaat 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Osallistava budjetointi voidaan toteuttaa eri menetelmin, joita on kehitetty - ja kehitetään - eri paikallisten olosuhteiden mukaisesti Euroopassa ja maailmalla. Osallistuminen voi keskittyä budjetin suuruuden määrittelyyn tai projektien sisällön muotoiluun. Tämä riippuu siitä määrääkö julkishallinto budjetoitavan summan tai antaako se valmiit projektit. Päätökset voivat myös olla sitovia tai neuvoa-antavia. Klassiseksi osallistuvan budjetoinnin malliksi kehittynyt Porto Alegren malli kehittyi nimeä kantavan Brasiliassa sijaitsevan kaupungin kokemusten pohjalta. Osallistava budjetointi on käytössä yli 1 200 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Osallistuvan budjetoinnin periaate perustuu ajatukseen, että asukkaat osallistuvat vuorovaikutteisen prosessin avulla palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lopullisen päätöksen resurssien kohdentamisesta tekee kuitenkin valtuusto hyväksymällä kunnan talousarvion. Eri mallien pääpiirteet ovat koottu alla olevassa listassa.

Porto Alegren-malli
Eri kaupunginosissa järjestettävät kokoukset, joissa suosituksia alueiden tavoitteiden tunnistamisen ja varojen kohdentamisen osalta muotoillaan sekä valitaan budjettiasiamiehet jatkoval-misteluun, minkä lisäksi koko kaupungin laajuisesti järjestettävät teemakohtaiset kokoukset. Toiminta noudattaa vuotuista sykliä ja nivoutuu kaupungin talousarvioprosessiin. Päätöksenteon tueksi annetaan selkeä informaatio valtuuston budjettiprosessin luonteesta ja kulusta.

Määräraha (Community grant)
Alueen tai aiheen (esimerkiksi lapset ja nuoret) mukaan rajattu määräraha annetaan jaettavaksi useiden budjettiehdotusten kesken. Alueen asukkaat päättävät käyttökohteista. Kehittämis- tai toteuttamiskohteena voi olla kylä, asuinalue, hallintokunta, tietty hanke, rakennusprojekti yms. Äänestämisen tulos on hyvin konkreettinen. Mallia hyödynnetään pikemmin vapaasti budjetoitavien varojen kohdistamiseen kuin peruspalvelujen järjestämiseen. Mallin kautta saatu hyviä tuloksia positiivisen yhteishengen luomisessa.

Prosenttiosuus (the 1 % budget)
Tietty osuus kokonaisbudjetin kaikista osa-alueista osoitetaan päätettäväksi osallistuvan budjetoinnin mallin mukaan. Alueen palvelut ovat yleensä parannuskohteena. Prosessi nivoutuu poliittiseen talousarviopäätöksentekoprosessiin. Budjettivalta voidaan siirtää kaupunginosien ja toimikuntien tasolle. Asukkaat tulee olla sitoutuneita malliin, joka hajauttaa päätösvaltaa muita malleja enemmän. Asukkaat saavat todellista valtaa.

Yhdistetyt rahastot (pooled budgets)
Palveluihin suuntautuvassa mallissa budjetoinnissa keskitytään resurssien kokoamiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen palvelun käyttäjän näkökulmasta. Varoja ohjataan eri tahoilta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kannustaa asukkaita sisäistämään palveluiden tehokkaamman ja vaikuttavamman tuottamisen. Asuinalueeseen keskittyvässä mallissa alue nähdään päätöksenteon perusyksikkönä. Palveluita voidaan räätälöidä paikallisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaan.
 

Osallistuvan budjetoinnin periaatteita, tavoitteita ja menestystekijöitä
Alla olevassa listauksessa on koottu eri osallistuvan budjetin malleja yhdistäviä periaatteita ja tavoitteita sekä tekijöitä, joita tutkijat ovat tunnistaneet ratkaiseviksi osallistuvan budjetoinnin menestymisessä.

Yhteisiä periaatteita ja tavoitteita

  1. Kunta on jaettu alueisiin, kun osallistuvan budjetoinnin asukaskokouksia järjestetään ja resurssien jakoa suunnitellaan.
  2. Osallistuva budjetointi muodostaa vuosittaisen jatkumon, joka seuraa kunnan vuosisuunnittelun, talousarviovalmistelun ja poliittisen päätöksenteon etenemisrytmiä: tiedottaminen, toimenpiteiden suunnittelu, keskustelu suunnitelmista, ehdotusten ja ideoiden kokoaminen, toteutettavien hankkeiden valinta, päätösten toimeenpano, seuranta. Osallistuva budjetointi on siis jatkuva, systemaattisesti etenevä ja toistuva prosessi, ei viranomaisen järjestämä yksittäinen budjettiasioita käsittelevä julkinen tilaisuus.
  3. Asukkaat tai heidän valitsemansa edustajat tutustuvat kohteisiin, joita ehdotetaan rahoitettavaksi
  4. Osallistuvan budjetoinnin etenemisen prosessi ja toimintatavat suunnitellaan tarkasti ja niistä tiedotetaan hyvin.
  5. Asukkaat tai heidän valitsemansa edustajat äänestävät rahoitettavaksi valittavista kohteista.
  6. Kunnanvaltuusto hyväksyy lopullisen budjettiesityksen. Valtuustolla on mahdollisuus pudottaa esitykseen sisältyviä yksittäisiä hankkeita pois ja jopa hylätä koko esitys.
  7. Alueiden valitsemat edustajat tai alueilla valittavat toimikunnat seuraavat budjetin ja siitä rahoitettavien hankkeiden toteutumista. Jokaisesta budjettivuodesta kootaan raportti, jossa esitellään toteutetut hankkeet.
  8. Keskustelu niin asukkaiden kesken kuin asukkaiden ja viranomaistahojen välillä perustuu deliberatiiviseen demokratiakäsitykseen. Deliberatiivisessa keskustelussa kaikki saavat esittää mielipiteensä, kaikkia kuunnellaan, eikä osallistujien yhteiskunnallinen asema vaikuta keskustelun kulkuun. Ainut todellinen painoarvo on esitettyjen argumenttien ansioilla.

Ratkaisevia menestystekijöitä

  1. Poliitikkojen kiinnostus ja tahto ottaa menetelmä käyttöön sekä asukkaat aidosti mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon,
  2. Prosessin säännöllisyys ja jatkuvuus, jolloin sekä asukkailla että viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus oppia ja omaksua toimintatapa, ja toimintatapa vakiintuu osaksi kunnan hallintoa,
  3. Taloudelliset mahdollisuudet ohjata budjettimäärärahoja asukkaiden päätettäväksi
  4. Asukkaille annettava säännöllinen palaute siitä, miten heidän esityksensä ovat toteutuneet lopullisessa budjetissa ja sen toimeenpanossa
  5. Prosessin ja vastuiden rakentaminen niin, että asukkaat kokevat mielekkääksi osallistua eli että jokaisella on mahdollisuus osallistua, omista lähtökohdistaan, ja että vaikuttaminen on todellista eikä näennäistä
  6. Prosessi on hyvin suunniteltu ja toteutettu,
  7. Prosessia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Huomioitavaa mallin valinnassa
Päätettäessä toteutettavaa mallia on huomioitava budjetoitavien varojen suuruus ja osa kokonaisbudjetista, projektien laatu ja määrä, budjetoinnin jatkuvuus, kompromissimahdollisuus sekä yhteisön että organisaation luonne ja koko. Ratkaisut ovat paikalliset ja mallit muokkautuvat paikallisten tarpeiden mukaan.

Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa.  

 

Lisätietoa

Jäppinen, T. (2013). Käyttäjädemokratia. Teoksessa Piipponen, S-L. & Pekola-Sjöblom, M. (toim.) Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella 2009-2012. ACTA nro 252. Suomen Kuntaliitto. 63-67.

Pihlaja, R. & Sandberg, S. (2012). Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja nro 27. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

Kansikuva
Talo

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Budjetointi Demokratia Kaupunginosa ja kunnanosa

Ilmiöt

Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Koko väestö